Valmisteluhankkeet
332 hankettaHallituksen lainsäädäntöhankkeet ennen eduskunnan käsittelyä. Lähteenä Valtioneuvoston Hankeikkuna ↗
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä
Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan EU:n puitepäätöksen uudistaminen (EU-valmistelu)
Voimassa oleva järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva puitepäätös 2008/841/YOS on annettu vuonna 2008. Yhteiskunnassa ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintatavoissa on tapahtunut muutoksia, jotka on tarpeen huomioida asiaa koskevassa EU-lainsäädännössä.
Steriloimisrekisterin lakkauttamiseen ja Lupa- ja valvontavirastoon liittyviä asetusmuutoksia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän steriloimisrekisterin lakkauttamiseksi. Tarkoituksena on tehdä tähän liittyvät asetusmuutokset. Rekisteri sisältää tiedot kaikista Suomessa tehdyistä laillisista steriloinneista. Tiedot perustuvat toimenpiteen suorittaneen terveydenhuollon toimintayksikön ilmoitukseen. Steriloimisrekisteri on alun perin perustettu lain noudattamisen valvomiseksi ja tilastointia varten. Nykyään rekisteriä ei käytetä lain noudattamisen valvontaan, vaan ainoastaan tilastointiin ja tutkimukseen. Sterilointitoimenpiteen ja steriloimisrekisterin merkitys on yhteiskunnallisesti vähentynyt. Jatkossakin steriloimistietoja olisi mahdollista saada myös THL:n hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo). Yksityisellä puolella tehtyjen sterilointien tiedot eivät tähän mennessä ole olleet kattavia hoitoilmoitusrekisterissä, mutta tältä osin tilanne paranee jatkuvasti. Uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa 1.1.2026, mistä aiheutuvat tekniset muutokset on tarkoitus tehdä tiettyihin asetuksiin.
Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun asetuksen 1 ja 2 luvun muuttamisesta
Voimassa olevan asetuksen säännökset eivät vastaa sairausvakuutuslain erityisraskausrahasääntelyyn ehdotettuja muutoksia työhön tai työoloihin liittyvien vaaraa aiheuttavien tekijöiden osalta. Myös sääntelyä koskien päivärahaetuuksia haettaessa esitettävää selvitystä on tarpeen päivittää vastaamaan sairausvakuutuslakiin ehdotettuja muutoksia.
MMMa Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksuista vuonna 2026
Uusi maksuasetus on annettava, koska nykyisen yksivuotisena annetun asetuksen (968/2024) voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa 31.12.2025.
Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi postilain 77 §:n muuttamisesta.
Maailman postiliiton 28. kongressi järjestettiin 8.-19.9.2025. Kongressi on järjestön korkein päättävä elin, joka kokoontuu joka neljäs vuosi. Kongressissa neuvoteltiin muutoksista Maailman postiliiton perussopimukseen, yleisohjesääntöön ja yleissopimukseen. Monet muutokset ovat luonteeltaan sanateknisiä ilman erityisiä käytännön vaikutuksia. Jäsenmaiden edustajien tulee allekirjoittaa kongressin laatimat liiton sopimukset. Suomi ei allekirjoittanut sopimusta kongressissa, koska Maailman postiliiton kongressissa hyväksyttävät sopimukset tulevat allekirjoitettavaksi välittömästi neuvottelujen päättymisen jälkeen kongressin lopuksi ja allekirjoitusvaltuuksia ei olisi ehditty esitellä ennen allekirjoittamiselle varatun ajan umpeutumista. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin milloin tahansa liittyä yhteen tai useampaan liiton sopimukseen.
Raulako-asetuksen (115/2023) 3 ja 8 §:ien päivittäminen
Raulakolain (15/2022) mukainen järjestelmä on ollut voimassa 1.2.2023 alkaen. Vastaavasti Raulako-asetus on ollut voimassa 1.2.2023 alkaen. Raulako-asetuksen 8 pykälää ei ole muutettu Raulako-asetuksen voimaantulon jälkeen. Ensimmäistä kertaa Raulako-asetuksen voimaantulon jälkeen Raulako-asetuksen 8 §:n mukainen arvo on muuttunut yli 10 prosenttia ja näin ollen Raulako-asetuksen 8 §:n mukaista arvoa olisi päivitettävä.
Valtioneuvoston asetus poikkeusolojen vakuutustakuusta
Laki poikkeusolojen vakuutustakuusta on ollut voimassa vuodesta 2007 eikä sitä ole voimassaoloaikanaan kertaakaan sovellettu. Venäjän hyökättyä Ukrainaan STM:ssä aloitettiin lain tarkastelu siitä näkökulmasta, olisiko se edelleen toimiva, jos tarvetta vakuutustakuille ilmenisi. Lakia täsmennettiin tämän tarkastelun myötä vuonna 2023, lisäten muun muassa asetuksenantovaltuudet sosiaali- ja terveysministeriölle.
Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksuista vuonna 2026
Valtioneuvoston asetus elinvoimakeskuksen ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskusten maksuista vuonna 2026
Elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2026 ja niistä on säädetty laissa 531/2025 (laki elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta). Elinvoimakeskukset ovat oikeudelliselta luonteeltaan valtion aluehallintoa ja toimivat alueellisesti. Virastoihin kootaan pääasiassa nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät lukuun ottamatta Lupa- ja valvontavirastolle siirtyviä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle kuuluvia tehtäviä sekä liikenne ja infrastruktuuri – vastuualueelta julkisen henkilöliikenteen aluehallinnon tehtävät, jotka siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon (Traficom). ELY-keskusten ympäristö ja luonnonvarat –vastuualueen tehtävistä luonnon monimuotoisuuden edistämis- ja rakennusperinnön hoitoavustuksiin liittyvät tehtävät, alueidenkäytön, vesien ja merenhoidon toimeenpanon edistämis- ja neuvontatehtävät siirtyvät elinvoimakeskuksiin. Elinvoimakeskukset hoitavat jatkossa elinkeinoihin, työllisyyteen, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, kulttuuriin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, liikenteeseen, alueidenkäytön edistämiseen, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan.
Hallituksen esitys audiovisuaalisiin tilausohjelmapalveluihin kohdistuvaksi maksuvelvoitteeksi
Av-ala on jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen sekä niiden myötä muuttuvan sisältöjen kulutusympäristön seurauksena. Viimeisten vuosien aikana myös kasvu on ollut nopeaa. Suuret globaalit jakelualustat investoivat voimakkaasti uusien sisältöjen tuotantoon ja kotimaiset sisällöt ovat saaneet osansa tästä kasvusta. Tilaajamäärä kasvoi alle miljoonasta noin 140 miljoonaan vuosien 2010–2020 aikana. Suomessa tilausohjelmapalveluiden tilaajia oli Finnpanelin mukaan n. 2,8 miljoonaa vuoden 2025 alussa. Viimeisten viiden vuoden aikana kotimaiset audiovisuaaliset sisällöt ovat saavuttaneet merkittävää menestystä sekä koti- että ulkomaisilla markkinoilla. Tähän mennessä 17 Euroopan maata on asettanut direktiivin mahdollistaman investointi- tai maksuvelvoitteen tilausohjelmapalvelun tarjoajille. Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa velvoite on voimassa.
Sakkomenettelyn kokonaistarkastelu (rikosprosessin sujuvoittaminen) (II-vaihe)
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan osana suomalaisen oikeusvaltion ja demokratian vahvistamista sujuvoitetaan oikeusprosesseja. Tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa prosesseja samalla huomioiden oikeusturva ja perusoikeudet. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti hallitus toteuttaa sakkomenettelyn kokonaistarkastelun ja uudistuksen. Menettelyä yksinkertaistetaan ja arvioidaan lisättäväksi sakon muuntorangaistuksen käyttöä tilanteissa, joissa sakkoa ei saada perittyä.
Valtioneuvoston asetus vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 §:n muuttamisesta
Eduskunta on käsitellyt hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta ( EV 18572025 vp, HE 53/2025 vp). Lakimuutokset tulevat voimaan 1.9.2026. Avolaitossijoittamista koskevat säädösmuutokset edellyttävät myös vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 §:n tarkastelua.
Hallituksen esitys tuotesektorisääntelyn uudistamisesta
Valtioneuvoston asetus toimeentulotuesta annetun lain 2 a §:n 3 momentissa tarkoitetun toiminnan olennaisuuden vaatimuksen täyttymisestä eräillä aloilla
Asetus säädettäisiin hallituksen esityksessä 116/2025 vp ehdotetun toimeentulotuesta annetun lain 2 a §:n 3 momentin asetuksenantovaltuutuksen perusteella.
Valtioneuvoston asetus alkoholilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston asetusta alkoholilain täytäntöönpanosta (151/2018) muutettaisiin vastaamaan alkoholilakiin esitettyä uutta sääntelyä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus alkoholilain valvonnasta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta alkoholilain valvonnasta (158/2018) muutettaisiin vastaamaan alkoholilakiin esitettyä uutta sääntelyä.
Valtioneuvoston asetus turkiseläinten hyvinvoinnista
Yhteissijoittamisen rahastorakenteiden kehittäminen
Petteri Orpon hallituksen kasvutoimia koskevissa puoliväliriihen kirjauksissa 23.4.2025 todetaan, että Suomesta pitää tehdä maa, jonne kasvuyrityksen haluavat tulla kasvamaan ja osaavalle pääomalle ja osaavalle pääomalle houkutteleva paikka sijoituksille. Tavoitteiden saavuttamiseksi Suomeen kehitetään kansainvälisiä toimintamalleja vastaava yhteisömuotoihin rahastorakenne. Kasvutoimia koskevien kirjausten taustalla on Kasvuriihi-hankkeen loppuraportin ja Finanssialan kasvustrategia -työryhmän laatiman finanssialan kasvustrategian suosituksia. EU-sääntelyn perusteella yhteiseen sijoitustoimintaa tarkoitetut rahastot ovat joko sijoitusrahastoja tai vaihtoehtorahastoja. Sijoitusrahastotoiminnasta säännellään niin kutsutussa sijoitusrahastodirektiivissä ja vaihtoehtoisten rahastojen hoitamisesta ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa direktiivissä sekä ELTIF-, EuVECA- ja EUSEF-asetuksissa. Sijoitusrahastodirektiivi tunnistaa useamman tavan järjestää sijoitusrahastotoimintaa. Näitä ovat trustit sekä sopimusoikeudellisen periaatteen perusteella rahastoyhtiön hallinnoimat sijoitusrahastot ja yhtiöjärjestyksen pohjalta toimivat sijoitusyhtiöt. Suomessa sijoitusrahastodirektiivin mukaiset rahastot ovat sijoitusrahastolain mukaisesti sopimusperusteisia ja niillä on ulkoisesti hoidettu hallinto rahastoyhtiön toimesta. Muista vaihtoehtoisista sijoitusrahastodirektiivin sallimista toimintamalleista ei ole toistaiseksi Suomessa säädetty. Vaihtoehtorahastojen hoitajista annettu direktiivi ei ota kantaa vaihtoehtorahaston oikeudelliseen toimintarakenteeseen, vaan jättää sen vaihtoehtorahaston hoitajan valintaan. Vaihtoehtorahastot ovat käytännössä erikoissijoitusrahastoja tai kommandiittiyhtiöitä. Erikoissijoitusrahastolla on sopimusperusteisuuden vuoksi oltava rahastoyhtiö ulkoisena hoitajana ja vakiintuneesti myös kommandiittiyhtiömuotoisilla rahastoilla on ulkoinen hoitaja.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin hiilirajamekanismia koskevan asetuksen toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on selvitysten mukaan yleistä suomalaisessa työelämässä. Hallitusohjelmassa on tunnistettu tarve ehkäistä syrjintää nykyistä tehokkaammin. Kolmikantainen työryhmä, joka toimi 13.12.2023-28.2.2025, ehdotti syrjinnän ehkäisemiseksi useita täsmennyksiä tasa-arvolakiin. Täsmennykset on valmisteltu hallituksen esityksen muotoon kolmikantaisessa työryhmässä 17.9.-28.11.2025.
Veden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden hygieeniset vaatimukset
Hankkeella pannaan täytäntöön juomavesidirektiivin (EU) 2020/2184 nojalla annetun komission delegoidun asetuksen 2024/370 edellyttämät ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen nimeäminen ja kansallisen vaatimustenmukaisuustodistuksen määritelmä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamiseksi
Valtion aluehallintouudistuksesta johtuvien asetusmuutosten valmisteluhanke
Uusi laki Lupa- ja valvontavirastosta (530/2025) tulee voimaan 1.1.2026. Lailla kumotaan muun muassa aluehallintovirastoista annettu laki (896/2009). Valtion aluehallinnon uudistuksessa koottiin valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Lupa- ja valvontavirastolla on valtakunnallinen toimivalta ja se on monialainen valtion keskushallinnon viranomainen. Lupa- ja valvontavirastoon kootaan kaikki Valviran tehtävät, suurin osa nykyisten aluehallintovirastojen lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävistä sekä pääosa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten ympäristöön liittyvistä tehtävistä. Valtion aluehallinnon uudistuksessa muodostetiin uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Elinvoimakeskuksia perustetaan kymmenen nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Valtion aluehallintouudistuksen takia asetuksiin on tarpeen päivittää uusien virastojen nimet.