Valmisteluhankkeet

Lainsäädäntöhanke kasvuyrittäjän oleskelulupaprosessin ja yrittäjän ja kasvuyrittäjän lupaedellytysten uudistamiseksi

Hanke perustuu selvityshankkeen työryhmän 19.12.2025 julkaistuun raporttiin (julkaisu 2025:36), Selvitys kasvuyrittäjän ja yrittäjän oleskelulupien uudistamistarpeista, ja sen pohjalta 19.12.2025 työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmässä linjattuihin lainsäädäntömuutoksiin.

Lainsäädäntöhanke työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi oleskelulupamenettelyssä

Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä hyväksyi 15.2.2024 työperäisen hyväksikäytön vastaisen toimenpideohjelman. Tällä päätöksellä asetettava hanke toteuttaa toimenpideohjelman toimenpidettä numero kahdeksan, jonka mukaan selvitetään ja toteutetaan työperäistä hyväksikäyttöä ehkäiseviä ja torjuvia muutoksia oleskelulupamenettelyyn, esimerkiksi liittyen työnantajaan kohdistuvien rikosepäilyjen vaikutuksiin, työnantajan vastuun rajojen selkeyttämiseen sekä hyväksikäytön uhrille myönnettävän oleskeluluvan edelleen kehittämiseen. Viime vuosina on toteutettu useita uudistuksia työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien uudistamiseksi. Keskeisiä uudistuksia ovat olleet mm. työnantajan moitittavan menettelyn takia myönnettävä jatkolupa (UlkL 54 b §), hyväksikäytetyn työntekijän työnteko-oikeuden laajentaminen, toimeksiantajan vastuun selkeyttäminen sekä pidättäytymispäätöksen käyttöalan selkeyttäminen ja sen voimassaolon pidentäminen. Uudistusten yhteydessä (EV 89/2021 vp) eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta edellytti, että muutosten vaikutuksia seurataan ja niistä annetaan selvitykset valiokunnalle. Valtioneuvoston selvitykset vuonna 2021 voimaan tulleista lakimuutoksista annettiin valiokunnalle joulukuussa 2022, vaikka vaikutusten arviointiaikaa oli tuolloin ollut vähän. Jo näissä selvityksissä nousi esiin parannusehdotuksia, ja seurantaa on jatkettu sen jälkeen. Joulukuussa 2025 valmistuneessa työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien sääntelytason haavoittuvuuksista tunnistettiin useita kehitysehdotuksia työperäisen hyväksikäytön torjuntaan liittyen, erityisesti työnantajaan kohdistuvien hallinnollisten seuraamusten (pidättäytyminen oleskeluluvan myöntämisestä työnteon perusteella) osalta. Lisäksi viranomaiset ja sidosryhmät ovat tuoneet esiin kehitysehdotuksia myös muissa yhteyksissä. Euroopan komissio antoi 13.3.2024 Suomelle virallisen huomautuksen kausityödirektiivin (2014/36/EU) täytäntöönpanoon liittyen. Komission näkemyksen mukaan Suomen lainsäädäntö poikkeaa direktiivissä edellytetystä monilta osin. Suomi katsoi vastauksessaan komissiolle, että komission virallisen huomautuksen johdosta kausityölakiin (907/2017) on tarpeen tehdä muutoksia. Muutosten tavoitteena on varmistaa direktiivin asianmukainen täytäntöönpano ja parantaa sääntelyn selkeyttä sekä kausityöntekijöiden asemaa.

Ulkomaalaiset opiskelijat ja näiden perheenjäsenet

Hanke perustuu työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuun (2025:37) 18.12.2025, työryhmän loppuraportti, Selvitys työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien sääntelytason haavoittuvuuksista, ja sen pohjalta sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmän 18.12.2025 linjaamiin lainsäädäntömuutoksiin, jotka on toteutettava.

Lainsäädäntöhanke ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollistamiseksi (ennakoiva sote 2)

Hallituksen esitys metsästyslain ja vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain muuttamisesta

Kanadanmajava ja japaninpeura kuuluvat metsästyslain mukaisiin riistaeläimiin, joiden pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan metsästystä koskevia säännöksiä. Metsästyslain tavoitteena on säädellä riistakantoja kestävän käytön periaatteen mukaisesti, kun taas vieraslajilainsäädännön tarkoituksena on haitallisten vieraslajien tehokas hävittäminen. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan jäsenvaltioiden käytössä on oltava tehokkaita hallintatoimenpiteitä laajalle levinneiden haitallisten vieraslajien hävittämiseksi tai niiden leviämisen estämiseksi. Metsästyslain mukaisiin riistalajeihin ei tämän vuoksi voi sisältyä haitallisia vieraslajeja. Edellä todetun perusteella kanadanmajava ja japaninpeura ehdotetaan poistetavaksi metsästyslain mukaisista riistalajeista ja sen myötä metsästyslaissa säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (kierrätyksen lisääminen ja polton hillintä)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleistukilain 13 ja 19 §:n ja työttömyysturvalain 10 luvun 4 §:n muuttamisesta

Hallituksen esityksessä HE 112/2025 vp eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi ei ehdotettu työmarkkinatuen odotusajan vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä poikkeavaa sääntelyä yleistuen maksamiseen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Yleistukilain 19 §:ää tulisi muuttaa siten, että nykyistä työmarkkinatukea vastaavalla tavalla yleistuen odotusaika ei tulisi asetettavaksi työvoimakoulutuksen, työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun sekä maahanmuuttajan päätoimisen omaehtoisen luku- ja kirjoitustaidon opiskelun aikana.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi palvelinkeskusten tuesta vuosina 2026–2036 sekä siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta (opintosetelikokeilu)

Hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu arviomuistio sosiaali- ja terveydenhuollon val-vonnasta annetun lain kehittämistarpeista . Arviomuistion valmisteluasiakirjat ovat saatavilla palvelussa tunnuksella STM106:00/2025. Arviomuistiota ja siitä saatua lausuntopalautetta on hyödynnetty tämän esityksen valmistelussa.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta (uhkan arvio)

Eduskunta hyväksyi 16.3.2022 valtioneuvoston sisäisestä turvallisuudesta antaman selonteon johdosta hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 19/2021 vp-VNS 4/2021 vp mukaisen seuraavan kannanoton: Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä ja sen pohjalta valmistelee esityksen lainsäädännön muuttamiseksi siten, että sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan viranomaisia velvoitettaisiin antamaan poliisille ainakin henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten muutoin salassa pidettävät välttämättömät tiedot. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan Vahva ja välittävä Suomi (s. 181) sisältyy vastaava kirjaus: Hallitus poistaa tietojenvaihdon esteitä rikostorjunnassa. Sektorilainsäädäntöä päivitetään muun muassa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen viranomaisia velvoitetaan antamaan poliisille ainakin henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten muutoin salassa pidettävät välttämättömät tiedot. Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa tarvittavat lakimuutokset asiakastietolakiin. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa EOAK/2910/2023 apulaisoikeusasiamies esitti sosiaali- ja terveysministeriölle, että se ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että selkiytettäisiin oikeutta salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa potilaan terveydenhuollon työntekijään kohdistamasta väkivallasta. Hankkeessa toteutettaisiin myös kyseisen esityksen edellyttämä lakimuutos.

Eurooppalaista vammaiskorttia ja vammaisen henkilön pysäköintilupaa koskevien direktiivien kansallinen täytäntöönpano

EU on antanut vammaiskorttia ja vammaisen henkilön pysäköintilupaa koskevan direktiivin (EU) 2024/2841. EU on myös antanut direktiivin (EU) 2024/2842, jolla vammaiskortti ja pysäköintilupa laajennetaan koskemaan EU-kansalaisten lisäksi jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Direktiivien tarkoituksena on helpottaa vammaisten henkilöiden matkustamista EU:ssa. Direktiivit tulivat voimaan 4.12.2024. Jäsenmaiden tulee mukauttaa kansallinen lainsäädäntönsä ja järjestelmänsä direktiivejä vastaaviksi 5.6.2027 mennessä. Direktiivejä aletaan soveltaa 5.6.2028.

Yrittäjän eläkelain uudistus

​Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” on mainittuna useita yrittäjyyden ja omistajuuden arvostusta lisääviä toimia. Ohjelmassa oli erityisesti kirjattuna, että käynnistetään arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista. Arviointi toteutettiin selvityshenkilö Jukka Rantalan selvityksenä. Selvityksessä kartoitettiin nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja esitettiin vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi. ​Pääministeri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta, jonka toimenpitein parannetaan yrittämisen edellytyksiä. Tämän mukaan yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia korjataan ja valmistellaan selvityshenkilö Jukka Rantalan selvityksen valmistuttua YEL-järjestelmään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Lisäksi 1.1.2026 voimaantulleena toimenpiteenä vuosina 2023–2025 aloittaneille yrittäjille säädettiin sama 4 000 euron korotusraja kuin muille yrittäjille ensimmäisiin työtulotarkastuksiin vuosille 2026–2028. Esitys on jatkumoa edellä mainituille kirjauksille ja toimenpiteille. Pääministeri Orpon hallitus on sopinut YEL-järjestelmän uudistuksen sisällöstä osana julkisen talouden suunnitelmaa 30.4.2026.

Valtioneuvoston asetus Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027 myönnettävästä tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Hallituksen esitys yleiseksi keliakiakorvaukseksi

Pääministeri Orpon hallitus neuvotteli julkisen talouden suunnitelmasta 22.-23.4.2025, ja pöytäkirjamerkintöjen mukaan valmistellaan yleistä keliakiakorvausta koskeva lainsäädäntö vuoden 2026 loppuun mennessä. Hallitus on toteuttanut jo lainmuutoksen, jonka myötä keliakiasta aiheutuvia ylimääräisiä ravintomenoja on voitu 1.3.2025 alkaen huomioida osana toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista perustoimeentulotukea 38 euroa kuukaudessa 16 vuotta täyttäneillä henkilöillä (laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (847/2024), HE 133/2024 vp). Hankkeessa STM036:00/2024 valmistellaan esitettäväksi, että kyseinen alaikäraja muutettaisiin 16 vuodesta 18 vuoteen 1.1.2027, ja että vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) lapsen perusvammaistukea voisi 1.1.2027 alkaen myöntää alle 18-vuotiaaksi asti keliakian tai ihokeliakian perusteella.

Rikosoikeudellisten virkavastuusäännösten uudistaminen ja korruptiontorjuntadirektiivin kansallinen täytäntöönpano

Virkarikoksista säädetään erityisesti rikoslain (39/1889) 40 luvussa, jonka edellinen laajempi uudistus toteutettiin vuonna 2002. Yhteiskunnassa ja sääntely-ympäristössä on tämän jälkeen tapahtunut muutoksia, joilla on vaikutusta myös rikosoikeudelliseen virkavastuuseen. Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että hallitus käynnistää välittömästi rikoslain 40 luvun virkarikossäännösten ja rikoslain ulkopuolisten virkavastuusäännösten kokonaisarvioinnin sekä arvioinnin pohjalta valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset (HE 241/2020 vp, EV 111/2021 vp, s. 2). Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan lainsäädäntöehdotuksen vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi (HE 79/2010 vp, EV 373/2010 vp). Lainsäädäntöehdotusta on valmisteltu eri yhteyksissä, mutta valmistelua ei ole vielä saatettu päätökseen. EU:n korruptiontorjuntadirektiivi sisältää vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointivelvoitteen. Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskeva valmistelu on siten aihetta toteuttaa rikosoikeudellisten virkavastuusäännösten uudistamisen ja korruptiontorjuntadirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Hanke on käynnistetty myös korruptiontorjuntadirektiivin täytäntöönpanemiseksi. Direktiivin tavoitteena on ajantasaistaa ja yhdenmukaistaa korruptiorikosten määritelmiä ja rangaistuksia.

Hallituksen esitys laiksi sähkömarkkinalain 65 b §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys EU:n metaaniasetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta

Yhtenäisrangaistusjärjestelmän kehittämisen selvittäminen

Kriminaalipoliittisen toimenpideohjelman (OM082:00/2023) mukaan tehdään selvitys yhtenäisrangaistusjärjestelmän kehittämiseksi vakavien rikosten osalta. Yhtenäisrangaistusjärjestelmän perusajatuksena on, että rikoksiin syyllistyneelle tuomitaan kaikista tuomittavana olevista rikoksista yhteinen rangaistus. Tavoitteena on, että yhteinen rangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoskokonaisuuden moitittavuuteen.

Työllisyyspoliittinen tuki

Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman ”Vahva ja välittävä Suomi” kuntouttavaa työtoimintaa koskevan kirjauksen toimeenpanoon. Keväällä 2025 hallitus linjasi edelleen, että sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita uudistetaan kokonaisuutena siten, että siirretään kuntouttava työ-toiminta ja sen resurssit kuntiin ja kehitetään palvelua vahvemmin työllistymistä edistäväksi. Tähän liittyvä sosiaalinen kuntoutus säilytetään hyvinvointialueilla. Keväällä 2026 hallitus linjasi osana työllisyyden edistämisen tavoitteita, että käyttöön otettaisiin uusi työvoimapoliittinen avustus, jonka työvoimaviranomaiset voisivat myöntää kolmannelle sektorille pitkään työttömänä olleille kohdennettavaan toimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaalipalveluiden muuttamisesta. Osana esitystä laki kuntouttavasta työtoiminnasta esitetään kumottavaksi ja sosiaalihuoltolaissa säädettäisiin uudesta palvelusta Työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuki. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti hallitusohjelmakirjauksen toimeenpanon valmistelun arviomuistiomenettelyllä julkisten työvoimapalvelujen kehittämistarpeiden selvittämiseksi. Muistio oli lausunnolla 18.12.2025–18.2.2026. Toimeenpano on jatkunut hallituksen esitysluonnoksen valmisteluna, jossa on huomioitu arviomuistion kehittämisehdotuksista saatu palaute sekä hallituksen kehysriihilinjaus keväällä 2026.

Sosiaaliturvan yhdenmukaistaminen

Kuntoutusrahaetuuksien maksukausia koskevaa sääntelyä muutettaisiin asiakkaiden kannalta selkeämmäksi ja yhtenäisemmäksi muun sosiaaliturvajärjestelmän kanssa. Parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean ensimmäisellä kaudella on tarkasteltu Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien etuuksien menettelytapasääntelyä ja sääntelyn yhtenäistämistarpeita. Tarkastelua on jatkettu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Kansaneläkelaitoksen soveltamien etuuslakien menettelytapasäännöksiä yhdenmukaistettaisiin sairausvakuutuslain osalta siltä osin kuin kyse on päätöksen antamisesta ja päivärahaetuuden maksamisen keskeyttämisestä tai sen vähentämisestä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Lisäksi asiavirheen korjaamista koskevaa sääntelyä Kansaneläkelaitoksen soveltamissa etuuslaeissa muutettaisiin yhdenmukaisella tavalla. Osana työttömyysetuuden sovittelun suojaosan poiston jälkeistä työtä on linjattu, että työttömyysetuuden sovittelua koskevaa säännöstä kehitetään. Säännöksestä tulisi käydä selkeämmin ilmi, miten sovittelu tapahtuu, ja missä määrin laskukaavan perusteella käyttöön jäävä tulo edelleenkin kannustaa ottamaan vastaan osittaista työtä tai harjoittamaan sivutoimista yritystoimintaa.

Valtioneuvoston asetukset yleisistä kielitutkinnoista annetun asetuksen muuttamisesta sekä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun asetuksen muuttamisesta

Ehdotetut asetusmuutokset liittyvät yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen uudistamiseen. Asetusluonnokset on valmisteltu kielitutkintolainsäädännön muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 102/2025 vp) yhteydessä. Eduskunta hyväksyi lakimuutokset 4.11.2025 ja tasavallan presidentti vahvisti lait 5.12.2025. Kielitutkintojen uudistamisen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan molempien kotimaisten kielten kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan työvoiman kielitaidon turvaamiseksi. Lisäksi tarkoituksena on mahdollistaa kielitutkintojen skaalautuminen suorittajamäärien kasvuun, jonka ennakoidaan aiheutuvan siitä, että hallitusohjelman muiden kirjausten toteuttamisen myötä kielitaitoa tulee jatkossa osoittaa uusia käyttötarkoituksia varten.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Geologian tutkimuskeskuksen maksullisista suoritteista

Tekoälyn hyödyntäminen hallintomenettelyssä

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että: “Hallitus mahdollistaa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset.” Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa automaattisen päätöksenteon julkishallinnossa, kun kyse on sääntöpohjaiseen automaatioon ja ohjelmistorobotiikkaan perustuvasta päätösautomaatiosta. Automaattisesta päätöksenteosta julkisessa hallinnossa on säädetty hallintolaissa ja tiedonhallintalaissa (ks. HE 145/2022 vp). Käytännössä on katsottu, että hallintolain ja tiedonhallintalain voimassa olevan sääntelyn perusteella asiaa ei voida ratkaista sellaisella tekoälyjärjestelmällä, jonka toiminta on enemmän tai vähemmän autonomista.