Valmisteluhankkeet

Passilain muuttaminen

Hallitus linjasi huhtikuun 2025 kehysriihessä Suomen passien enimmäisvoimassaoloajan pidentämisestä 10 vuoteen ottaen huomioon mahdolliset turvallisuustekijöistä aiheutuvat poikkeukset.

Hallituksen esitys lastensuojelulainsäädännön uudistamiseksi; 2. vaihe

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (Kaksiportainen psykoterapiakoulutus)

Hallituksen esitys kirkkolain muuttamisesta (sähköinen äänioikeusrekisteri)

Kirkolliskokous päätti marraskuussa 2016 käsitellessään edustaja-aloitetta 1/2016 seurakuntavaalikäytäntöjen kehittämisestä sekä hiippakuntavaltuustoesitystä 3/2016 seurakuntavaalien ajankohdan siirtämisestä ja sähköisestä äänioikeutettujen luettelosta lähettää kyseisen edustaja-aloitteen ja hiippakuntavaltuustoesityksen kirkkohallitukselle valmisteltavaksi. Osa muutosesityksistä toteutettiin nyt jo kumoutuneen kirkon vaalijärjestyksen (416/2013) keväällä 2018 voimaan tulleella muutoksella. Ehdotettu sähköistä äänioikeutettujen luetteloa koskeva lainvalmistelu erotettiin kuitenkin syksyllä 2016 muista ehdotetuista muutostarpeista laajuutensa vuoksi. Siirtyminen sähköiseen luetteloon edellyttää myös tietojärjestelmähanketta.

Valtioneuvoston asetus eläinjalostuksesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain muuttamisesta (yksityiset digipostipalvelut)

Valtioneuvoston asetus markkinapohjaisesta loppukäyttäjän kuormanohjauksesta sähkön jakeluverkossa

Säästövapaan pitämisen ajankohdan muuttamista valmisteleva työryhmä

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025 päättämien kirjausten mukaan säästövapaata koskevaa sääntelyä muutetaan niin, että jatkossa työnantaja päättäisi säästövapaan pitämisen ajankohdan kuten muidenkin vuosilomien kohdalla, ellei muuta sovita.

Yhteistoimintalain muuttamista valmisteleva työryhmä (henkilöstön hallintoedustus)

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025 päättämien kirjausten mukaan hallitus päätti laskea henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisrajaa 150:stä 100 työntekijän yrityksiin. Hallintoedustus tulee toteuttaa hallituksessa tai johtoryhmässä.

Hallituksen esitys yksityistielain muuttamiseksi

Yksityistielaki (560/2018) tuli voimaan vuoden 2019 alussa. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt uuden lain toimivuutta kesällä 2024 Lausuntopalvelu.fissä järjestetyllä kyselyllä lain tavoitteiden toteutumisesta sekä mahdollisista muutostarpeista. Kyselyn tavoitteena oli tuottaa tietoa säädöshankkeen aloittamista koskevan päätöksen tekemiseksi sekä mahdollisten säädösmuutosten valmistelua varten. Ministeriössä on kyselyyn saatujen vastausten sekä tuoreen oikeuskäytännön perusteella valmisteltu arviomuistio, jossa tarkastellaan yksityistielain ajankohtaisia muutostarpeita. Merkittävimmiksi muutostarpeiksi on tunnistettu veroulosottolain (706/2007) mukaisen perustevalituksen soveltuminen yksityistielain mukaisten tiemaksujen maksuunpanoon, eräät muutoksenhakuun liittyvät yksityistielain säännökset, yksityistietoimituksessa tehtyjen päätösten toimeenpano ja eräät viranomaismenettelyt, yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen tiealueelle, eräät tiekunnan hallintoon ja kokousmenettelyihin liittyvät säännökset sekä mahdollisuus velvoittaa kunta tieosakkaaksi valtion tavoin. Arviomuistiossa käsitellyt muutostarpeet edellyttävät vielä tarkempaa tarkastelua erityisesti mitä tulee ratkaisuvaihtoehtoihin.

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi

Työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvussa tarkoitetussa työssäoloehdossa on mahdollista yhdistää palkkatyötä ja yritystoimintaa, kun kyse on peruspäivärahan työssäoloehdosta. Ansioihin perustuvan työttömyyspäivärahan työssäoloehdossa näin ei voida menetellä, vaan työssäoloehto kertyy vain joko palkkatyöstä tai yritystoiminnasta. Omais- tai perhehoitajan palkkio taikka työskentelyapuraha ei tule lainkaan huomioitavaksi palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdossa. Ansiopäivärahan perusteena oleva tulo huomioidaan vain siitä toiminnasta, josta työssäoloehto on kertynyt. Pääministeri Orpon hallitusohjelman osion 4.3, Työhön kannustava sosiaaliturva, mukaan hallitus uudistaa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi, ja hallitusohjelman osion 5.4, Kulttuuri, liikunta ja nuoret, mukaisesti hallitus ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Hallitusohjelman perusteella on puoliväliriiheen mennessä tuotettu ehdotus työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen malliksi. Hallituksen esityksen valmisteluhankkeen tarkoituksena on tuottaa hallituksen esitys malliin sisältyvästä ratkaisusta, jossa työttömyyspäivärahassa olisi mahdollista yhdistää palkkatyötä ja yritystoimintaa sekä työskentelyapurahaa ja omais- ja perhehoitajan palkkiota paitsi työssäoloehdossa myös ansiopäivärahan määrän laskennassa niin, että yhdistelmävakuutukseen perustuva ansiopäiväraha olisi myös rahoituksellisesti kestävä. Valtioneuvosto on 30.4.2024 tehnyt päätöksen julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2026-2029 ja tätä edeltäneessä puoliväliriihessä hallitus linjasi yhdistelmävakuutuksen jatkovalmistelusta.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitean päätöslauselman MSC.566(109) hyväksyminen ja voimaansaattaminen

IMO:n meriturvallisuuskomitean 109. istunnon päätöslauselma tulee hyväksyä ennen 1.1.2026.

Arvonimiverolain muuttaminen

Arvonimien myöntäminen liittyy tasavallan presidentin erityisiin perinteisiin toimivaltuuksiin ja hänen asemaansa valtion päämiehenä. Arvonimiä pidetään julkisena tunnustuksena kansalaiselle hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Arvonimien taustalla on ajatus, että henkilölle suodaan oikeus käyttää sellaista arvonimeä, jota hänellä ei muutoin ole. Arvonimiin ei liity oikeuksia ja velvollisuuksia, joita liittyy vastaaviin virkanimikkeisiin. Myönnetystä arvonimestä suoritetaan valtiolle veroa. Arvonimien ohella julkisia arvonannon osoituksia ovat kunnia- ja ansiomerkit. Arvonimistä säädetään julkisista arvonannon osoituksista annetussa laissa (1215/1999) sekä arvonimistä suoritettavasta verosta annetussa laissa (1388/2001, arvonimiverolaki). Arvonimilakia ja arvonimiverolakia sovelletaan arvonimistä annetun tasavallan presidentin asetuksen (381/2000, arvonimiasetus) liitteessä lueteltuihin arvonimiin. Näitä arvonimiä on 114. Arvonimet jakautuvat kuuteentoista ryhmään, jotka ilmentävät arvonimien välistä arvojärjestystä. Arvonimivero määräytyy sen mukaan, mihin ryhmään arvonimi kuuluu. Arvonimiasetuksen mukaiset arvonimet esitellään valtioneuvoston kansliasta. Arvonimiveron määrä vahvistetaan arvonimiverolain 2 §:n veroasteikossa. Asteikkoa ei ole tarkistettu lain voimaantulon jälkeen 1.1.2002. Kustannus- ja ansiotasoindeksit ovat kohonneet olennaisesti vuosina 2002‒2025. Lisäksi kolmessa alimmassa ryhmässä eli ryhmissä 14‒16 arvonimiveron määrä on matala suhteessa arvonimihakemusten käsittelyn viranomaiskustannuksiin. Arvonimiverolain 2 §:n veroasteikossa on kaksi saraketta siten, että ensimmäisessä sarakkeessa vahvistetaan täysimääräisen veron määrä ja toisessa sarakkeessa alemman veron määrä. Jaottelu on yhteydessä arvonimijärjestelmän historiaan. Ensimmäisen sarakkeen mukainen vero peritään, jos arvonimen saaja ei ole päätoimisessa virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon. Vero peritään toisen sarakkeen mukaisesti, jos arvonimen saaja on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon. Toisessa sarakkeessa ei mainita hyvinvointialueita. Hyvinvointialueita koskevan maininnan lisääminen sarakkeeseen merkitsisi arvonimiverolain vakiintuneen tulkintakäytännön kirjaamista lakiin.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (vaihe III)

Hallituksen esitys rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys vähähiilisten polttoaineiden vaatimustenmukaisuudesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain muuttamisesta ja laiksi eläinten lääkitsemisestä annetun lain 17 §:n muuttamisesta

Eläinten hyvinvoinnista annettu laki tuli voimaan 1.1.2024. Lain 126 §:ssä kielletään tuotantoeläiminä pidettävien sikojen kirurginen kastraatio vuoden 2035 alusta lukien. Kielto lisättiin hyvinvointilakiin vasta lausuntokierroksen jälkeen erillisen selvityksen jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriö asetti porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumista valmistelevan työryhmän jo ennen hyvinvointilain voimaantuloa. Työryhmän työn yhteydessä kävi tarkemmin selville elinkeinolle aiheutuvat vaikutukset ja kustannukset, jotka kohdistuisivat erityisesti lihateollisuuteen. Lihateollisuuden arvion mukaan lisäkustannukset olisivat 350 miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Teurastamoihin pitäisi tehdä huomattavia rakenteellisia muutoksia. Täyskarjujen käyttö elintarvikkeena edellyttää myös karjunhajun tunnistamismenetelmän kehittämistä. Teollisuus toi työryhmässä esiin myös sen, että sianlihan vienti esimerkiksi Aasiaan ja Yhdysvaltoihin vaikeutuisi johtuen kastraatiokiellosta. Hyvinvointilain valmistelun aikaan EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön kokonaisuudistus eteni ja muun muassa sikojen pitoa koskevaa uutta lainsäädäntöä valmisteltiin. Suomen tavoitteena oli saada kirurgisen kastraation kielto siirtymäajalla myös Euroopan unionin tasoiseen lainsäädäntöön. Vuonna 2024 nimitetyn nykyisen Euroopan komission työohjelman perusteella EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistusten painopiste on selvästi muuttunut. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, tuleeko nykyinen Euroopan komissio antamaan uusia eläinten hyvinvointilainsäädäntöehdotuksia kaudellaan. Yksipuolinen kirurginen kastraatiokielto Suomessa voisi merkittävästi heikentää kotimaisen sianlihantuotannon kannattavuutta, jos kuluttajat siirtyisivät enenevässä määrin ostamaan ulkomaista sianlihaa tai muita korvaavia tuotteita kotimaisen sianlihan sijaan. Tämä voisi vaikuttaa negatiivisesti Suomen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen. Suomi tulee kuitenkin jatkossakin aktiivisesti edistämään sitä, että porsaiden kirurgisesta kastraatiokiellosta saataisiin aikaan yhteinen ratkaisu EU:n lainsäädännön tasolla.

Hallituksen esitys laiksi alkoholilain muuttamisesta (alkoholijuoman toimittaminen, etämyynti ja markkinointi)

Valmisteltu esitys on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta. Hallituksen tavoitteena on reilun ja avoimen kilpailun edistäminen. Hallitusohjelmassa on sovittu useista alkoholikauppaa koskevista markkinoiden avaamiseen ja kilpailun lisäämiseen liittyvistä lainsäädäntömuutoksista. Esitys pohjautuu pitkälti hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta HE 173/2024 vp, joka annettiin eduskunnalle 10.10.2024. Mainitussa esityksessä ehdotettiin alkoholijuomien toimittamisen mahdollistamista kotimaan vähittäismyynnistä ja alkoholiyhtiöstä, mutta esityksellä ei olisi selkeytetty alkoholijuomien rajat ylittävää etämyyntiä koskevaa sääntelyä. Mainittu esitys ilmoitettiin Euroopan komissiolle 18.9.2024 direktiivin 2015/1535 mukaisesti. Euroopan komissio antoi 17.12.2024 yksityiskohtaisen lausunnon hallituksen esityksestä. Komission mukaan kyseinen hallituksen esitys vaikuttaisi olevan ulkomaisia toimijoita syrjivä ja siten EU:n sisämarkkinasääntöjen vastainen, kun alkoholijuomien rajat ylittävää etämyyntiä koskevia säännöksiä ei selvennettäisi, vaikka samaan aikaan kotimaisille toimijoille sallittaisiin alkoholijuomien toimittaminen. Komission yksityiskohtaisen lausunnon perusteella hallituksen esityksen valmistelu aloitettiin uudestaan alkuvuodesta 2025 siten, että siihen sisällytettiin kotimaan toimituksen lisäksi sekä rajat ylittävää etämyyntiä että markkinointia koskevat säännökset. Alkoholin toimittamista koskevat säännökset ovat pysyneet pitkälti samoina, mutta joitakin muutoksia on tehty alkuperäiseen hallituksen esitykseen verrattuna. Esityksessä on huomioitu talousvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan antamat lausunnot aikaisemmasta hallituksen esityksestä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avaruustoiminnasta annetun lain sekä maa-asemista ja eräistä tutkista annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (Monituottajuus, vaihe 2)

Perustettavan valtion lupa- ja valvontaviraston ennakollista ohjausta ja yhteistyötä koskevan tehtävän maksullisuuden lainsäädäntöhanke

Valtioneuvoston asetus Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä

Pariisin pöytäkirjaa täydentävän sopimuksen kansallinen voimaansaattaminen

Suomi on osana Natoon liittymisen prosessia liittynyt Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta tehtyyn sopimukseen (Nato SOFA, SopS 23 ja 24/2024) ja Pariisin pöytäkirjaan huhtikuussa 2024. Pariisin pöytäkirjan mukaan pöytäkirjaa voidaan täydentää vastaanottajavaltion ja strategisen johtoesikunnan kahdenvälisellä sopimuksella. Kesällä 2024 Naton puolustusministerit linjasivat ja huippukokous vahvisti Naton maavoimien johtoportaan (Multi Corps Land Component Command, MC LCC) sijoittamisen Suomeen. Naton MC LCC ja muut mahdollisesti Suomessa tulevaisuudessa toimivat Naton sotilasesikunnat ja muut sotilasorganisaatiot edellyttävät Pariisin pöytäkirjaa täydentävän sopimuksen (Supplementary Agreement, SA) tekemistä Naton strategisten johtoesikuntien, operaatiojohtoportaan johtoesikunnan (Supreme Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE) ja transformaatiojohtoportaan johtoesikunnan (Headquarters Supreme Allied Commander Transformation, HQ SACT), kanssa.