Valmisteluhankkeet

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen eräitä tehtäviä koskeva lainsäädäntöhanke

Valtiovarainministeriön ilmoitus sitoutumisesta Euroopan neuvoston ja Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön (OECD) vuonna 1988 laatiman yleissopimuksen 6 artiklan mukaiseen monenkeskiseen toimivaltaisten viranomaisten sopimukseen GloBE-tietojen vaihtamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

Vientivalvonta-asetuksen liitettä I päivitettiin 15.11.2025, minkä seurauksena suurin osa kansallisen valvontaluettelon tuotteista sisältyy nyt myös unionin valvontaluetteloon. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista poistaa kansallisesta valvontaluettelosta vientivalvonta-asetuksen kanssa päällekkäinen sääntely. Lain liitteen mahdollisia tuotelisäyksiä tarkastellaan myös. Lisäksi lain 8 ja 9 §:iin olisi tarpeen esittää pääosin teknisiä muutoksia.

Hallituksen esitys laiksi auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon edistämiseen myönnettävästä avustuksesta

Luonnonsuojelulakiin (9/2023) lisättiin uusi rahallinen avustusmuoto luonnon monimuotoisuuden sekä luonnon- ja kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon edistämiseksi. Luonnonsuojelulain 20 §:n 1 momentin mukaan elinvoimakeskus voi myöntää valtion talousarvion rajoissa avustusta hankkeisiin ja toimenpiteisiin luonnon monimuotoisuuden ja luonnon- ja kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon edistämiseksi. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimukseen ja kehitystyöhön. Luonnonsuojelulain 20 §:n 4 momentin asetuksenantovaltuus muodostaisi säädösperustan tämän asetuksen antamiselle. Keskeinen muutos voimassa olevaan, kumottavaan asetukseen olisi säätää mahdollisuudesta hakea avustusta luonnon elinympäristöjen lisäksi myös kulttuuriympäristön hoitoon sekä luonnon monimuotoisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi avustuksen saajien joukkoa laajennettaisiin tietyiltä osin koskemaan kunta- ja järjestötoimijoiden lisäksi myös yrityksiä ja luonnollisia henkilöitä. Keskeinen muutos voimassa olevaan asetukseen nähden olisi lisäksi sääntelyn ajantasaistaminen vastaamaan voimassa olevaa EU-valtiontukilainsäädäntöä sekä valtion aluehallintouudistuksesta johtuvia muutoksia.

Oikeuspalveluviraston toimipaikoista annetun oikeusministeriön asetuksen muuttaminen

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2027 talousarvioksi

Oikeuspalveluvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen

Valtioneuvoston asetus alueidenkäytöstä

Sosiaali-ja terveysministeriön asetus hyvinvointialueen seuranta- ja arviointivelvollisuudesta sekä seurannan vähimmäistiedoista ja vähimmäistiedon hallintamalleista

Eräiden muovituotteiden ja nikotiinipussien tuottajan kustannusvastuuseen liittyvät valtioneuvoston asetukset

Hankkeessa valmisteltavat valtioneuvoston asetukset liittyvät jätelain muuttamisesta annettuun lakiin (1402/2025), jolla muutettiin eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajan kustannusvastuuta kuntien toteuttamista toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi ja siivoamiseksi.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonmukaisesta tuotannosta annetun lain 14 §:n muuttamisesta

Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa ja asuntojen käyttöä koskevan sääntelyn kehittäminen

Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa noudatetaan arava- ja korkotukilainsäädännön mukaista asukasvalintaa. Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Aravalainalla ja pitkällä korkotukilainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnassa on otettava huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Lyhyellä korkotukilainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnassa on otettava huomioon hakijaruokakunnan tulot. Vuokrasuhteissa noudatetaan omakustannusvuokraperiaatetta. Vuokralaisella on asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun yleislain mukainen oikeus muun muassa alivuokrata osa huoneistosta, luovuttaa huoneisto tilapäisesti toisen käytettäväksi tai luovuttaa vuokraoikeus perheenjäsenelleen. Näissä tilanteissa asunnon käyttö voi poiketa asetetuista tavoitteista, ja sen vuoksi hankkeessa valmistellaan tarvittavaa erityissääntelyä valtion tukemien vuokra-asuntojen osalta. Valmistelussa otetaan huomioon asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain vireillä oleva uudistus. Lyhytvuokraus on vastoin valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttötarkoitusta. Lyhytvuokraukseen on valmisteilla lainsäädäntöä, joka huomioon ottaen tarkastellaan tarvetta säätää nimenomaisesta majoitustarkoituksessa tehtävän lyhytvuokrauksen kiellosta. Poikkeustilanteissa, esimerkiksi asuntojen vajaakäyttö ja kiireiset tarpeet, valtion tukemia vuokra-asuntoja voidaan vuokrata myös ruokakunnille, jotka eivät täytä kaikkia asukasvalintaperusteita. Osa valtion tukemista asunnoista saattaa myös pitkässä vuokrasuhteessa kohdentua ruokakunnille, jotka eivät enää tarvitsisi valtion tukea asunnon saamiseen. Hankkeessa tarkastellaan myös asukasvalintojen valvontaa ja vuokranantajien mahdollisuuksia vapauttaa asuntoja uudelleen vuokrattavaksi. Lisäksi hankkeeseen sisältyy valtion tukeman asuntotuotannon lakien ajantasaistamista, joka liittyy muun muassa asukasvalintatehtävään, henkilötietojen käsittelyyn, toimivaltuuksiin ja asetuksenantovaltuuksiin.

Hallituksen esitys eduskunnalle vaalilain ja vaalirahoituslain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle lääkkeiden arviointitoiminnan yhtenäistämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Lääkeasioiden kehittämiseksi käynnistetty hanke, jossa tavoitteena toteuttaa pääministeri Orpon hallitusohjelmakirjausta lääkehuollon avohoidon ja laitoshoidon lääkkeiden käyttöönottoon liittyvien arviointiprosessien ja -kriteereiden uudistamisesta siten, että ne olisivat yhtenäiset lääkkeen annostelumuodosta riippumatta. Lainsäädäntötyön ja muun kehittämisen tueksi on valmistunut arviointityöryhmän raportti lääkkeiden arviointiprosessien ja -kriteerien lähentämisestä (Sosiaali- ja terveysministeriön RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2025:34.

Työympäristöstä aluksella annetun asetuksen muuttaminen

Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa

Ulkoministeriö tarkastelee säännöllisesti Suomen edustustoverkon vastaavuutta ajankohtaisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Ulkoministeriössä on hallituskauden aikana toteutettu ulkoasiainhallinnon uudistus tukemaan uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan aikakautta. Uudistuksen tavoitteena on keskittyä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin intresseihin ja talouskasvun edistämiseen. Ulkoministeriön resurssit ja panostukset tulevat painottumaan maihin, jotka ovat Suomen kannalta strategisesti merkittäviä. Tämä koskee myös edustustoverkkoa. Edustustoverkon tarkasteluun vaikuttavat toimintaympäristön muutosten lisäksi myös ulkoasiainhallinnolle kohdistetut säästövelvoitteet. Lisäksi hallituskauden aikana on toteutettu Business Finlandin ulkomaantoimintojen siirto osaksi ulkoasiainhallinnon edustustoverkkoa, jonka myötä Business Finlandin vienninedistämistoiminnot siirtyivät ulkoasiainhallinnolle 1.1.2026. Osa Business Finlandin toimipisteistä ja henkilöstöstä sijaitsee kohteissa, joissa ulkoministeriöllä ei ole edustustoa. Ulkoministeriö tulee perustamaan osaan näistä kaupungeista viennin edistämistä tukevan toimintayksikön.

EU:n jätepuitedirektiivin täytäntöönpanon säädöshanke (elintarvike- ja tekstiilijäte)

Jätedirektiivin muutos koskien elintarvikejätteen vähentämistä sekä tekstiilien, jalkineiden ja asusteiden tuottajavastuujärjestelmän luomista hyväksyttiin lokakuussa 2025. Hankkeessa saatetaan direktiivin säännökset Suomen lainsäädäntöön.

Saamelaiskäräjistä annetun asetuksen kumoaminen

Saamelaiskäräjälakia on muutettu 1.8.2025 lukien. Saamelaiskäräjistä annettu asetus on osin kumoutunut muutosten myötä. Saamelaiskäräjien itsehallinnollisen aseman vuoksi on perusteltua, että saamelaiskäräjiä koskeva sääntely toteutetaan lailla ja saamelaiskäräjien itsensä hyväksymällä työjärjestyksellä.

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttaminen

Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säädetään laissa (93/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (120/2017). Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehystä päivitetään ja täydennetään muuttamalla valtioneuvoston asetuksen (120/2017) liitettä. Muutoksista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkintojen viitekehysten tavoitteena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja niiden tasojen vertailua sekä edistää siten liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista. Tutkintojen viitekehysten vaativuustasot kuvaavat, mitä tutkinnon, oppimäärän tai osaamiskokonaisuuden suorittanut tietää, ymmärtää ja osaa tehdä. Osaamista kuvataan eurooppalaisessa yhteistyössä sovitulla tavalla. Suomen tutkintojen viitekehys kuvaa kansalliseen koulutusjärjestelmäämme kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet. Lakia tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä sovelletaan myös sellaisiin tutkintoihin rinnastettaviin tai muutoin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin, joiden osaamistavoitteista säädetään laissa tai säädetään tai määrätään lain nojalla, jos ne ovat kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksena ammatissa tai tehtävässä toimimiseen tai muutoin liittyvät osaamisen kehittämiseen tai ammattitaidon parantamiseen. Tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden edellyttämän osaamisen perusteella. Kunkin tason tuottama osaaminen on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, ja kuvaukset vastaavat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen vaativuustasoja. Suomen tutkintojen viitekehys perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Suomen tutkintojen viitekehys on myös yhdenmukainen eurooppalaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen (European Higher Education Area (EHEA) qualifications framework) kanssa.

Hallituksen esitys laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Kaupunkivesiasetuksen muutos

Hanke on käynnistetty sen vuoksi, että ravinteiden kierrätykseen sovellettavan erillisen valtionavustusasetuksen (657/2020) voimassaoloaika päättyy vuoden 2026 lopussa. Tiedossa on myös, että ravinteiden kierrätyksen hankkeiden valtionavustusmäärä pienenee. Valtionapuviranomaisena on ravinteiden kierrätyksen hankkeissa ollut ympäristöministeriö. Erillisen asetuksen päivittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin myönnettävä avustusmahdollisuus voidaan sisällyttää ns. kaupunkivesiasetukseen, jonka mukaisena valtionapuviranomaisena toimii elinvoimakeskus. Tehtävää hoitaa Itä-Suomen elinvoimakeskus. Muutos on perusteltu kun otetaan huomioon tulevat määrärahat sekä tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa.

Hallituksen esitys huumausainelain muuttamisesta

Hallituksen esitys laiksi opioidiyliannostusten vastalääkkeistä