Valmisteluhankkeet

Turvallinen satelliittiviestintä

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on hallituskauden aikana kartoitettu ja arvioitu mahdollisia tekijänoikeuslainsäädännön kansallisia muutostarpeita. Aihekokonaisuuksia on käsitelty tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnassa. Nyt valmisteltavalla hallituksen esityksellä on tarkoitus vastata eräisiin esivalmistelussa esiin tulleisiin muutostarpeisiin.

Hallituksen esitys pesintäaikaista metsänhakkuuta ja muuta metsänkäsittelyä koskeviksi säännöksiksi

EU-tuomioistuimen elokuussa 2025 antamassa ratkaisussa täsmennetään EU:n lintudirektiivin 5 artiklan tulkintaa liittyen pesintäaikaisiin metsänhakkuisiin. Direktiivin täsmentyneen tulkinnan myötä on tarpeen selkeyttää kansallista sääntelyä, jotta metsänhakkuu ja muu metsänkäsittely on lintudirektiivin vaatimusten mukaista ja toimintaympäristö on ennakoitava. Sääntelykokonaisuuteen liittyy myös luonnonsuojelulain 70 §:n päivittäminen, millä täsmennettäisiin lintujen tahallista häirintää koskevan kiellon toimeenpanoa.

Valtioneuvoston asetus kieliasiain neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston yhteydessä toimii useita neuvottelukuntia, joiden roolina on toimia neuvoa-antavina eliminä ja sidosryhmien keskustelufoorumeina. Tavoitteeksi on otettu tarkastella, voitaisiinko neuvottelukuntia yhdistää tai niiden määrää muuten vähentää.

Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain sekä ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta

Nykytilassa kuoleman toteamisen edellytyksistä säädetään kuoleman toteamisesta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (27/2004). Perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että kuoleman toteamisesta koskevasta perussäännöksestä säädettäisiin lain tasolla (PeVL 24/2010 vp ja PeVL 27/2018 vp). Lisäksi nykyinen kuolemaa koskeva lainsäädäntö on osittain vanhentunutta ja aukollista, joka aiheuttaa ongelmia käytännön toimintaan ja resurssien tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Tukijan maksuasetus 2026-2027

Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan lausunnoista perittävistä maksuista annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (34/2025, jäljempänä Tukijan maksuasetus) säädetään biopankin perustamisilmoituksen ja biopankin muutosilmoituksen johdosta annettavista Tukijan lausunnoista perittävistä maksuista. Lisäksi asetuksessa säädetään eräistä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) mukaisia tietopyyntöjä koskevista maksuista. Tukijan lausunnoista perittävät maksut ovat valtion maksuperustelain (150/1992, jäljempänä maksuperustelaki) 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joiden kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus. Maksuperustelain 6 §:n 1 momentin mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (530/2025) 28 § 2 momentin mukaan valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan suoritteiden maksuista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Biopankkilain (688/2012) 41 §:n 2 momentin mukaan Tukijan antamista päätöksistä, lausunnoista ja asian käsittelystä perittävistä maksuista ja muista kuin mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetuista palvelumaksuista säädetään erikseen. Tukijan nykyisen maksuasetuksen voimassaolonajan päättyessä 28.2.2026 tulee antaa uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus Tukijan lausunnoista perittävistä maksuista.

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta

Metsähallituksen rakennuskantahankkeeseen liittyvät luonnonsuojelualueiden säädösmuutokset

Hanke liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta ja hallituksen päätöksiin valtionhallinnon sopeutustoimista. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien kokonaisrahoitus oli vuonna 2024 noin 11 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023, ja rahoitustaso laskee hallituksen päätösten myötä edelleen ympäristöministeriön hallinnonalan osalta noin 3,14 miljoonaa euroa vuoteen 2027. Metsähallituksen Luontopalvelut karsii hallinnassaan olevaa rakennuskantaa kiinteistöjen vaatiman hoidon ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottamiseksi. Valtiovarainministeriö on myöntänyt Metsähallitukselle tuottavuusrahoitusta rakennuskantahankkeeseen vuosille 2024–2027. Hankkeessa Metsähallitus selvittää yhteistyössä ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten kanssa, mistä sen hallinnoimista rakennuksista olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista luopua. Kansallispuistoissa sijaitsevien rakennusten myynti edellyttää niiden rajaamista ulos kansallispuistosta sen perustamislain muutoksella.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi annetun lain muuttamisesta

Hankkeella toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan Suomi vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin ja tavoittelee luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä. Hankkeella pyritään lisäämään tiukasti suojeltujen alueiden pinta-alaosuutta Suomen merialueilla EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisesti. Hanke toteuttaa myös Metsähallituksen vuosien 2024–2027 omistajapoliittisten linjausten tavoitetta merialueiden suojelualueverkoston kehittämisestä. Linjausten mukaisesti merialueilla suojelua kohdennetaan erityisesti nykyisiin kansallispuistoihin rajautuviin vedenalaisiin alueisiin. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 lailla eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi. Nykyinen kansallispuisto sisältää Itäisen Suomenlahden ulkosaariston saaria ja luotoja, mutta ei lainkaan vesialuetta. Puiston pinta-ala on noin 936 hehtaaria, mikä on alle luonnonsuojelulain kansallispuistojen perustamisen 1000 hehtaarin vähimmäispinta-alan.

Valtioneuvoston turvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittäminen

Turvatoimista valtioneuvostossa annetun lain (987/2014, turvatoimilaki) tarkoituksena on suojata valtioneuvoston toimintaa sekä varmistaa turvallisuuden ja järjestyksen säilyminen valtioneuvoston, sen ministeriöiden ja oikeuskanslerinviraston käytössä olevissa tiloissa. Turvatoimilaissa säädetään valtioneuvostossa, sen ministeriöissä ja oikeuskanslerinvirastossa turvatehtävissä työskentelevistä turvatarkastajista ja heidän toimivaltuuksistaan sekä turvatoimialueista ja niiden perustamisesta. Turvatoimilaki tuli voimaan vuoden 2015 alusta eikä sitä ole muutettu kertaakaan sen säätämisajankohdan jälkeen. Sääntelyn kattava uudelleentarkastelu on tarpeen, sillä turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut paljon kuluneen kymmenen vuoden aikana. Digitalisaation vuoksi lainsäädännön kehittämisessä tulisi huomioida myös mahdollisuudet hyödyntää tehokkaasti erilaisia teknologioita erityisesti turvallisuusvalvonnan järjestämisessä. Sääntelyn tarkastelun taustalla on myös muutos, jossa valtioneuvosto on siirtynyt yksityisistä vartiointipalveluista pääsääntöisesti virkasuhteessa olevien turvallisuustarkastajien käyttöön. Valtioneuvoston turvallisuuden järjestämisestä huolehditaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Tältä osin on nykyisessä toimintaympäristössä tarpeen tarkastella erityisesti yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon liittyviä kysymyksiä sekä virka-apua koskevaa sääntelytarvetta.

Hallituksen esitys terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen muutospöytäkirjan hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta

Koska yleissopimuksen 1 artikla viittaa terrorismin määritelmän osalta vain sopimuksen liitteessä mainittuihin kansainvälisiin sopimuksiin, se ei ole kattava määritelmä terrorismirikoksista. Euroopan neuvostossa on vuodesta 2017 lähtien työskennelty varsinaisen yleissopimuksen 1 artiklan muuttamiseksi siten, että määritelmä kattaisi liitteessä mainittujen erityissektoreita koskevien sopimusten lisäksi laajemmin terrorismirikokset. Lisäksi on haluttu edistää yleiseurooppalaisella tasolla määrätietoisia toimia terrorismin vastustamiseksi. Koska terrorismi on usein luonteeltaan rajat ylittävää, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä sen torjumiseksi. Euroopan unioni oli aloitteellinen neuvotteluissa ja esitti unionilainsäädäntöön pitkälti perustuvan pohjaehdotuksen nk. pan-eurooppalaiseksi määritelmäksi terrorismirikoksista. EU:n tavoitteena on edistää yhteistä näkemystä terrorismirikosten määrittelystä kaikkien yleissopimusten osapuolten kesken ja laajemminkin kansainvälisesti.

Pakotelain päivitys (YK-pakotteiden toimeenpano)

Hallituksen esitys Suomen ja Australian välisen perhe- ja puolisosopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Suomella on voimassa perhe- ja puolisosopimus Kanadan (SopS 12/1989), Britannian (SopS 24/1990), Yhdysvaltojen (SopS 13/1996), Unkarin (SopS 20/2003), Chilen (SopS 85/2005), Serbian (SopS 30 ja 31/2016), Vietnamin (SopS 34 ja 35/2016), Israelin (SopS 40 ja 41/2016), Argentiinan (SopS 56 ja 57/2016), Etelä-Afrikan (SopS 2 ja 3/2018), Kolumbian (SopS 8 ja 9/2019), Perun (SopS 10 ja 11/2019), Intian (SopS 13 ja 14/2019), Brasilian (SopS 16 ja 17/2019), Namibian (SopS 47 ja 48/2022) ja Ukrainan (SopS 12 ja 13/2025) kanssa. Sopimukset on tehty vastavuoroisuuden perusteella yleisen luvan antamiseksi edustuston henkilöstön perheenjäsenille, jotta he voisivat tehdä ansiotyötä vastaanottajavaltiossa.

Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylälakien muuttamisesta

Väylälakien eli liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) ja ratalain (110/2007) muutostarpeita on tarkasteltu liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistiossa väylälakien muutostarpeista, josta pyydettiin lausuntoja keväällä 2025. Muutostarpeita on tunnistettu erityisesti Väylävirastossa ja Liikenne- ja viestintävirastossa niiden soveltaessa väylälakeja. Arviomuistion ja siitä saadun lausuntopalautteen perusteella väylälakeja on välttämätöntä päivittää joiltain osin.

Hallituksen esitys laeiksi mittauslaitelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta sekä kuluttaja-asiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen kumoamisesta

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjauksen mukaan hallitus arvioi erilaisten paneelien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten roolia hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa. Tämän pohjalta on päätetty lakkauttaa useita neuvottelukuntia.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 141/2025 vp) täydentämisestä

Hallituksen esitys laiksi puolustuskeksintöjen salassapidon turvaamisesta

Hyödyllisyysmallilaki

Lainsäädäntöhanke Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi

Sisäministeriö käynnisti lainsäädäntöhankkeen poliisin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi 25.9.2023 (SM047:00/2023). Rajavartiolaitoksen osalta on tunnistettu poliisia vastaava sääntelytarve Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevalle lainsäädännölle.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupparekisterilain muuttamisesta

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava toisen digitalisointidirektiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2027. Annettuja lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä on sovellettava viimeistään 31 päivästä heinäkuuta 2028.

Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälisestä merityöyleissopimuksesta (MLC) ja EU:n sisävesiliikenteen työaikadirektiivistä johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi

Hankkeessa täytäntöönpannaan ILOn kansainvälisen merityöyleissopimuksen (MLC) ohjeistoon v. 2025 tehdyt muutokset. Muutokset koskevat muun muassa väkivallan ja häirinnän estämistä aluksilla. Lisäksi arvioidaan muutostarpeet ja toteutetaan tarvittaessa muutokset kansalliseen lainsäädäntöön seuraavissa kokonaisuuksissa: - MLC:n edellyttämät vakuutukset (hylkäämistapaukset) ja merenkulkualan yksityinen työnvälitys - Eräät EU:n sisävesiliikenteen työaikadirektiivistä johtuvat velvoitteet

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta (Digiajan alv osa 2)