Valmisteluhankkeet

Väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaolon jatkaminen

Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (482/2024) tuli voimaan 22.7.2024 ja oli alun perin voimassa vuoden. Vuonna 2025 lain voimassaoloa jatkettiin 31.12.2026 asti (368/2025). Laissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Turvallisuusviranomaisten arvion mukaan välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla jatkuu edelleen korkeana. Tilanne ei ole olennaisesti muuttunut vuodesta 2025, jolloin lain voimassaoloa edellisen kerran jatkettiin. Turvallisuustilanteessa ei ole odotettavissa nopeita muutoksia parempaan suuntaan.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus

Hanke perustuu valtioneuvoston kehysriihessä tehtyyn linjaukseen vahvistaa energiajärjestelmän toimintavarmuutta alueidenkäytön keinoin. Voimassa olevat tavoitteet painottuvat energian tuotannon ja siirron edellytysten turvaamiseen, mutta eivät riittävästi huomioi energian varastointia, säätövoimaa ja järjestelmän joustoa. Toimintaympäristön muutos edellyttää tavoitteiden ajantasaistamista.

Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2026–2027

Asetuksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen kevään 2026 kehysriihi, jossa päätettiin määräaikaisesta asuinrakennusten korjausavustuksesta. Kehysriihen kirjauksen mukaan: ”Otetaan käyttöön määräaikainen asuinrakennusten energia-avustus, jolla voidaan toteuttaa asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia. Avustuksella tavoitellaan asunto-osakeyhtiötalojen energiakorjauksia, korjausrakentamista ja rakentamisen työllisyyttä lisäävää vaikutusta. Avustuksella saadaan nopeutettua jo suunnittelussa olevien hankkeiden toteutumista sekä liikkeelle uusia hankkeita. Avustus koskee remontteja ja peruskorjauksia, joissa rakennuksen energiatehokkuus paranee. Korjausrakentamista edistetään myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen parantamisella ja asuintalovarauksen korotuksella. Avustuksiin varataan yhteensä 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027.”

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta

Avoimuuslain 9 §:n mukaan komissiolle toimitetaan vuosittain avoimuusdirektiivin mukaiset raportointitiedot julkisista teollisuusyrityksistä ja sen lisäksi komissiolle toimitetaan vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta luettelo ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista julkisista teollisuusyrityksistä ja niiden liikevaihdosta. Avoimuuslain 9 §:n mukainen raportointivelvoite on koskenut yhtä yritystä Suomessa. Komission mukaan raportointivelvoitteiden on katsottu olevan tarpeen sääntelyn tehokkaan täytäntöönpanon kannalta, mutta niiden on samalla oltava oikeasuhtaisia. Komission tavoitteena on keventää hallinnollista rasitusta, minkä vuoksi erityisesti avoimuusdirektiivin 8 artiklan mukaisen raportointivelvoitteen arvioitiin aiheuttavan suhteettoman hallinnollisen taakan. Tämän vuoksi direktiiviä muutettiin poistamalla 8 artiklaa koskeva raportointivelvoite. Samalla poistettiin valmistusalan julkisia yrityksiä koskeva määritelmä (2 artiklan c alakohta), joka liittyi yksinomaan kyseiseen velvoitteeseen, sekä 9 artikla, joka koski komission tiedonantovelvollisuutta direktiivin täytäntöönpanosta. Direktiivimuutoksella pyrittiin yksinkertaistamaan sääntelyä ja vähentämään hallinnollista rasitusta sekä jäsenvaltioissa että yrityksissä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt lausunnossaan (THL/2380/8.09.00/2026), että kansallista rokotusohjelmaa täydennetään vesirokkorokotusten osalta koskemaan kaikkia aikuisia, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta annosta vesirokkorokotetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vesirokkorokotusohjelman täydennyksen tarkoituksena olisi ehkäistä aikuisten vesirokkotapauksia. Lausunnossa tuodaan esille, että aikuisten vesirokkotapauksissa vakavat taudinkuvat ja komplikaatiot ovat selvästi yleisempiä kuin lapsilla, ja aikuisten tapaukset johtavat poikkeuksetta lääkärikäynteihin ja viruslääkityksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on lisäksi lausunnossaan (THL/3122/0.05.00/2025) esittänyt, että kansalliseen rokotusohjelmaan lisättäisiin vyöruusurokotus henkilöille, joille on tehty elin- tai kantasolusiirto tai jotka sairastavat hematologista syöpää. Lausunnossa todetaan, että yksilötasolla perussairaus tai immuunipuutostila voi lisätä merkittävästi vyöruusun ja sen komplikaatioiden riskiä myös nuoremmilla henkilöillä. Lausunnon mukaan tätä tautitaakkaa pystyttäisiin tehokkaasti vähentämään vyöruusurokotuksilla.

Hallituksen esitys laeiksi sijoituspalvelulain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Hankkeen tarkoituksena on esittää muutettavaksi sijoituspalvelulakia siten, että siitä poistettaisiin kansallinen sääntely koskien sijoituspalveluyrityksen velvollisuutta ylläpitää julkista sisäpiirirekisteriä sekä sijoituspalveluyrityksen sisäpiiriläisen velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoituksia.

Pysäköintivirhemaksuasetus vuodelle 2027

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) 3 §:n 1 momentin mukaan pysäköintivirhemaksu on pysäköintivirheen laadusta riippumatta 20 euroa. Sisäministeriön asetuksella voidaan kuitenkin säätää korkeammasta pysäköintivirhemaksusta kunnassa tai sen osassa, jos liikennetiheys, paikoitustilojen niukkuus, pysäköintivirheiden määrä, liikenteen sujuvuus tai muut liikenteelliset syyt sitä vaativat. Pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on 60 euroa tai, jos kunnan eri osissa peritään erisuuruista pysäköintimaksua, 80 euroa siinä osassa, jossa pysäköintimaksu on suurin.

Valtioneuvoston asetus sairaankuljetuksen kustannusten korvaustaksasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesti sairaankuljetusajoneuvon käytön korvausperusteena olevasta korvaustaksasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Sairaankuljetusajoneuvon korvaustaksa perustuu kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja käytettävissä oleviin varoihin.

Valtioneuvoston asetus rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (DigiFinland Oy)

Hallituksen esitys laiksi fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta annetun lain 11 ja 23 §:n sekä kestävyyslain 2 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toimintojen alihankinnasta

Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Hallitusohjelman mukaan nuorisorangaistussääntelyä kehitetään siten, että teon vakavuus korostuu nykyistä paremmin, esimerkiksi tuomalla sen piiriin yhdyskuntapalvelun elementtejä ja lisäämällä sen käyttöä. Eduskunta on käsitellyt hallituksen esityksen eduskunnalle nuorisorangaistusta koskevan lainsäädännön muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi (EV 41/2026 vp, HE 8/2026 vp). Nuorisorangaistukseen voisi jatkossa sisältyä 30 tuntia päihde- ja riippuvuushoitoa tai palvelua (laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta 64 § 3 momentti). Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2027. Kyseiset muutokset edellyttävät myös yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen tarkastelua.

Oikeusministeriön asetus oikeusministeriön työjärjestyksestä annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle verolainsäädännön yritysjärjestelysäännösten muuttamisesta

Perustoimeentulotuen rahoitusosuuden periminen kunnilta

Hallitusohjelman luvun 4.3 Työhön kannustava sosiaaliturva mukaan perustoimeentulotuen kustannukset on lähetettävä Kansaneläkelaitokselta kunnille läpinäkyvässä muodossa kuukausittaisena tiedonantona. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusuudistusta varten asetetut selvityshenkilöt ehdottivat, että kunnan rahoitusosuutta perustoimeentulosta ei enää vähennettäisi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, vaan kunnan rahoitusosuuden perintää reaaliaikaistettaisiin siirtymällä laskutusmenettelyyn. Kevään 2026 kehysriihessä hallitus päätti, että vuoden 2029 alusta siirrytään järjestelmään, jossa Kela laskuttaa kunnilta perustoimeentulotuen kuntaosuudet reaaliaikaisesti nykyisen kahden vuoden viiveen sijaan.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Valtionosuusprosentista säädetään vuosittain ottaen huomioon mm. valtionosuustehtävien muutokset ja kustannustenjaon tarkistus. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävän indeksikorotuksen yhden prosenttiyksikön jarrusta vuosille 2024–2027. Hallitus päätti kevään 2026 kehysriihen yhteydessä, että kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien indeksijarrun tasoa korotetaan 2,8 prosenttiyksikköön vuodelle 2027. Kevään 2026 kehysriihen yhteydessä hallitus päätti, että pysyväksi päätetyn 75 miljoonan euron vähennyksen kohdentamista jatketaan vuodesta 2027 lukien kehysriihessä 2025 linjatulla tavalla siten, että vähennys on yhtä suuri prosentuaalinen osuus kunkin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, eikä vähennystä kohdenneta niiden kuntien valtionosuuteen, joiden valtionosuus on negatiivinen.

Maanmittauslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen

Valtioneuvoston asetus Maanmittauslaitoksesta on annettu Maanmittauslaitoksesta annetun lain (1025/2018) 10 §:n nojalla. Mainitun asetuksenantovaltuuden nojalla valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä Maanmittauslaitoksen johtamisesta, tehtävistä ja asioiden ratkaisemisesta sekä pääjohtajan tehtävistä, ratkaisuvallasta ja sijaisista. Lisäksi asetuksenantovaltuuden nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetään myös Maanmittauslaitoksen henkilöstöstä ja arvonimistä. Maanmittauslaitos uudistaa organisaatiorakennettaan ja toimintatapojaan vuoden 2027 alusta alkaen. Muutosten toteuttaminen edellyttää Maanmittauslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamista.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Kela-korvausten valinnanvapauskokeilun kehittäminen

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon saatavuutta parannetaan kohdentamalla hallituskauden aikana kertaluonteista rahoitusta perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun hallituksen kehittämän uuden Kela-korvausmallin avulla. Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu käynnistyi 1.9.2025.

Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi ajoneuvoverolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 12 a §:n muuttamisesta

Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen päätöksiin, joilla hallitus on sopinut vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Esityksellä pyritään osaltaan parantamaan julkisen talouden kestävyyttä.