Valmisteluhankkeet

Valtioneuvoston asetus avustuksista öljylämmityksestä luopumiseen pientaloissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lainsäädäntötyöryhmä automaation lisäämiseksi viranomaisten neuvonnassa

Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakenteen ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistaminen

Syyskuussa 2022 Rikosseuraamuslaitoksessa otettiin käyttöön neljän vastuualueen matriisiorganisaatio. Operatiiviselle vastuualueelle perustettiin rikosseuraamuskeskukset, jotka koostuvat vankiloista ja yhdyskuntaseuraamustoimistoista. Organisaatiouudistusta koskevan kokonaissuunnitelman mukaisesti uudistuksen toisen eli rikosseuraamuskeskustasoa koskevan vaiheen valmistelu käynnistettiin ensimmäisen vaiheen toteutuksen käynnistymisen jälkeen. Rikosseuraamuslaitoksessa tehdyn valmistelutyön ja esityksen pohjalta valmistelu on edennyt oikeusministeriössä tehtävään säädösvalmisteluun. Rikosseuraamuslaitos ei saa palvelukseensa riittävästi koulutettuja vartijoita. Tilanteen on arvioitu vaikeutuvan edelleen. Koulutuksen järjestämistapoja ja esimerkiksi vartijan kelpoisuusvaatimuksia tulisi muuttaa vastaamaan sekä Rikosseuraamuslaitoksen tarpeita että yleistä koulutusjärjestelmää. Tuomituille, vangeille ja tutkintavangeille suunnattujen toimintojen järjestämisessä Rikosseuraamuslaitoksen tulisi voida käyttää myös yleisen palvelujärjestelmän palveluita. Kyse on esi-merkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivien järjestöjen palveluista. Julkisen vallan käyttöön tai sitä lähellä olevan toiminnan hankkimiseksi yksityisiltä toimijoilta tarvitaan laintasoiset säännökset.

Hallituksen esitys laiksi metsästyslain muuttamisesta

Kilpailuneutraliteettisääntelyn uudistaminen

Hanke perustuu seuraavaan pääministeri Orpon hallituksen ohjelman kirjaukseen: "Vahvistetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailuneutraliteettivalvontaa sekä mahdollisuuksia valvoa julkisen sektorin kilpailua rajoittavaa toimintaa".

Hallituksen esitys terveydenhuoltolain muuttamisesta (saattohoito ja eräät muut terveydenhuoltoa koskevat muutokset)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n sekä eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Säteilyturvakeskuksen suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2026 ja 2027

Vuonna 2025 asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suoritteiden kustannusvastaavuus oli lievästi ylijäämäinen, 108 %. Vaikka tulos edellä mainitun kauden perusteella laskettuna osoittaa vähäistä ylijäämää, näin ei kuitenkaan välttämättä ole koko vuotta 2025 edustavassa laskelmassa. Kustannusvastaavuuden kehityksessä loppuvuoden osalta on ollut vuosittaista vaihtelua kumpaankin suuntaan. Lisäksi Säteilyturvakeskus ennustaa vuosille 2026 ja 2027 kohoavia kustannuksia mm. valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti kohoavien palkkakustannusten sekä uuden lupa- ja valvontatietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Edellä mainituista syistä hintojen alentamista paremman kustannusvastaavuuden tavoittelemiseksi ei nähdä tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena. Hintojen alentaminen voisi lisätä korotuspainetta tuleville vuosille entisestään. "Hintojen alentaminen voisi vain korostetusti lisätä korotuspainetta seuraaville vuosille." → "Hintojen alentaminen voisi lisätä korotuspainetta tuleville vuosille entisestään."

Poliisin maksuasetus 2026

Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 31.12.2025.

Metsälainsäädännön muuttamista valmisteleva työryhmä

Puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmä (PEYH-minry) teki 8.4.2025 linjauksia metsien kasvua ja maankäyttösektorin hiilinieluja tukevista toimista. Ministerityöryhmä linjasi tarpeen tarkistaa metsien kasvatustiheyttä metsälainsäädännössä ja tuoda normiohjaukseen velvoitteen taimikon perustamisilmoituksen tekemiseen sekä uudistumis- tai taimettumisilmoituksen tekemiseen eri-ikäisrakenteisena kasvatettavan metsän kasvatushakkuun jälkeen. Metsien kasvua ja hiilensidontaa voidaan tehostaa tekemällä kasvatusmetsien harvennukset lievempinä sekä osin myös myöhemmin eli kasvattamalla nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää tiheämpänä. Uudistamalla harvennushakkuiden korjuujäljen valvontamenetelmä ja kohdevalinta vastataan Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksiin, jotka koskevat puuttumista liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin sekä metsälain valvonnan tehostamiseen. Metsälaissa velvoitetaan uudistamaan metsät uudistushakkuun jälkeen. Metsät tulisi niin kannattavuus- kuin ilmastosyistä uudistaa laadukkaasti ja viipymättä. Taimikon perustamisilmoituksen edellyttäminen metsälaissa ja metsänviljelyaineiston alkuperätietojen sisällyttäminen ilmoitukseen edistäisi osaltaan metsien nopeaa uudistamista ja sen seurantaa. Perustamisilmoituksen rinnalle voisi olla tarkoituksenmukaista sisällyttää myös eri-ikäisenä kasvatettavan metsän kohteilta tehtävä uudistumis- tai taimettumisilmoitus, jolla todennettaisiin metsän riittävä taimettuminen hakkuun jälkeen. Metsälain muuttamisen yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista samalla arvioida ja valmistella kaksi muuta, osin teknisluonteisempaa, päivitystä metsälakiin.

Poliisilain osittaisuudistus; Poliisin toimivaltuudet miehittämättömän ilma-aluksen, muun kulkuneuvon tai laitteen kulkuun puuttumisessa

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus vahvistaa rikostorjuntaa kansalaisten turvallisuuden ja viranomaisia kohtaan koetun luottamuksen lisäämiseksi. Poliisin toimivaltuudesta puuttua miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun säädetään poliisilain 2 luvun 11 a §:ssä. Poliisimiehellä on oikeus ottaa ilmailulain 2 §:n 21 kohdassa tarkoitettu miehittämätön ilma-alus tilapäisesti haltuun, estää sen käyttö tai muutoin puuttua sen kulkuun, jos se on välttämätöntä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, rikosten ennalta estämiseksi tai jo aloitetun rikoksen keskeyttämiseksi, erityisten valvontakohteiden vartioimiseksi, poliisitehtävän tai merkittävän valtiollisen ta-pahtuman turvaamiseksi taikka onnettomuuspaikalla suoritettavien toimenpiteiden tai toimenpiteen kohteena olevan henkilön yksityisyyden suojaamiseksi. Poliisimies voi mainituissa tilanteissa käyttää teknistä laitetta, joka ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa radio- tai muulle viestinnälle taikka yleiselle viestintäverkolle. Miehittämättömiä ilma-aluksia, muita kulkuneuvoja ja laitteita koskeva teknologia kehittyy koko ajan, ja lainsäädännön tulee tukea sitä, että poliisi havaitsee ja tunnistaa miehittämättömiin ilma-aluksiin, muihin kulkuneuvoihin ja laitteisiin liittyvät uhat.

Vahingollisen tiedustelutoiminnan ja pakolaisvakoilun kriminalisointi

Hallitusohjelman perusteella.

Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta

Kohdennettu alijäämän kattamista koskevan määräajan jatkaminen

​Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on ollut haastava alueiden kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Alueiden yhteenlaskettu kertynyt alijäämä vuosilta 2023–2024 on 2,45 mrd. euroa eli 438 euroa per asukas tai noin 10 % vuoden 2024 valtion rahoituksesta. Valtaosalla hyvinvointialueista talouden näkymissä on kuitenkin tapahtunut käänne parempaan loppuvuoden 2024 aikana ja kustannusten kasvu on hidastunut aiemmasta. Tämän kehityksen jatkuminen on syytä varmistaa. Keskeistä on, että alueet tekevät kaikki mahdolliset toimet talouden tasapainottamiseksi jo vuonna 2025, jolloin vuodelle 2026 ei kohdentuisi niin suuria sopeutuspaineita. Vuonna 2025 alueiden taloudellista tilannetta helpottaa vuoden 2023 kustannusten toteuman perusteella maksettu lakisääteinen rahoituksen jälkikäteistarkistus (noin 1,4 mrd. euroa). Hyvinvointialueiden tilanteet ovat kuitenkin eriytyneet. Lainsäädännön muutoksella pyritään varmistamaan toimintaa ja taloutta merkittävästi uudistamaan ryhtyneiden hyvinvointialueiden mahdollisuus kattaa alijäämänsä harkinnanvaraisen määräajan pidennyksen puitteissa. Valmisteltavalla lainsäädännöllä on myös tarkoitus ehkäistä julkisen talouden kannalta ennakoimattomien ja hallitsemattomien vaikutusten realisoitumista.

Hallituksen esitys eduskunnalle työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen tehtävien muutoksia koskevaksi lainsäädännöksi

Hanke liittyy hallituksen kevään 2025 puoliväliriihessä päättämään 130 miljoonan euron vuosittaiseen lisäsäästötavoitteeseen.

Joustomalli

Hallitusohjelmaan sisältyy kirjauksia työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamisen kehittämisestä. Tavoitteena on, että nykyinen määräaikainen lainsäädäntö korvataan toistaiseksi voimassa olevalla sääntelyllä.

Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan sääntelyn tarkistaminen

Euroopan komissio on käynnistänyt vuonna 2021 Suomea vastaan rikkomusmenettelyn rasismipuitepäätökseen sisältyvien eräiden määräysten täytäntöönpanosta. Komissio on katsonut, ettei Suomen rangaistussääntely ole kaikilta osin tarpeeksi kattavaa. Oikeusministeriö asetti rikosoikeuden professori Sakari Melanderin selvityshenkilöksi valmistelemaan arvioinnin rangaistussääntelyn mahdollisista muutostarpeista. Selvitys valmistui syyskuussa 2024 ja siinä esitettyjen vaihtoehtojen arviointi on käynnissä oikeusministeriössä.

Eheytyshoitojen kieltäminen

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2025 lakialoitteen (KAA 6/2023 vp) niin kutsuttujen eheytyshoitojen kieltämiseksi lakivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti. Aloitteessa edellytetään lainvalmisteluun ryhtymistä eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi.

Taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistaminen, jatkovalmistelu

Taiteen perusopetuksesta säädetään taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (813/1998). Taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön perusta on peräisin 1990-luvulta, jolloin myös rahoitusjärjestelmä on pitkälti luotu. Tarve koulutusmuodon kokonaisuuden kehittämiseen on tunnistettu useissa vuosien 2019–2023 aikana valmistuneissa selvityksissä ja visiotöissä sekä toimialan viitearkkitehtuuri- ja laatutyössä.

Ympäristöministeriön asetuksina annettavat 2. sukupolven eurokoodien kansalliset liitteet

Hankkeessa valmistellaan ympäristöministeriön asetuksina annettavat kansalliset liitteet, joita tullaan käyttämään talonrakentamisessa kantavien ja jäykistävien rakenteiden sekä pohja- ja maarakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen 2. sukupolven eurokoodien kanssa. Uusien asetusten tullessa voimaan kumoutuvat tällä hetkellä voimassa olevat 1. sukupolven eurokoodien kansalliset liitteet, jotka on annettu ympäristöministeriön asetuksina. Myös nykyisiä asetuksia täydentävien ympäristöministeriön ohjeina julkaistujen suositusten käyttö päättyy. Eurokoodeja voidaan käyttää talonrakentamisessa kantavien ja jäykistävien rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen ympäristöministeriön asetuksen kantavista rakenteista (477/2014) 3 §:n mukaisesti, ja pohja- ja maarakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen ympäristöministeriön asetuksen pohjarakenteista (465/2014) 3 §:n mukaisesti. Euroopan Komission mandaattiin M/515 perustuen eurooppalaisella standardointiorganisaatiolla (CEN - European Committee for Standardization) on käynnissä 2. sukupolven eurokoodien kehittäminen niin, että nykyisten 1. sukupolven eurokoodien käyttö tulisi päättymään maaliskuun lopussa 2028.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta

Ennallistamisasetuksesta aiheutuvien lainsäädäntötarpeiden tunnistaminen ja valmisteleminen

EU:n ennallistamisasetus velvoittaa jäsenvaltioita varmistamaan, että luontotyypin tai lajien elinympäristön tila ei heikkene sen jälkeen, kun se on ennallistettu. Toisin sanoen alueella ei saa suorittaa toimia, jotka vaarantaisivat saavutetun hyvän tilan säilymisen. Lisäksi ei saisi merkittävästi heikentää sellaisia ennallistamattomia luontotyyppiesiintymiä, jotka ovat jo nyt hyvässä tilassa tai luontotyypin säilymisen kannalta tarpeellisia. Tätä periaatetta kutsutaan heikentämättömyysvelvoitteeksi. Ennallistamisasetus edellyttää heikentämättömyysvelvoitteen kansallista toimeenpanoa. Ennallistamisasetuksessa on asetettu määräaika heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanolle. Jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön tarvittavat toimenpiteet velvoitteen toimeenpanemiseksi viimeistellyn kansallisen ennallistamissuunnitelman julkaisuun, eli elokuun 2027 loppuun mennessä. Ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jäsenvaltioilta kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa määriteltäviä kansallisia toimia. Nämä toimet voivat olla lainsäädännöllisiä tai edellyttää lainsäädännön muutoksia. Hanke tukee ennallistamissuunnitelman valmistelua lainsäädännöllisten keinojen tunnistamisessa.

Sosiaaliturvan väärinkäytösten ehkäiseminen ja Kelan tiedonvaihdon edistäminen

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan asiakastiedon on liikuttava eri viranomaistahojen kesken sähköisesti ja turvallisesti. Tietosuoja ei saa estää eri viranomaistahoja saamasta tarpeellista käsitystä henkilön tilanteesta, eikä tilastojen keräämistä toiminnan kehittämiseksi. Viranomaisten yhteistyömahdollisuuksia parannetaan muun muassa varmistamalla tiedonsaanti- ja oma-aloitteiset tiedonanto-oikeudet viranomaisten välillä. Käynnistetään tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet viranomaisten tiedonvaihdon kehittämiseksi niin, että hyväksikäytön ehkäiseminen tehostuu ja väärinkäytökset saadaan tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille. Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa parannetaan ja Kelalle asetetaan velvollisuus luovuttaa sekä pyydettäessä että oma-aloitteisesti tietoja, tietosuojalainsäädäntö huomioiden. Tehostetaan Kelan myöntämien tukien osalta tietojenvaihtoa väärinkäytösten estämiseksi. Samalla vahvistetaan Kelan suorittamaa valvontaa väärinkäytösten paljastamiseksi. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Suunnitelmaan sisältyy kirjaus Kelan tiedonsaantioikeuksien lisäämisestä sosiaaliturvan väärinkäytön estämiseksi. Säästötavoite tämän sopeutustoimen osalta on 5 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

​Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi yhdessä Liikenne- ja viestintäviraston kanssa keväällä 2025 kuljetusalan sääntelytoimia, joita sidosryhmät olivat nostaneet esille. Arvioidut sääntelytoimet liittyivät tieliikenteen kabotaasin kansallisten säännösten ja ammattiliikennettä koskevien seuraamussäännösten riittävyyteen, vaihtoehtoisella polttoaineella kulkevan kuorma-auton kuljettamiseen B-luokan ajokortilla, sekä kuljettajien ajo- ja lepoaikapoikkeuksiin. ​Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto ovat todenneet ajokokeiden vastaanottamiseen liittyviä muutostarpeita kuljettajatutkintotoiminnasta annetussa laissa. Ajokokeiden vastaanottajien saatavuustilanteen voidaan ennakoida heikentyvän lähivuosina vastaanottajien ikärakenteesta johtuen. Kehitys vaikuttaa kielteisesti ajokokeiden suorittamismahdollisuuksiin. Ajokokeen vastaanottajien saatavuutta voitaisiin parantaa ja turvata tehtävän vaatimuksia koskevin muutoksin, heikentämättä ajokokeiden toteutusta tai liikenneturvallisuutta.