Yhteissijoittamisen rahastorakenteiden kehittäminen

Petteri Orpon hallituksen kasvutoimia koskevissa puoliväliriihen kirjauksissa 23.4.2025 todetaan, että Suomesta pitää tehdä maa, jonne kasvuyrityksen haluavat tulla kasvamaan ja osaavalle pääomalle ja osaavalle pääomalle houkutteleva paikka sijoituksille. Tavoitteiden saavuttamiseksi Suomeen kehitetään kansainvälisiä toimintamalleja vastaava yhteisömuotoihin rahastorakenne. Kasvutoimia koskevien kirjausten taustalla on Kasvuriihi-hankkeen loppuraportin ja Finanssialan kasvustrategia -työryhmän laatiman finanssialan kasvustrategian suosituksia. EU-sääntelyn perusteella yhteiseen sijoitustoimintaa tarkoitetut rahastot ovat joko sijoitusrahastoja tai vaihtoehtorahastoja. Sijoitusrahastotoiminnasta säännellään niin kutsutussa sijoitusrahastodirektiivissä ja vaihtoehtoisten rahastojen hoitamisesta ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa direktiivissä sekä ELTIF-, EuVECA- ja EUSEF-asetuksissa. Sijoitusrahastodirektiivi tunnistaa useamman tavan järjestää sijoitusrahastotoimintaa. Näitä ovat trustit sekä sopimusoikeudellisen periaatteen perusteella rahastoyhtiön hallinnoimat sijoitusrahastot ja yhtiöjärjestyksen pohjalta toimivat sijoitusyhtiöt. Suomessa sijoitusrahastodirektiivin mukaiset rahastot ovat sijoitusrahastolain mukaisesti sopimusperusteisia ja niillä on ulkoisesti hoidettu hallinto rahastoyhtiön toimesta. Muista vaihtoehtoisista sijoitusrahastodirektiivin sallimista toimintamalleista ei ole toistaiseksi Suomessa säädetty. Vaihtoehtorahastojen hoitajista annettu direktiivi ei ota kantaa vaihtoehtorahaston oikeudelliseen toimintarakenteeseen, vaan jättää sen vaihtoehtorahaston hoitajan valintaan. Vaihtoehtorahastot ovat käytännössä erikoissijoitusrahastoja tai kommandiittiyhtiöitä. Erikoissijoitusrahastolla on sopimusperusteisuuden vuoksi oltava rahastoyhtiö ulkoisena hoitajana ja vakiintuneesti myös kommandiittiyhtiömuotoisilla rahastoilla on ulkoinen hoitaja.