Valmisteluhankkeet

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Maankäyttösektorilla on useita mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keino on joutokäytössä olevien alueiden ja heikkotuottoisten turvepeltojen metsittäminen, jolloin alueiden maaperäpäästöt vähenevät ja niistä muodostuu hiilinieluja. Joutokäytössä olevien alueiden metsittäminen sisältyvät elokuussa 2022 vahvistetun Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteisiin. Metsittämistoimenpiteillä vastataan myös Euroopan komission kolmen miljardin puun kampanjassa asetettuun tavoitteeseen. Tavoitteena on istuttaa vähintään kolme miljardia lisäpuuta vuoteen 2030 mennessä metsien terveyden, biodiversiteetin, hiilivarastojen ja ilmastokestävyyden parantamiseksi. Metsäpinta-alan laajentamisen lisäksi samanaikaisesti tavoitteena on metsäkadon vähentäminen Suomessa.

Hallituksen esitys lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta

Nykyään lääkärin on tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle, joka toimittaa ilmoituksen Työterveyslaitokselle työperäisten sairauksien rekisteriä varten. Sääntelyä muutettaisiin siten, että lääkäri ilmoittaisi tietoja työsuojeluviranomaiselle ja Työterveyslaitos saisi osan ilmoitetuista tiedoista jälkikäteen tiedonsaantioikeudella terveydenhuollosta. Säädöshankkeessa säännöstä päivitettäisiin myös ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien sairauksien osalta sekä muilta osin.

Lähestymiskiellon sähköistä valvontaa koskevan uudistuksen arviointi

Hanke liittyy seuraavaan hallitusohjelmakirjaukseen: Kriminaalipolitiikkaa kehitetään "Hallitus arvioi mahdollisuudet kehittää sähköistä valvontaa ja laajentaa sen käyttöalaa lähestymiskiellon noudattamisen valvonnassa lähestymiskiellon tehokkuuden parantamiseksi ja lähestymiskiellon rikkomisten vähentämiseksi."

Oppivelvollisuuslain tarkentaminen ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen kehittäminen

siviilitiedustelulainsäädännön ja poliisin henkilötietolain 7 luvun tarkistamiseksi, vaihe 2

- Eduskunta on hyväksynyt tiedustelulainsäädännöstä annetun valtioneuvoston selonteon (EK 70/2022 vp – VNS 11/2021 vp) johdosta hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 35/2022 vp) mukaiset kannanotot - Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset - Selvitys viranomaisten toimintaedellytyksistä kyberturvallisuudessa 11.4.2023 (VN julkaisu 2023:31) - Lainsäädännön tarkistustarve liittyen Pohjois-Atlantin sopimusta koskevan lain (442/2023) voimaantuloon.

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvien välittömien kustannusten määrittämisestä

Perustuslakivaliokunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevissa lausunnoissa on edellytetty, että kunnan omaisuuteen liittyviin omaisuusjärjestelyihin kytketään kunnan itsehallinnon turvaava kompensaatiosääntely (PeVL 17/2021 vp). Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021, jäljempänä voimaanpanolaki) 4 luvussa säädetään omaisuusjärjestelyistä. Voimaapanolain 43 §:n 1 momentin mukaan kunnalla on oikeus saada hakemuksen perusteella valtiolta korvaus voimaanpanolain 4 luvussa säädettyjen, kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen perusteella kunnalle aiheutuvista välittömistä kustannuksista. Pykälän 2 momentin mukaan kunnalla on oikeus saada korvaus siltä osin, kuin omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista välittömistä kustannuksista johtuva kunnallisveroprosentin laskennallinen korotustarve ylittää 0,5 prosenttiyksikköä (korvausraja). Laskennan perusteena ovat viimeisimmät valmistuneet verotus- ja tilinpäätöstiedot. Jos korvausraja ylittyy ja kunnan tuloveroprosentti on korvauksen hakemisvuonna vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, kunnalla on lisäksi oikeus saada 1 mo-mentissa tarkoitettua korvausta kolme neljäsosaa korvausrajan alittavalta osalta. Sen estämättä, mitä edellä tässä momentissa säädetään, kunnalla on kuitenkin oikeus saada korvausta omaisuus-järjestelyihin liittyvistä välittömistä kustannuksista, vaikka korvausraja ei ylity, jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu. Pykälän 3 momentin mukaan korvauksen perustana olevat välittömät kustannukset lasketaan omaisuusjärjestelyjen kohteena olevasta omaisuudesta uudistuksen voimaantulon jälkeen synty-vien ja todennettavissa olevien kulujen ja tuottojen erotuksena. Korvauksen perustana olevilla kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, joiden syntymiseen kunta ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa tai niitä vähentää. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä omaisuusjärjestelyistä aiheutuvien välittömien kustannusten määrittämisestä.

Hallituksen esitys laiksi rakennusten energiatehokkuudesta

Hankkeen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1275, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) eli rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, joka tuli voimaan 28.5.2024 ja on pantava kansallisesti täytäntöön jäsenvaltioissa 29.5.2026 mennessä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta annetun lain muuttamisesta

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu rakennusvalvontauudistuksen käynnistäminen sekä ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen sujuvoittamisen tavoitteet osana hallitusohjelmaa.

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisen seurantaryhmä (IMO2)

ADR-säädösvalmisteluhanke

ADR-muutosdirektiivi tuli voimaan 19.1.2026. Direktiivi on pantava kansallisesti täytäntöön viimeistään 20.3.2028, ja direktiivin täytäntöön panemiseksi annettuja säännöksiä on alettava soveltaa 20.9.2028 alkaen. ADR-muutosdirektiivillä sääntelyn aineellista soveltamisalaa laajennetaan niin, että se kattaa riidat, jotka liittyvät sopimusvelvoitteisiin, joiksi katsotaan myös sopimusta edeltävästä vaiheesta johtuvat velvoitteet. Lisäksi aineellista soveltamisalaa täsmennetään niin, että sen todetaan nimenomaisesta kattavan myös digitaalisen sisällön ja digitaalisen palvelun toimittamista koskevat sopimukset. Tältä osin sääntelyä muutetaan myös niin, että sääntelyn soveltamisalaan kuuluvat sellaisetkin sopimukset, joissa kuluttaja antaa tai sitoutuu antamaan henkilötietoja hinnan maksamisen sijaan. Sääntelyn maantieteellistä soveltamisalaa laajennetaan niin, että sen nojalla voidaan tietyin edellytyksin käsitellä myös kuluttajan ja kolmannen maan elinkeinonharjoittajan välinen riita. Lisäksi muutosdirektiivillä pyritään varmistamaan, että vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt soveltuvat käytettäviksi digiaikakaudella. Kuluttajariitalautakunta on ruuhkautunut, ja käsittelyajat ovat pitkiä. Oikeusministeriön hankkeessa OM128:00/2023 selvitettiin kuluttajariitalautakunnan toiminnan kehittämistarpeita käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja kuluttajien oikeusturvan parantamiseksi. Kuluttajariitalautakunta on myös toimittanut oikeusministeriölle omia kehitysehdotuksiaan. Hanke liittyy tältä osin Orpon hallituksen ohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan oikeuspalvelujen saatavuutta parannetaan.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi matkapalveluyhdistelmistä annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi

Väliaikainen poikkeus vesivoimalaitoksen lupaehtoihin sähköjärjestelmän tasapainottamiseksi

Hanke on osa toimenpidekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on vahvistaa energiajärjestelmälle tärkeän säätökykyisen vesivoiman toimintaedellytyksiä sekä parantaa vesivoiman säätökykyä vesipuitedirektiivin mahdollistamissa rajoissa. Normaalioloissa vesivoiman tuotantoa rajoittavat vesivoimalaitosten lupaehdot ja vesivoiman tuotannon säätäminen luvassa määrättyä laajemmin edellyttää lupien muuttamista. Vesivoiman säätökyvyn turvaamisen näkökulmasta laitosten lupien tarkistaminen tulisi kestämään useita vuosia eikä se näin ollen ole riittävän tehokas keino reagoida sähköjärjestelmän äkillisiin ja poikkeuksellisiin häiriötilanteisiin. Tällaisia häiriötilanteita varten tarvitaan myös nopeasti käyttöön otettavissa oleva mekanismi, jotta sähköjärjestelmän vakaus voidaan turvata kaikissa tilanteissa.

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeuden vanhentumisajan arviointi

Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen (s. 195) mukaan hallitus selvittää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeuden vanhentumisajan pidentämistä tai syyteoikeuden vanhentumisesta luopumista ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

HE ambulanssikuljetuksista ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Yhdyskuntarakentamislaki

Esitysluonnoksesta pyydettiin lausuntoja 9.3.-4.5.2026.

Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten välisen kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Lainsäädäntöhanke poliisin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (2. vaihe)

Hankkeen keskeisin tavoite on Suomen sisäisen turvallisuuden parantaminen ja säädösperustan luominen Poliisihallituksen alaisen poliisin rikostiedustelulle.

Hallituksen esitys vetymarkkinalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (EU:n kaasupaketin täytäntöönpano)

Vetymarkkinoiden ja -infrastruktuurin kehitys on lähtenyt käyntiin Suomessa. Vedyn valmistuksen ja hyödyntämisen arvioidaan kehittyvän voimakkaasti Suomessa. Nopeasti kasvava uusi toimiala kaipaa tuekseen myös vakaata sääntely-ympäristöä. EU:n valmistumassa oleva uusi kaasumarkkinalainsäädäntö edellyttää Suomessa täytäntöönpanotoimia paitsi vetymarkkinoiden myös uusiutuvien kaasujen markkinoiden ja maakaasumarkkinoiden osalta.

EU:n ja Kirgisian EPCA-sopimus

EU:n ja sen jäsenmaiden ja Kirgisian sopimus on luonteeltaan sekasopimus ja edellyttää Euroopan unionin jäsenmaiden kansalliset ratifinoinnit tullakseen voimaan. EU pyrkii laaja-alaisten kumppanuus- ja yhteistyösopimusten aikaansaamiseen useiden Keski-Aasian maiden kanssa. Sopimuksen on tarkoitus korvata Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian välinen vuonna 1999 voimaan tullut kumppanuus- ja yhteistyösopimus (Partnership and Cooperation Agreement, PCA), joka ei enää kata jatkuvasti laajenevaa yhteistyötä.