Valmisteluhankkeet

Valtioneuvoston asetus kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan, hyvinvointialueen ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisen kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun asetuksen muuttamisesta

Asetusmuutoksella toteutetaan hallituksen hallitusohjelmakirjauksia sekä hallituksen sopimia säästöjä kotoutumisen edistämisen rahoitukseen. Valtioneuvosto on antanut 23.4.2026 eduskunnalle hallituksen esityksen kotoutumislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 74/2026 vp). Osa valtioneuvoston asetukseen esitetyistä muutoksista liittyy ja on riippuvaisia kyseisestä hallituksen esityksestä.

Lainsäädäntöhanke arpajaislain ja rahapelilain muuttamiseksi

Rahapika-arpojen (ns. raaputusarvat) siirryttyä pakollisen tunnistautumisen piiriin vuoden 2024 alussa, rahapika-arpaan sisältyvän voiton lunastaminen ei ole enää ollut mahdollista muun kuin sen ostaneen henkilön toimesta. Tämä on samalla estänyt mahdollisuuden ostaa rahapika-arpoja lahjaksi. Eduskunnan hallintovaliokunta on käsitellyt rahapika-arpojen lahjaksi antamista rahapelijärjestelmän uudistamista koskeneeseen hallituksen esitykseen (HE 16/2025 vp) antamassaan mietinnössä (HaVM 28/2025 vp). Valiokunnan ehdottamassa ja eduskunnan hyväksymässä lausumassa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää raaputusarpojen lahjaksi antamisen mahdollisuudet viipymättä ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin lainsäädäntötoimiin. Sisäministeriön on julkaissut 20.4.2026 esiselvityksen rahapika-arpojen voittojen lunastamisesta, jossa selvitettiin rahapika-arpaan sisältyvän voiton lunastamisen mahdollisuutta muun kuin arvan ostaneen henkilön toimesta. Esiselvityksessä todettiin, että rahapika-arpojen lahjaksi antamisen mahdollistaminen edellyttää arpajaislain ja rahapelilain muuttamista. Esiselvityksessä esitettiin vaihtoehtoisia malleja lainsäädännön muuttamiselle ja arvioitiin niiden vaikutuksia. Esiselvityksessä kuvattiin ja arvioitiin nykytilaa muun ohella sääntelyn, rahapika-arpojen pelaamisen yleisyyden, tuotepiirteiden ja ominaisuuksien, pelaamisesta aiheutuvien haittojen, markkinoinnin, rahapelituottojen ja voiton verotuksen osalta. Esiselvitykseen sisältyi mahdollisia lainsäädäntömuutoksia koskeva EU:n sisämarkkina- ja kilpailuoikeudellinen arviointi ja kansainvälinen vertailu. Esiselvityksessä esitettiin lisäksi hankkeessa kuultujen asiantuntijoiden näkemyksiä mahdollisesta lainsäädännön muuttamisesta.

EU:n muovipellettiasetuksen täytäntöönpano

Hanke on käynnistetty, koska EU:n muovipellettiasetusta aletaan soveltaa 17.12.2027, ja sitä ennen on saatettava kansallinen sääntely voimaan.

Yleistuen tarveharkinta ja osittainen varhennettu vanhuuseläke

Tasavallan presidentti vahvisti 16.1.2026 yleistukea koskevat lait (sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 15.1.2026). Yleistukilaki tulee voimaan 1.5.2026. Yleistuki on tarveharkintainen. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on yleistuen tarveharkinnassa huomioitavaa tuloa. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei voi lakkauttaa tai keskeyttää eikä päätöstä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymisestä voi enää peruuttaa kolmen kuukauden jälkeen päätöksen antamisesta. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää yleistuen tarveharkinnan vaikutukset henkilöihin, jotka ovat tehneet päätöksen siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, ja tuo viipymättä kevätistuntokauden 2026 aikana eduskunnan käsiteltäväksi tarvittavat lain muutokset ennakoimattomien vaikutusten korjaamiseksi (EV 35/2026 vp─HE 13/2026 vp).

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista vuosille 2025–2027 annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteen 5.3 kohdan muuttamisesta

Lääkkeiden hintalautakunnan suoritteet ovat valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella perittäviä julkisoikeudellisia suoritteita, joiden tuottamisesta perittävän maksun tulee vastata niiden tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia. Voimassa olevan asetuksen 5.3 kohdan mukaan, jos hakemus sisältää eri käyttöaiheita koskevia terveystaloudellisia selvityksiä, peritään yksi hakemuskohtainen lisämaksu (3 960 euroa). Asetuksen liitteen 5.3 kohtaa esitetään muutettavaksi, koska kyseisen kohdan perusteella perittävä käsittelymaksu ei kaikissa tilanteissa vastaa hakemuksen käsittelystä lääkkeiden hintalautakunnalle ja Kansaneläkelaitokselle aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

ASP-rahoituksen ja asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainojen valtiontakauksen ehtojen parantaminen

Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian työjärjestyksestä annetun valtioneuvoston kanslian asetuksen muuttamisesta

Turvallisuusselvityslain ajantasaistaminen

Turvallisuusselvityslaki tuli voimaan vuonna 2015 ja sen tavoitteena oli vahvistaa kokonaisturvallisuutta tehostamalla henkilöiden ja yritysten taustojen selvittämistä. Oikeusministeriössä on eri viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella katsottu, että on tarpeen arvioida turvallisuusselvityslain ajantasaistamista. Tuvallisuusselvityksiin liittyvän lainsäädännön soveltamisesta on annettu myös joitakin tuomioistuimien ja laillisuusvalvojien ratkaisuja. Havaitut arviointitarpeet koskevat laajasti turvallisuusselvityslain eri piirteitä, sen periaatteista ja systematiikasta teknisluonteisiin muutoksiin.

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 toiseksi lisätalousarvioksi

Ajoneuvoasetuksen muuttaminen (taksikilvet)

Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 15/2026 vp), jossa ajoneuvolakiin ehdotetaan säännöksiä erillisistä pakollisista värillisistä rekisterikilvistä eli taksikilvistä. Asetus mahdollistaisi ajoneuvolain taksikilpiä koskevan muutoksen täytäntöönpanon ja määrittäisi taksikilpien värin.

Raulakolain 4 §:n muuttaminen

​Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen (6.6) mukaan ”Tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen osalta poistetaan, ja lajit siirretään metsästyslain piiriin. Huolehditaan samalla vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille. Hallitus vaikuttaa siihen, että lajit siirretään lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta. Poikkeusluvalla haltuun otettujen lintujen lihaa on voitava hyödyntää.” Hanke on käynnistetty, jotta valkoposkihanhen aiheuttamat vakavat viljelysvahingot kuuluisivat jatkossakin Raulako-lain soveltamisalaan valkoposkihanhen siirtyessä metsästyslain soveltamisalaan. ​Hanke valmistellaan metsästyslainmuutoksen kanssa rinnakkaislakimuutoksena.

Valtiovarainministeriön asetus hyvinvointialueen taloustietojen toimittamiseen sovellettavista tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista koskien tilikautta 2027

Valtioneuvoston asetus asuntosäästöjärjestelmästä ja valtioneuvoston asetus asuntolainan takausmaksusta

Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Valvontarangaistuksen ja valvotun koevapauden käytön lisäämisen selvittäminen

Kriminaalipoliittisen toimenpideohjelman (OM082:00/2023) mukaan toteutetaan selvityshanke, jossa selvitetään mahdollisuudet lisätä valvontarangaistuksen käyttöä arvioimalla ainakin mahdollisuus nostaa valvontarangaistuksen enimmäiskestoa nykyisestä kuudesta kuukaudesta vähintään kahdeksaan kuukauteen. Ohjelman mukaan selvitetään lisäksi mahdollisuudet lisätä valvotun koevapauden käyttöä lyhyissä vankeusrangaistuksissa arvioimalla ainakin valvotun koevapauden määräajan nostamista nykyisestä kuudesta kuukaudesta esimerkiksi 12 kuukauteen. Valvontarangaistuksen ja koevapauden laajennettua käyttöä kohdennetaan ohjelman mukaan siten, etteivät vakavat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset taikka seksuaalirikokset sovellu laajennetun käytön piiriin.

Valtioneuvoston ja työ- ja elinkeinoministeriön asetukset energiatehokkuuslain nojalla annettujen asetusten muuttamiseksi

Säädösvalmisteluhankkeessa on kyse energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta. Toimeenpanosta johtuu energiatehokkuuslakiin tehdyt muutokset, jotka tulivat voimaan 1.1.2026. Tehokas toimeenpano edellyttää myös energiatehokkuuslain nojalla annettujen asetusten muuttamista. Tarkoituksena on tehdä eräitä korjauksia energiakatselmuksista annettuun valtioneuvoston asetukseen. Kyseiseen asetukseen ehdotettavat muutokset koskevat sen soveltamisalaa sekä uusiutuvan energian käytön ja tuotannon potenti-aalin lisäämistä. Lisäksi ehdotetaan tiettyjä teknisluonteisia sanamuutoksia. RED III -direktiivi edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan, että loppukäyttäjille annetaan tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian osuudesta näiden kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä helposti saavutettavalla tavalla, kuten laskuissa, toimittajien verkkosivustoilla ja pyynnöstä. Uusiutuvan energian osuutta koskeva tieto on ilmaistava vähintään prosenttiosuutena tietyn kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän asiakkaiden lämmityksessä ja jäähdytyksessä käy-tettävän energian kokonaisloppukulutuksesta ja sen on sisällettävä tieto siitä, kuinka paljon energiaa käytettiin yhden lämmitysyksikön toimittamiseen asiakkaalle tai loppukäyttäjälle. Direktiivin velvoite pantaisiin täytäntöön muuttamalla lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutus- ja laskutustiedoista ja kustannusten jakamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 2 momenttia. Energiatehokkuuslain (1429/2014) nojalla on säädetty valtioneuvoston asetus 1297/2015 sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä teollisuuden ylijäämälämmön kustannus-hyötyanalyysistä. Energiatehokkuuslain uudistamisesta seuraa tarve kumota sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä teollisuuden ylijäämälämmön kustannus-hyötyanalyysistä annettu valtioneuvoston asetus, sillä kyseinen asetus on sisällöltään vanhentunut ja tarpeeton. Energiatehokkuuslain nojalla on säädetty työ- ja elinkeinoministeriön asetus 41/2015 kohdekatselmusten raportoinnista. Energiatehokkuuslain uudistamisesta seuraa tarve tehdä eräitä korjauksia kyseiseen asetukseen. Ehdotettavat muutokset perustuvat pääosin yrityksen energiakatselmuksen vähimmäisvaatimuksia koskevan energiatehokkuuslain pykälään tehtyyn lisäykseen uusiutuvan energian käytöstä. Lisäksi kohdekatselmusten raportoinnista annettuun työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen ehdotetaan tiettyjä kielenhuollollisia ja tarkentavia lisäyksiä.

Hallituksen esitys laiksi häiriötilanteiden jätehuollosta

Voimassa oleva jäte- ja ympäristölainsäädäntö on laadittu normaaliolojen jätehuollon järjestämiseksi. Säännökset, joiden avulla erilaisten häiriötilanteiden jätehuolto pystyttäisiin hoitamaan ympäristö- ja terveysturvallisesti, puuttuvat. Häiriötilanteen seurauksena voi syntyä jätettä, joka määränsä, levinneisyytensä tai ominaisuuksiensa vuoksi vaarantaa jätehuollon toimintavarmuuden ja aiheuttaa merkittäviä terveys- tai ympäristöhaittoja. Erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa vahinkojätteen keräys, kuljetus, välivarastointi ja käsittely on kyettävä järjestämään joustavasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti ympäristön- ja terveydensuojelunäkökohdat huomioon ottaen. Tunnistettuja häiriötilanteita, joissa jätehuollon toimintavarmuus voi vaarantua ovat mm. poikkeuksellisen suuri öljy- ja kemikaalivahinko, säteilyvahingot, eläintaudit ja pandemiat sekä luonnonilmiöt. Myös kyberhyökkäykset ja hybridivaikuttaminen voivat aiheuttaa tilanteita, joissa jätehuoltoa ei voida järjestää nykyisen lainsäädännön mukaisesti.

Hanke tulorajoista, tiedonluovutuksesta ja maksukortista

Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan selvitetään perheenyhdistämisen tulorajat ottaen huomioon vaikutukset työvoiman saatavuuteen ja julkiseen talouteen. Tulorajoja ei lasketa. Perheenyhdistämisen tulorajoista päätetään jatkossa valtioneuvoston asetuksella. Hallitusohjelman mukaan työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi viranomaisten yhteistyömahdollisuuksia parannetaan muun muassa varmistamalla tiedonsaanti- ja oma-aloitteiset tiedonanto-oikeudet viranomaisten välillä. Käynnistetään tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet viranomaisten tiedonvaihdon kehittämiseksi niin, että hyväksikäytön ehkäiseminen tehostuu ja väärinkäytökset saadaan tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että tehostetaan ihmiskaupan torjuntaa ja varmistetaan tietojenvaihto viranomaisten välillä. Apulaisoikeuskanslerin päätöksen OKV/725/70/2022 mukaan Maahanmuuttoviraston tarjoamasta maksukortista olisi tarpeen säätää selvästi laissa. Kyseistä muutosta on valmisteltu EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (pakti) säädösten täytäntöönpanemiseksi perustetun hankkeen (SM032:00/2024) yhteydessä. Lausuntokierroksella saadun palautteen vuoksi maksukorttisääntelyn jatkovalmistelua ei kuitenkaan ole voitu toteuttaa paktin jatkovalmistelun yhteydessä.

Aiheettomien valitusten ja sarjavalitusten ehkäiseminen hallintolainkäytössä

Hankkeen taustalla on erityisesti pääministeri Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen kirjaus siitä, että aiheettomia valituksia pyritään torjumaan. Aiheettomat valitusprosessit voivat hidastaa kaavoitusta, rakentamista ja kunnan kehittämistä. Valituksia voidaan saattaa vireille myös esimerkiksi vahingonteko- tai kiusaamistarkoituksissa. Tällaiset valitusprosessit myös kuormittavat oikeusjärjestelmää ja viivästyttävät tuomioistuimissa vireillä olevien asioiden käsittelyä.

Valtioneuvoston asetus toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta

Voimassa olevan asetuksen 2 §:n mukaan Kansaneläkelaitos tekee sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen liitteen mukaisten asumismenojen rajojen tarkistamiseksi vuosittain toukokuun loppuun mennessä ja tarvittaessa muulloinkin. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 116/2025 vp, s. 125) on todettu pykälässä olevaa aikarajaa olevan tarpeen muuttaa siten, että aikarajaa Kansaneläkelaitoksen esityksen tekemiselle aikaistettaisiin helmikuun puoleenväliin. Näin seuraavan vuoden asumismenojen rajamäärät olisi mahdollista valmistella lausuntokierroksineen ja vahvistaa valtioneuvoston istunnossa niin hyvissä ajoin, että toimeentulotuen saajilla olisi mahdollisuus varautua jo kunkin vuoden syksyn aikana tapahtuvassa asunnon haussa seuraavan vuoden alusta voimaantuleviin asumismenojen rajoihin. Voimassa olevan asetuksen liitteessä säädetään perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat vuodelle 2026. Asetusta on tarpeen muuttaa säätämällä toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen rajat vuodelle 2027.

Asetukset eräiden alkoholilain nojalla annettujen asetusten muuttamisesta

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi (STM101:00/2024) ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia siten, että alkoholijuomien pientuottajien ulosmyyntioikeuksia laajennettaisiin. Valtioneuvoston asetuksen vähittäismyyntilupahakemuksen sisältöä koskevaa 6 §:ää muutettaisiin siten, että vähittäismyyntilupahakemuksessa huomioitaisiin myös pientuottajien ulosmyyntioikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 5 §:ää muutettaisiin siten, että omavalvontasuunnitelmassa tulisi huomioida lain 17 §:n 2 momentin edellytysten täyttyminen. Lisäksi asetuksen 9 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain 17 §:n 2 momentin mukaista vähittäismyyntiä harjoittavan toimijan tulisi toimittaa viranomaiselle tiedot vuosittaiset litramäärät myymistään enemmän kuin 5,5/8,0 tilavuusprosenttia sisältävistä alkoholijuomista.

Hallituksen esitys eduskunnalle huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta annetun lain 14 § ja 16 § sekä arvonlisäverolain 7 §:n muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta

Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä linjasi 19.12.2025, että käynnistetään palkkatukisääntelyn uudistamisen valmistelu. Linjauksen mukaan valmistelun tavoitteena on yksinkertaistaa sääntelyä. Samalla arvioidaan mahdollisuudet lisätä työvoimaviranomaisten harkintavaltaa palkkatukea myönnettäessä. Lisäksi valmistelussa tarkastellaan mahdollisuutta vähentää poikkeuksia palkkatukisääntelyssä ja arvioidaan työvoimaviranomaisten kannustimia palkkatuen myöntämisessä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön uusi yksinkertaisempi palkkatukimuoto. Aiemmin pääministeri Petteri Orpon hallituksen kaudella palkkatukea koskevaa sääntelyä on muutettu (L 1098/2024) siten, että kunnat ja kuntayhtymät eivät pääosin voi saada palkkatukea. Muutoksen taustalla oli osin se, etteivät kunnat voisi myöntää kuin erityisen heikossa asemassa olevista henkilöistä palkkatukea itselleen ja osin muutoksen taustalla oli tavoite säästää työvoimapalveluiden kustannuksista. Muutos toteutti myös pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus uudistaa palkkatukea ja kohdistaa sitä erityisesti yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Hallitusohjelmassa on lisäksi todettu, että sadan prosentin palkkatuen käyttö mahdollistetaan jatkossakin myös suurimmille taloudellista toimintaa harjoittaville kolmannen sektorin toimijoille. Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu, että työssäoloehto ei kartu palkkatuetusta työstä. Työssäoloehdon kertymistä koskeva muutos (L 395/2024) tuli voimaan 2.9.2024. Nykyisin voimassa oleva palkkatukisääntely on valmisteltu ensisijaisesti työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä vuoden 2025 alusta edeltävään palvelumalliin, eikä sääntelyä ole arvioitu erikseen nykyisen työvoimapalveluiden järjestämismallin näkökulmasta edellä kuvattua kuntia ja kuntayhtymiä koskevaa muutosta lukuun ottamatta. Kunnat ovat toivoneet palkkatukisääntelyn joustavoittamista ja työvoimaviranomaisen harkintavallan kasvattamista palkkatukea myönnettäessä.