Valmistelussa
64 hankettaHallituksen lainsäädäntöhankkeet ennen eduskunnan käsittelyä — Valtioneuvoston Hankeikkuna ↗
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 189/2025 vp) täydentämisestä (Täydentävä HE; alijäämien kattamismääräaika)
Raulako-asetuksen (115/2023) 3 ja 8 §:ien päivittäminen
Raulakolain (15/2022) mukainen järjestelmä on ollut voimassa 1.2.2023 alkaen. Vastaavasti Raulako-asetus on ollut voimassa 1.2.2023 alkaen. Raulako-asetuksen 8 pykälää ei ole muutettu Raulako-asetuksen voimaantulon jälkeen. Ensimmäistä kertaa Raulako-asetuksen voimaantulon jälkeen Raulako-asetuksen 8 §:n mukainen arvo on muuttunut yli 10 prosenttia ja näin ollen Raulako-asetuksen 8 §:n mukaista arvoa olisi päivitettävä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinenergialain 4 §:n ja 69 §:n sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys laiksi häiriötilanteiden jätehuollosta
Voimassa oleva jäte- ja ympäristölainsäädäntö on laadittu normaaliolojen jätehuollon järjestämiseksi. Säännökset, joiden avulla erilaisten häiriötilanteiden jätehuolto pystyttäisiin hoitamaan ympäristö- ja terveysturvallisesti, puuttuvat. Häiriötilanteen seurauksena voi syntyä jätettä, joka määränsä, levinneisyytensä tai ominaisuuksiensa vuoksi vaarantaa jätehuollon toimintavarmuuden ja aiheuttaa merkittäviä terveys- tai ympäristöhaittoja. Erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa vahinkojätteen keräys, kuljetus, välivarastointi ja käsittely on kyettävä järjestämään joustavasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti ympäristön- ja terveydensuojelunäkökohdat huomioon ottaen. Tunnistettuja häiriötilanteita, joissa jätehuollon toimintavarmuus voi vaarantua ovat mm. poikkeuksellisen suuri öljy- ja kemikaalivahinko, säteilyvahingot, eläintaudit ja pandemiat sekä luonnonilmiöt. Myös kyberhyökkäykset ja hybridivaikuttaminen voivat aiheuttaa tilanteita, joissa jätehuoltoa ei voida järjestää nykyisen lainsäädännön mukaisesti.
Valtioneuvoston asetus ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Hallitusohjelmassa on asetettu liikenneturvallisuuden parantamisen tavoitteeksi, ettei Suomessa tapahdu liikennekuolemia vuonna 2050. Ajokorttilainsäädännön kehittäminen on tunnistettu keskeiseksi toimeksi liikenneturvallisuuden edistämistyössä. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti säädöshankkeen ajokorttilain muuttamisesta (LVM024:00/2025) 12.6.2025. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksensä helmikuussa 2026.
Valtioneuvoston asetus ajopiirturikorttien myöntämisestä ja poikkeuksista ajopiirturin käytössä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi yhdessä Liikenne- ja viestintäviraston kanssa keväällä 2025 kuljetusalan sääntelytoimia, joita eri sidosryhmät olivat nostaneet esille. Asetusmuutos edistää hallitusohjelman tavoitetta helpottaa yrittäjyyttä purkamalla kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.
Valtioneuvoston asetus toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta
Voimassa olevan asetuksen 2 §:n mukaan Kansaneläkelaitos tekee sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen liitteen mukaisten asumismenojen rajojen tarkistamiseksi vuosittain toukokuun loppuun mennessä ja tarvittaessa muulloinkin. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 116/2025 vp, s. 125) on todettu pykälässä olevaa aikarajaa olevan tarpeen muuttaa siten, että aikarajaa Kansaneläkelaitoksen esityksen tekemiselle aikaistettaisiin helmikuun puoleenväliin. Näin seuraavan vuoden asumismenojen rajamäärät olisi mahdollista valmistella lausuntokierroksineen ja vahvistaa valtioneuvoston istunnossa niin hyvissä ajoin, että toimeentulotuen saajilla olisi mahdollisuus varautua jo kunkin vuoden syksyn aikana tapahtuvassa asunnon haussa seuraavan vuoden alusta voimaantuleviin asumismenojen rajoihin. Voimassa olevan asetuksen liitteessä säädetään perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat vuodelle 2026. Asetusta on tarpeen muuttaa säätämällä toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen rajat vuodelle 2027.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Venäjän kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain soveltamisen keskeyttämisestä
Suomen ja Venäjän välillä on voimassa vuonna 1996 tehty ja 2002 päivitetty verosopimus, jonka tarkoituksena on poistaa kaksinkertainen tuloverotus ja estää veronkiertoa. Venäjä ilmoitti elokuussa 2023, että se keskeyttää verosopimusten eräiden määräysten soveltamisen Suomen ja muiden EU-maiden kanssa vastauksena maiden sille asettamiin talouspakotteisiin. Suomi on toistaiseksi soveltanut sopimusta yksipuolisesti. Tästä syystä Suomen tasavallan presidentti on 13.3.2026 päättänyt keskeyttää verosopimuksen soveltamisen 1. 7.2026 alkaen. Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan myötä Suomen ja Venäjän välinen kauppa on vähentynyt merkittävästi. Muutoksella olisi siksi todennäköisesti vain vähäisiä taloudellisia vaikutuksia. Yksittäistapauksissa verosopimuksen soveltamisen keskeyttäminen voi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Koska verosopimus on saatettu voimaan lailla, sen soveltamisen keskeyttämisestä valmistellaan erillinen hallituksen esitys.
Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
ADR-säädösvalmisteluhanke
ADR-muutosdirektiivi tuli voimaan 19.1.2026. Direktiivi on pantava kansallisesti täytäntöön viimeistään 20.3.2028, ja direktiivin täytäntöön panemiseksi annettuja säännöksiä on alettava soveltaa 20.9.2028 alkaen. ADR-muutosdirektiivillä sääntelyn aineellista soveltamisalaa laajennetaan niin, että se kattaa riidat, jotka liittyvät sopimusvelvoitteisiin, joiksi katsotaan myös sopimusta edeltävästä vaiheesta johtuvat velvoitteet. Lisäksi aineellista soveltamisalaa täsmennetään niin, että sen todetaan nimenomaisesta kattavan myös digitaalisen sisällön ja digitaalisen palvelun toimittamista koskevat sopimukset. Tältä osin sääntelyä muutetaan myös niin, että sääntelyn soveltamisalaan kuuluvat sellaisetkin sopimukset, joissa kuluttaja antaa tai sitoutuu antamaan henkilötietoja hinnan maksamisen sijaan. Sääntelyn maantieteellistä soveltamisalaa laajennetaan niin, että sen nojalla voidaan tietyin edellytyksin käsitellä myös kuluttajan ja kolmannen maan elinkeinonharjoittajan välinen riita. Lisäksi muutosdirektiivillä pyritään varmistamaan, että vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt soveltuvat käytettäviksi digiaikakaudella. Kuluttajariitalautakunta on ruuhkautunut, ja käsittelyajat ovat pitkiä. Oikeusministeriön hankkeessa OM128:00/2023 selvitettiin kuluttajariitalautakunnan toiminnan kehittämistarpeita käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja kuluttajien oikeusturvan parantamiseksi. Kuluttajariitalautakunta on myös toimittanut oikeusministeriölle omia kehitysehdotuksiaan. Hanke liittyy tältä osin Orpon hallituksen ohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan oikeuspalvelujen saatavuutta parannetaan.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleistukilain 13 ja 19 §:n ja työttömyysturvalain 10 luvun 4 §:n muuttamisesta
Hallituksen esityksessä HE 112/2025 vp eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi ei ehdotettu työmarkkinatuen odotusajan vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä poikkeavaa sääntelyä yleistuen maksamiseen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Yleistukilain 19 §:ää tulisi muuttaa siten, että nykyistä työmarkkinatukea vastaavalla tavalla yleistuen odotusaika ei tulisi asetettavaksi työvoimakoulutuksen, työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun sekä maahanmuuttajan päätoimisen omaehtoisen luku- ja kirjoitustaidon opiskelun aikana.
Tornionjoen kalastussäännön muutostarpeet vuodelle 2026
Lainsäädäntöhanke kasvuyrittäjän oleskelulupaprosessin ja yrittäjän ja kasvuyrittäjän lupaedellytysten uudistamiseksi
Hanke perustuu selvityshankkeen työryhmän 19.12.2025 julkaistuun raporttiin (julkaisu 2025:36), Selvitys kasvuyrittäjän ja yrittäjän oleskelulupien uudistamistarpeista, ja sen pohjalta 19.12.2025 työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmässä linjattuihin lainsäädäntömuutoksiin.
Hallituksen esitys kansainvälisestä merityöyleissopimuksesta (MLC) ja EU:n sisävesiliikenteen työaikadirektiivistä johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi
Hankkeessa täytäntöönpannaan ILOn kansainvälisen merityöyleissopimuksen (MLC) ohjeistoon v. 2025 tehdyt muutokset. Muutokset koskevat muun muassa väkivallan ja häirinnän estämistä aluksilla. Lisäksi arvioidaan muutostarpeet ja toteutetaan tarvittaessa muutokset kansalliseen lainsäädäntöön seuraavissa kokonaisuuksissa: - MLC:n edellyttämät vakuutukset (hylkäämistapaukset) ja merenkulkualan yksityinen työnvälitys - Eräät EU:n sisävesiliikenteen työaikadirektiivistä johtuvat velvoitteet
Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Hallituksen esitys laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta
Asumisoikeusjärjestelmä on tarjonnut vaihtoehdon vuokra- ja omistusasumiselle 1990-luvulta lähtien, ja sitä on pidetty verrattain huolettomana ja riskittömänä hallintamuotona. Järjestelmä on kuitenkin osoittautunut joustamattomaksi asuntomarkkinoiden muutoksiin vastaamisessa. Järjestelmän toimivuuden turvaaminen ja valtion riskienhallinta edellyttävät lainsäädännöllisiä ratkaisuja, jotka tuovat joustoa poikkeustilanteisiin säilyttäen kuitenkin asumisoikeuden perusperiaatteet. Ympäristöministeriö tilasi ratkaisuvaihtoehtojen valmistelun tueksi selvityksen, jossa arvioitiin asumisoikeuskannan taloudellista tilannetta ja keinoja riskien vähentämiseksi. Selvityksessä havaittiin, että suurimmat riskit liittyvät tyhjiin asumisoikeusasuntoihin, joita ei käyttörajoitusten vuoksi voida muuttaa vuokra- tai omistusasunnoiksi. Jos asunnoille ei ole kysyntää asumisoikeusasuntoina eikä niitä voida väliaikaisesti vuokrata, käyttövastikkeiden nousupaineet kasvavat ja talojen taloudellinen tilanne heikkenee. Selvityksen mukaan potentiaalisin ratkaisu olisi mahdollistaa asumisoikeustalojen rajoituksista vapautuminen poikkeustilanteissa, kuten realisointitilanteessa tai vakavan vajaakäytön yhteydessä. Hanke liittyy Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jossa linjataan, ettei uusille asumisoikeuskohteille myönnetä tukia. Tämä korostaa tarvetta kehittää nykyistä asumisoikeusjärjestelmää ja hallita siihen liittyviä riskejä ilman uusia tukimuotoja.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi annetun lain muuttamisesta
Hankkeella toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan Suomi vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin ja tavoittelee luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä. Hankkeella pyritään lisäämään tiukasti suojeltujen alueiden pinta-alaosuutta Suomen merialueilla EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisesti. Hanke toteuttaa myös Metsähallituksen vuosien 2024–2027 omistajapoliittisten linjausten tavoitetta merialueiden suojelualueverkoston kehittämisestä. Linjausten mukaisesti merialueilla suojelua kohdennetaan erityisesti nykyisiin kansallispuistoihin rajautuviin vedenalaisiin alueisiin. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 lailla eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi. Nykyinen kansallispuisto sisältää Itäisen Suomenlahden ulkosaariston saaria ja luotoja, mutta ei lainkaan vesialuetta. Puiston pinta-ala on noin 936 hehtaaria, mikä on alle luonnonsuojelulain kansallispuistojen perustamisen 1000 hehtaarin vähimmäispinta-alan.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain (1297/2006) 6 §:n muuttamisesta
Esitystä valmistellaan virkatyönä valtiovarainministeriössä ja se perustuu pääministeri Orpon hallituksen budjettiriihessä 2.9.2025 tekemiin linjauksiin.
Hallituksen esitys EU:n metaaniasetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta
Hallituksen esitys laiksi sähkömarkkinalain 65 b §:n muuttamisesta
Saamelaiskäräjistä annetun asetuksen kumoaminen
Saamelaiskäräjälakia on muutettu 1.8.2025 lukien. Saamelaiskäräjistä annettu asetus on osin kumoutunut muutosten myötä. Saamelaiskäräjien itsehallinnollisen aseman vuoksi on perusteltua, että saamelaiskäräjiä koskeva sääntely toteutetaan lailla ja saamelaiskäräjien itsensä hyväksymällä työjärjestyksellä.
Yhdyskuntarakentamislaki
Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen perustuslain 25 §:n ja vaalilain muuttamisesta (vaalialue)
Parlamentaarinen vaalialuetyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa 23.1.2025 (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:2). Loppuraportissaan työryhmän enemmistö ehdotti jatkovalmisteluun ryhtymistä perustuslain ja vaalilain muuttamiseksi siten, että jatkossa, jos vaalipiiristä valitaan alle kahdeksan edustajaa, se muodostaa toisen vaalipiirin kanssa vaalialueen. Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmä (STOH-minry) keskusteli työryhmän loppuraportista 28.2.2025 ja päätti lähettää työryhmän loppuraportin lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen (21.5.-21.7.2025) lisäksi oikeusministeriö hankki loppuraportista kaksi valtiosääntöoikeudellista lausuntoa. STOH-minrylle annettiin lausuntopalaute tiedoksi 28.10.2025 ja STOH-minry kirjallisessa käsittelyssään 25.11.2025-4.12.2025 linjasi jatkovalmisteluun ryhtymisestä niin, että oikeusministeriössä aloitetaan lainsäädäntöhanke perustuslain ja vaalilain muuttamiseksi. Linjauksen mukaisesti lakimuutokset perustuslain ja vaalilain muuttamiseksi valmistellaan oikeusministeriössä (valmisteluryhmä) ja valmistelun tueksi asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkoasiainhallintolain muuttamisesta
Hallituksen esitys konsulipalvelulain muuttamiseksi
Kasvava konsulipalvelujen kysyntä edellyttää, että konsulipalveluja voidaan antaa edustustoissa joustavasti ja tehokkaasti. Kasvava konsulipalvelujen kysyntä on myös asettanut merkittävän haasteen ulkoministeriölle edustustojen henkilöstöresurssien riittävyyden näkökulmasta. Ulkoministeriö on asettanut koordinaatioryhmän arvioimaan konsulipalvelulainsäädännön muutostarpeita sekä valmistelemaan tarvittavat muutokset lainsäädäntöön. Hankkeessa tarkastellaan edustustojen antamia konsulipalveluja julkisen vallan käytön näkökulmasta ja toteutetaan tarvittavat muutokset konsulipalvelulakiin.
Hallituksen esitys terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen muutospöytäkirjan hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta
Koska yleissopimuksen 1 artikla viittaa terrorismin määritelmän osalta vain sopimuksen liitteessä mainittuihin kansainvälisiin sopimuksiin, se ei ole kattava määritelmä terrorismirikoksista. Euroopan neuvostossa on vuodesta 2017 lähtien työskennelty varsinaisen yleissopimuksen 1 artiklan muuttamiseksi siten, että määritelmä kattaisi liitteessä mainittujen erityissektoreita koskevien sopimusten lisäksi laajemmin terrorismirikokset. Lisäksi on haluttu edistää yleiseurooppalaisella tasolla määrätietoisia toimia terrorismin vastustamiseksi. Koska terrorismi on usein luonteeltaan rajat ylittävää, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä sen torjumiseksi. Euroopan unioni oli aloitteellinen neuvotteluissa ja esitti unionilainsäädäntöön pitkälti perustuvan pohjaehdotuksen nk. pan-eurooppalaiseksi määritelmäksi terrorismirikoksista. EU:n tavoitteena on edistää yhteistä näkemystä terrorismirikosten määrittelystä kaikkien yleissopimusten osapuolten kesken ja laajemminkin kansainvälisesti.
Hallituksen esitys laiksi maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä
Hallituksen esitys laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta
Hyödyllisyysmallilaki
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on hallituskauden aikana kartoitettu ja arvioitu mahdollisia tekijänoikeuslainsäädännön kansallisia muutostarpeita. Aihekokonaisuuksia on käsitelty tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnassa. Nyt valmisteltavalla hallituksen esityksellä on tarkoitus vastata eräisiin esivalmistelussa esiin tulleisiin muutostarpeisiin.
Työympäristöstä aluksella annetun asetuksen muuttaminen
Hallituksen esitys mittauslaitelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjauksen mukaan hallitus arvioi erilaisten paneelien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten roolia hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa. Tämän vuoksi on päätetty lakkauttaa useita neuvottelukuntia,
Hallituksen esitys varhaiskasvatuslain 31 §:n muuttamisesta
Metsäpinta-alan laajentamistukea valmisteleva työryhmä
Maankäyttösektorilla on useita mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keino on joutokäytössä olevien alueiden ja heikkotuottoisten turvepeltojen metsittäminen, jolloin alueiden maaperäpäästöt vähenevät ja niistä muodostuu hiilinieluja. Joutokäytössä olevien alueiden ja heikkotuottoisten turvepeltojen metsittäminen sisältyvät elokuussa 2022 vahvistetun Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteisiin. Metsittämistoimenpiteillä vastataan myös Euroopan komission kolmen miljardin puun kampanjassa asetettuun tavoitteeseen. Tavoitteena on istuttaa vähintään kolme miljardia lisäpuuta vuoteen 2030 mennessä metsien terveyden, biodiversiteetin, hiilivarastojen ja ilmastokestävyyden parantamiseksi. Metsäpinta-alan laajentamisen lisäksi samanaikaisesti tavoitteena on metsäkadon vähentäminen Suomessa.
EU:n jätepuitedirektiivin täytäntöönpanon säädöshanke (elintarvike- ja tekstiilijäte)
Jätedirektiivin muutos koskien elintarvikejätteen vähentämistä sekä tekstiilien, jalkineiden ja asusteiden tuottajavastuujärjestelmän luomista hyväksyttiin lokakuussa 2025. Hankkeessa saatetaan direktiivin säännökset Suomen lainsäädäntöön.
Kaupunkivesiasetuksen muutos
Hanke on käynnistetty sen vuoksi, että ravinteiden kierrätykseen sovellettavan erillisen valtionavustusasetuksen (657/2020) voimassaoloaika päättyy vuoden 2026 lopussa. Tiedossa on myös, että ravinteiden kierrätyksen hankkeiden valtionavustusmäärä pienenee. Valtionapuviranomaisena on ravinteiden kierrätyksen hankkeissa ollut ympäristöministeriö. Erillisen asetuksen päivittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin myönnettävä avustusmahdollisuus voidaan sisällyttää ns. kaupunkivesiasetukseen, jonka mukaisena valtionapuviranomaisena toimii elinvoimakeskus. Tehtävää hoitaa Itä-Suomen elinvoimakeskus. Muutos on perusteltu kun otetaan huomioon tulevat määrärahat sekä tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Valtiovarainministeriön asetus Digi- ja väestötietoviraston suoritteiden maksuista vuonna 2026 annetun VM:n asetuksen muuttamisesta
Laki Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (1116/2025) ja laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta (1117/2025) tulivat voimaan 1.1.2026. Tukipalvelujen kustannuksia ja niistä perittäviä maksuja koskevaa sääntelyä muutettiin siten, että DVV voisi jättää maksun perimättä luonnollisen henkilön tunnistuspalvelun ja asiointivaltuuspalvelun julkisoikeudellisesta käytöstä muun muassa eräiltä viranomaisilta, valtioelimiltä ja julkista hallintotehtävää hoitavilta. Lakimuutosten myötä on tarkoitus alkaa periä maksuja mainituista palveluista muilta käyttäjäorganisaatioilta sekä maksuttomaan käyttöön oikeutetuiltakin muussa kuin julkisoikeudellisessa toiminnassa. Toistaiseksi luonnollisen henkilön tunnistuspalvelun ja asiointivaltuuspalvelun käytöstä ei peritä maksuja. Tukipalvelulain 25 §:n 4 momentin mukaan valtiovarainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset niistä käyttäjäorganisaatioista, joilta maksu 25 §:n 1 momentin perusteella jätetään perimättä. Tämän vuoksi asetukseen ehdotetaan muutoksia, joilla säädettäisiin, mitkä viranomaiset, valtioelimet ja muut julkista hallintotehtävää hoitavat olisivat oikeutettuja maksuttomiin palveluihin.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta (ulkomaisten rahastojen tosiasiallinen johtopaikka)
Valtioneuvoston asetus yleistuesta, valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Yleistukea koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.5.2026. Yleistukilain mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin yleistuen tarveharkinnassa huomioon otettavista tuloista, yleistuen hakemisesta ja sen yhteydessä annettavista selvityksistä, yleistuen maksamisesta, Kansaneläkelaitokselle suoritettavia ennakoita ja lopullista rahoitusta koskevasta menettelystä, kuntien rahoitusosuuden perinnästä Kansaneläkelaitokselle sekä yleistuen rahoituksen vähimmäismäärästä.
Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttaminen
Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säädetään laissa (93/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (120/2017). Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehystä päivitetään ja täydennetään muuttamalla valtioneuvoston asetuksen (120/2017) liitettä. Muutoksista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkintojen viitekehysten tavoitteena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja niiden tasojen vertailua sekä edistää siten liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista. Tutkintojen viitekehysten vaativuustasot kuvaavat, mitä tutkinnon, oppimäärän tai osaamiskokonaisuuden suorittanut tietää, ymmärtää ja osaa tehdä. Osaamista kuvataan eurooppalaisessa yhteistyössä sovitulla tavalla. Suomen tutkintojen viitekehys kuvaa kansalliseen koulutusjärjestelmäämme kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet. Lakia tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä sovelletaan myös sellaisiin tutkintoihin rinnastettaviin tai muutoin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin, joiden osaamistavoitteista säädetään laissa tai säädetään tai määrätään lain nojalla, jos ne ovat kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksena ammatissa tai tehtävässä toimimiseen tai muutoin liittyvät osaamisen kehittämiseen tai ammattitaidon parantamiseen. Tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden edellyttämän osaamisen perusteella. Kunkin tason tuottama osaaminen on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, ja kuvaukset vastaavat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen vaativuustasoja. Suomen tutkintojen viitekehys perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Suomen tutkintojen viitekehys on myös yhdenmukainen eurooppalaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen (European Higher Education Area (EHEA) qualifications framework) kanssa.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestyksestä annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta
Tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeriön konserniosaston tehtävänä on ministeriön ulkoinen viestintä ja työyhteisöviestintä sekä viestintäyhteistyö valtioneuvostossa ja hallinnonalalla. Lisäksi konserniosastolle on sijoitettuna viestintäyksikkö, joka vastaa siitä, että avoimella ja läpinäkyvällä viestinnällä kerrotaan, mitä ministeriössä tehdään, minkälaisia vaikutuksia ministeriön toimilla on sekä neuvotaan, miten valmisteluun voi vaikuttaa. Yksikkö vastaa siitä, että viestinnällä edistetään ministeriön tavoitteiden saavuttamista ja lisätään luottamusta ministeriön toimintaan ja että työyhteisöviestinnällä tuetaan työssä onnistumista ja työssä viihtymistä. Voimassa olevan ministeriön työjärjestyksen mukaan tieto- ja turvallisuusosaston tehtäviin kuuluu ajoneuvojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevat asiat, ja osaston tieliikenne- ja kuljetusketjut -yksikkö vastaa siitä, että ajoneuvojen haitalliset ilmasto- ja ympäristövaikutukset vähentyvät. Konserniosaston toimialaan kuuluvat tällä hetkellä ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöasioita siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle osastolle. Konserniosaston tietopohja- ja kehittämisyksikkö vastaa siitä, että hallinnonalalla edistetään energiatehokasta, vähäpäästöistä ja ympäristöä vähän kuormittavaa liikennettä ja viestintää. Tällä hetkellä ministeriön työjärjestyksessä ei ole säädetty ratkaisuvallasta eräissä henkilöstöhallinnon päätösasioissa ja matkalaskujen hyväksynnästä. Lisäksi voimassa olevan työjärjestyksen mukaan vain valtioneuvoston nimittämät esihenkilönä toimivat virkamiehet voivat toimia kansliapäällikön sijaisena.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta (kierrätyksen lisääminen ja polton hillintä)
Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ja sijoitusrahastolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi täydentävien valtiovarainministeriön asetusten valmistelu
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonmukaisesta tuotannosta annetun lain 14 §:n muuttamisesta
Valtioneuvoston asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla vuosina 2026–2031
Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa ja asuntojen käyttöä koskevan sääntelyn kehittäminen
Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa noudatetaan arava- ja korkotukilainsäädännön mukaista asukasvalintaa. Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Aravalainalla ja pitkällä korkotukilainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnassa on otettava huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Lyhyellä korkotukilainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnassa on otettava huomioon hakijaruokakunnan tulot. Vuokrasuhteissa noudatetaan omakustannusvuokraperiaatetta. Vuokralaisella on asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun yleislain mukainen oikeus muun muassa alivuokrata osa huoneistosta, luovuttaa huoneisto tilapäisesti toisen käytettäväksi tai luovuttaa vuokraoikeus perheenjäsenelleen. Näissä tilanteissa asunnon käyttö voi poiketa asetetuista tavoitteista, ja sen vuoksi hankkeessa valmistellaan tarvittavaa erityissääntelyä valtion tukemien vuokra-asuntojen osalta. Valmistelussa otetaan huomioon asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain vireillä oleva uudistus. Lyhytvuokraus on vastoin valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttötarkoitusta. Lyhytvuokraukseen on valmisteilla lainsäädäntöä, joka huomioon ottaen tarkastellaan tarvetta säätää nimenomaisesta majoitustarkoituksessa tehtävän lyhytvuokrauksen kiellosta. Poikkeustilanteissa, esimerkiksi asuntojen vajaakäyttö ja kiireiset tarpeet, valtion tukemia vuokra-asuntoja voidaan vuokrata myös ruokakunnille, jotka eivät täytä kaikkia asukasvalintaperusteita. Osa valtion tukemista asunnoista saattaa myös pitkässä vuokrasuhteessa kohdentua ruokakunnille, jotka eivät enää tarvitsisi valtion tukea asunnon saamiseen. Hankkeessa tarkastellaan myös asukasvalintojen valvontaa ja vuokranantajien mahdollisuuksia vapauttaa asuntoja uudelleen vuokrattavaksi. Lisäksi hankkeeseen sisältyy valtion tukeman asuntotuotannon lakien ajantasaistamista, joka liittyy muun muassa asukasvalintatehtävään, henkilötietojen käsittelyyn, toimivaltuuksiin ja asetuksenantovaltuuksiin.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta (uhkan arvio)
Eduskunta hyväksyi 16.3.2022 valtioneuvoston sisäisestä turvallisuudesta antaman selonteon johdosta hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 19/2021 vp-VNS 4/2021 vp mukaisen seuraavan kannanoton: Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä ja sen pohjalta valmistelee esityksen lainsäädännön muuttamiseksi siten, että sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan viranomaisia velvoitettaisiin antamaan poliisille ainakin henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten muutoin salassa pidettävät välttämättömät tiedot. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan Vahva ja välittävä Suomi (s. 181) sisältyy vastaava kirjaus: Hallitus poistaa tietojenvaihdon esteitä rikostorjunnassa. Sektorilainsäädäntöä päivitetään muun muassa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen viranomaisia velvoitetaan antamaan poliisille ainakin henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten muutoin salassa pidettävät välttämättömät tiedot. Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa tarvittavat lakimuutokset asiakastietolakiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan mahdolliset lakimuutokset toteutetaan erillisessä hankkeessa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa EOAK/2910/2023 apulaisoikeusasiamies esitti sosiaali- ja terveysministeriölle, että se ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että selkiytettäisiin oikeutta salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa potilaan terveydenhuollon työntekijään kohdistamasta väkivallasta. Hankkeessa toteutettaisiin myös kyseisen esityksen edellyttämä lakimuutos.
Fimean maksuasetuksen muutos
Vuonna 2026 voimaan tulleella Fimean maksuasetuksella luovuttiin potilaskohtaisten erityislupien maksullisuudesta. Samalla klinikkakohtaisten kiireettömien erityislupien maksullisuus muuttui epäselväksi, sillä niiden maksullisuutta ei suoraan ole asetuksen liitteessä määritelty.
Asetus Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen suoritteiden maksullisuudesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta
Eräiden muovituotteiden ja nikotiinipussien tuottajan kustannusvastuuseen liittyvät valtioneuvoston asetukset
Hankkeessa valmisteltavat valtioneuvoston asetukset liittyvät jätelain muuttamisesta annettuun lakiin (1402/2025), jolla muutettiin eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajan kustannusvastuuta kuntien toteuttamista toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi ja siivoamiseksi.
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2027 talousarvioksi
Valtioneuvoston asetus lääketieteellisten ja farmaseuttisten poikkeuslupien myöntämisen keskeyttämiseksi
Ulkoministeriön arvion mukaan lääketieteellisiin ja farmaseuttisiin vienteihin Venäjälle sisältyy korostunut yleisluontoinen sotilaallinen diversioriski. Tällä tarkoitetaan sitä, että tuotteita, joita ei alun perin ole tarkoitettu käytettäväksi sotilaallisiin tarkoituksiin, päätyy lopulta tukemaan Venäjän laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa. Sektoripakoteasetus mahdollistaa tällä hetkellä luvan myöntämisen lääketieteellistä ja farmaseuttista tarkoitusta varten. Ulkoministeriön on toimivaltaisena viranomaisena käsiteltävä sille osoitetut poikkeuslupahakemukset.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta muuttamisesta
Vientivalvonta-asetuksen liitettä I päivitettiin 15.11.2025, minkä seurauksena suurin osa kansallisen valvontaluettelon tuotteista sisältyy nyt myös unionin valvontaluetteloon. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista poistaa kansallisesta valvontaluettelosta vientivalvonta-asetuksen kanssa päällekkäinen sääntely. Lain liitteen mahdollisia tuotelisäyksiä tarkastellaan myös. Lisäksi lain 9 §:ään olisi tarpeen esittää pääosin teknisiä muutoksia.
Valtioneuvoston asetus julkisen talouden suunnitelmasta
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen eräitä tehtäviä koskeva lainsäädäntöhanke
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M366
Kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1272/2008, ns. CLP-asetus) 21. muutoksen yhteydessä lyijyn raja-arvoja laskettiin. Eräät lyijyä sisältävät kiinteät metalliseokset luokittuvat ympäristövaarallisiksi. Muutos vaikuttaa vaarallisten aineiden kuljetukseen. Italia on laatinut uuden monenkeskisen ADR-erillissopimuksen M366.
Valtioneuvoston asetus Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta
Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Ahvenanmaan maakunnassa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Muutosta esitetään, jotta asetuksessa määritellyt taajuudet vastaisivat Manner-Suomessa 30.1.2026 voimaan tulleessa asetusmuutoksessa (1246/2014) muutettuja taajuuksia ja jotta asetus voidaan muutenkin päivittää vastaamaan nykytilaa ja tulevaisuuden kehitystarpeita. Asetukseen sisältöä on muutenkin syytä yksinkertaistaa sekä päivittää vastaamaan teknologista kehitystä ja teknologianeutraliteettivaatimuksia. Ahvenanmaan alueen verkkotoimilupa on päättymässä. Uuden taajuusasetuksen tulisi olla voimassa, kun uudet verkkotoimiluvat julistetaan haettaviksi.
Asetukset eräiden alkoholilain nojalla annettujen asetusten muuttamisesta
Luonnoksessa hallituksen esitykseksi (STM101:00/2024) ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia siten, että alkoholijuomien pientuottajien ulosmyyntioikeuksia laajennettaisiin. Valtioneuvoston asetuksen vähittäismyyntilupahakemuksen sisältöä koskevaa 6 §:ää muutettaisiin siten, että vähittäismyyntilupahakemuksessa huomioitaisiin myös pientuottajien ulosmyyntioikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 5 §:ää muutettaisiin siten, että omavalvontasuunnitelmassa tulisi huomioida lain 17 §:n 2 momentin edellytysten täyttyminen. Lisäksi asetuksen 9 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain 17 §:n 2 momentin mukaista vähittäismyyntiä harjoittavan toimijan tulisi toimittaa viranomaiselle tiedot vuosittaiset litramäärät myymistään enemmän kuin 5,5/8,0 tilavuusprosenttia sisältävistä alkoholijuomista.
Valtioneuvoston asetus luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon edistämiseen myönnettävästä avustuksesta
Luonnonsuojelulakiin (9/2023) lisättiin uusi rahallinen avustusmuoto luonnon monimuotoisuuden sekä luonnon- ja kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon edistämiseksi. Luonnonsuojelulain 20 §:n 1 momentin mukaan elinvoimakeskus voi myöntää valtion talousarvion rajoissa avustusta hankkeisiin ja toimenpiteisiin luonnon monimuotoisuuden ja luonnon- ja kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon edistämiseksi. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimukseen ja kehitystyöhön. Luonnonsuojelulain 20 §:n 4 momentin asetuksenantovaltuus muodostaisi säädösperustan tämän asetuksen antamiselle. Keskeinen muutos voimassa olevaan, kumottavaan asetukseen olisi säätää mahdollisuudesta hakea avustusta luonnon elinympäristöjen lisäksi myös kulttuuriympäristön hoitoon sekä luonnon monimuotoisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi avustuksen saajien joukkoa laajennettaisiin tietyiltä osin koskemaan kunta- ja järjestötoimijoiden lisäksi myös yrityksiä ja luonnollisia henkilöitä. Keskeinen muutos voimassa olevaan asetukseen nähden olisi lisäksi sääntelyn ajantasaistaminen vastaamaan voimassa olevaa EU-valtiontukilainsäädäntöä sekä valtion aluehallintouudistuksesta johtuvia muutoksia.