Sivistysvaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain 7 §:n kumoamisesta

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi liikuntalain säännös alueellisesta liikuntaneuvostosta. Uutena keskusvirastona toimivan Lupa- ja valvontaviraston ohjausrakenne on erilainen kuin aluehallintovirastojen ohjausrakenne oli. Lupa- ja valvontavirastolle ei siksi ole tarpeellista luoda alueellista liikuntaneuvostoa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2026.

Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta

Perusopetuslain 11 § tulee muuttaa siten, että käsityön oppiaine korvataan kahdella eri oppiaineella: tekninen työ ja teknologia sekä tekstiilityö. Tällä muutoksella vastataan tilanteeseen, jossa teknisen työn asema peruskoulussa ja lukiossa on heikentynyt vuosia. Teknisen työn pakolliset opinnot ovat vähentyneet yläkoulussa jopa 67 prosenttia ja valinnaisuus 43 prosenttia muutamassa vuodessa, minkä seurauksena suuri osa oppilaista ei enää saa perustietoja materiaaleista, valmistamisesta, koneiden ja laitteiden käytöstä tai teknisten järjestelmien toiminnasta. Teknisen työn opettajankoulutuksen lakkauttaminen ja professuurien painottuminen lähes yksinomaan tekstiilityöhön ovat entisestään heikentäneet oppiaineen saatavuutta. Ilman koulutettuja opettajia teknisen alan perusopetus rapautuu eikä oppilaille voida taata yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia. Teknologian merkitys Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle on poikkeuksellisen suuri. Suomen teollisuuden jalostusarvosta valtaosa, 65—90 prosenttia, perustuu teknisiin aloihin, kuten kone- ja metallitekniikkaan, automaatioon, elektroniikkaan, rakennus- ja ympäristötekniikkaan, materiaalitekniikkaan sekä muotoilun ja teknisen suunnitt

Hallituksen esitys eduskunnalle Rikosseuraamuslaitoksen organisaation ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Rikosseuraamuslaitoksesta annettua lakia sekä vankeuslakia, tutkintavankeuslakia, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettua lakia ja eräitä muita rikosseuraamusten täytäntöönpanoa koskevia lakeja. Lisäksi ehdotetaan annettavaksi uusi laki rikosseuraamusalan tutkinnosta. Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta kumottaisiin. Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain säännöksiä muutettaisiin vastaamaan Rikosseuraamuslaitoksessa toteutettavan kaksivaiheisen organisaatiouudistuksen toisen vaiheen tavoitteita. Uudistuksen tarkoituksena on kehittää Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisten tehtävien hoitamista niin, että järjestelyt olisivat yhdenmukaiset vuonna 2022 toteutetun organisaatiouudistuksen ensimmäisen vaiheen kanssa. Tavoitteena on, että näillä järjestelyillä kyettäisiin vastaamaan Rikosseuraamuslaitoksen muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Pääosin kyse olisi siitä, että uudistetaan rikosseuraamuskeskusten johtamisjärjestelmää sekä vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen sisäisiä rakenteita ja toimintoja. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävän hoitamisen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy -nimisen osakeyhtiön sidosyksikköaseman edellytyksistä, sen omistaman tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäytöstä sekä varautumisvelvollisuudesta

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy -nimisen osakeyhtiön sidosyksikköaseman edellytyksistä, sen omistaman tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäytöstä sekä varautumisvelvollisuudesta. Esityksen mukaan laissa säädettäisiin poikkeuksesta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain vähimmäisomistusosuutta ja ulosmyyntiä koskevista säädöksistä. Lailla mahdollistettaisiin yhtiön omistamien ja hallinnoimien kansallisten supertietokoneiden laskentakapasiteetin myynti taloudellisiin tarkoituksiin, jos tällaiseen taloudelliseen toimintaan vuosittain kohdistettu kapasiteetti on enintään 20 prosenttia yhtiön vuotuisesta kokonaislaskentakapasiteetista. Kansallisesti rahoitettujen ja eurooppalaisen konsortion rahoittamien supertietokoneiden yhteiskäyttöä koskevat periaatteet olisivat jatkossa yhtenäiset. Sääntely helpottaa erityisesti yritysten ja muiden taloudellisiin tarkoituksiin laskentakapasiteettia käyttävien toimijoiden mahdollisuuksia suunnitella suurteholaskennan käyttöä omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaansa pitkäjänteisesti. Lisäksi laissa säädettäisiin yhtiön varautumisvelvollisuudesta häiriötilanteiden ja poikkeusoloje

Lakialoite laeiksi perusopetuslain ja lukiolain muuttamisesta

Aloitteessa esitetään peruskoulun ja lukion uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen korvaamista kaikille oppilaille yhteisellä katsomusaineella, jonka nimi olisi katsomusoppi. Katsomusoppi olisi kaikille oppilaille uskontokuntaan kuulumisesta riippumatta pakollinen aine, eikä opetukseen osallistumisesta voitaisi enää myöntää vapautusta koulun ulkopuolella tapahtuvan uskonnonopetuksen perusteella. Perusopetuslakiin (628/1998) ja lukiolakiin (714/2018) esitetään uudistuksen edellyttämiä muutoksia. Ehdotuksen tavoitteina on parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta, edistää sivistyksellisten oikeuksien, lapsen edun ja uskonnon ja omantunnon vapauden toteutumista sekä lisätä ymmärrystä uskonnoista, kulttuureista ja vakaumuksista osana opetusta. Tavoitteena on myös opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen oppilaan uskontokuntaan kuulumisesta riippumatta.

Lakialoite laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain 21 §:n muuttamisesta

Tällä lakialoitteella esitetään muutosta oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013) tarkoituksena turvata opiskeluhuollon ammattihenkilöiden käyttöoikeus lakisääteisten tehtävien suorittamisen kannalta tarpeen mukaisiin opiskelijarekistereihin suoraan ja viiveettä. Opiskeluhuoltopalveluiden siirryttyä hyvinvointialueille on tullut ilmi tietosuojasäädösten toimeenpanoon liittyviä ongelmia, jotka aiheuttavat haasteita tiedonsiirrossa oppilaitosten ja opiskeluhuoltopalvelujen välillä. Opiskeluhuoltopalveluiden järjestäjällä on tarve saada opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa tietoja koulutuksen järjestäjältä opiskeluhuoltopalveluiden järjestämistä varten. Yleensä nämä tiedot sisältyvät koulutuksen järjestäjän opiskelijarekisteriin, johon opiskeluhuollon henkilöstöllä ei nykylainsäädännön perusteella ole pääsyä. Opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa tietojen luovuttaminen on siis lähtökohtaisesti henkilötietojen luovuttamista, joka on tarkasti säänneltyä. Tällä hetkellä koulujen ja hyvinvointialueiden välillä on suurta vaihtelua siinä, miten tiedonsiirron haasteet on ratkaistu. Tämä asettaa myös oppilaat eriarvoiseen asemaan. Eduskunnalle esitetään, että muutetaan oppilas- ja opis

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ammattikorkeakoululakia ja opintotukilakia. Esityksen mukaan ammattikorkeakoululakia muutettaisiin siten, että ensihoitajakoulutus, kätilökoulutus ja terveydenhoitajakoulutus olisivat erilliseen sääntelyyn perustuvia koulutuksia, jotka suoritettaisiin sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi. Ensihoitajakoulutuksen ja kätilökoulutuksen tavoitteellinen suoritusaika olisi 1,5 lukuvuotta ja terveydenhoitajakoulutuksen 1 lukuvuosi. Ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen voisi kuitenkin suorittaa edelleen myös nykyiseen tapaan yhtenäisenä koulutuksena sairaanhoitajakoulutuksen kanssa. Uudistuksen tavoitteena on, että sairaanhoitajakoulutuksen aiemmin suorittaneet voisivat pätevöityä ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan tehtäviin muulla tavoin, kuin suorittamalla toisen saman tasoisen ammattikorkeakoulututkinnon. Tämä selkeyttää ja sujuvoittaa tutkinnon jo suorittaneiden koulutuspolkuja ja mahdollistaa tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkojen kohdentamisen niille, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa tai opinto-oikeutta samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus olisivat opintot

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Lakeihin ehdotetaan lisättäväksi säännökset opiskeluoikeuden päättymisestä, kun opiskelija valmistuu, luopuu opiskeluoikeudestaan taikka ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden. Jos opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hänen voimassa olevat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeutensa päättyisivät. Nämä niin sanotut yhden opiskeluoikeuden sääntöä koskevat säännökset korvaisivat nykyiset siirto-opiskelijoita koskevat säännökset siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden menettämisestä ja niitä sovellettaisiin siirto-opiskelijoiden lisäksi opiskelijoihin, jotka ottavat vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden korkeakoulujen yhteishaussa tai erillisvalintojen kautta. Säännökset koskisivat yliopistolain mukaisten yliopistojen alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä ammattikorkeakoululain mukaisia ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Yliopistojen jatkotutkinnot, tilauskoulutuksena järjestettävät tutkinnot, kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävät yhteis- ja kaksoistutkinnot samoin kuin Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattik

Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta

Tällä lakialoitteella esitetään muutosta oppivelvollisuuslakiin (1214/2020) tarkoituksena turvata oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille oikeus saada opetusta ammattimaisesti kustannetuilla ja opetussuunnitelman toteuttamiseksi valmistetuilla oppimateriaaleilla. Nykyinen laki oppivelvollisuudesta ei määrittele oppimateriaaleja, mikä on johtanut siihen, että kaikilla oppilailla ei ole oppikirjoja edes kaikissa lukuaineissa. Myös koulujen ja kuntien välillä on suuriakin vaihteluita, mikä on johtanut oppilaiden eriarvoistumiseen. Eduskunnalle esitetään, että oppivelvollisuuslakiin lisätään uusi 6 a §, jolla säädetään oppivelvollisen oikeudesta saada opetuksensa tueksi ammattimaisesti kustannettuja oppimateriaaleja.

Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi arkistointilaki, jolla kumottaisiin voimassa oleva arkistolaki. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia. Arkistointilaissa säädettäisiin kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten asiakirjojen ja tietoaineistojen arkistoinnista. Esityksen keskeisenä tavoitteena on digitaalisen arkistoinnin edistäminen julkishallinnossa ja digitaalisen tiedonhallinnan muutosten huomioiminen arkistoinnissa. Lain soveltamisala ja keskeiset määritelmät yhteensovitettaisiin viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta annetun lain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain kanssa. Lailla selkeytettäisiin myös tietosuojalainsäädännön soveltamista yleisen edun mukaisessa arkistointitarkoituksessa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Arkistointi käsittää asiakirjojen ja tietoaineistojen yleisen edun mukaisen arkistollisen arvon määrittämiseen, niiden turvalliseen tuleville sukupolville säilyttämiseen sekä saatavuuden ja käytettävyyden varmistamiseen liittyvät toimenpiteet. Arkistoitavien asiakirjojen ja tietoaineistojen arkistollisen arvon määrittämistä koskevista perusteista ja menettelystä säädettäisiin

Lakialoite laeiksi lukiolain 40 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:n muuttamisesta

Tässä lakialoitteessa esitetään, että lukiolakia (714/2018) ja lakia ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) muutetaan siten, että mobiililaitteiden käyttökieltoa oppituntien aikana laajennetaan koskemaan toisen asteen oppilaitoksia.

Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia, oppivelvollisuuslakia sekä opiskelija- ja tutkijalakia. Esityksen mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjille avattaisiin mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta siten, että koulutettavina ovat EU:n ja ETA:n kansalaiset. Tilauskoulutusopiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista sovittaisiin entistä paremmin tilaajien ja koulutuksen järjestäjien välisillä sopimuksilla. Koulutuksen järjestäjät olisivat velvollisia tiedottamaan opiskelijoille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Kolmansista maista tuleville opiskelijoilla olisi lukuvuosimaksut lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Kyseiset opiskelijat eivät voisi olla valtionosuusrahoituksen perusteena jatkossa. Oppivelvollisuuslain soveltamisalaa tarkennettaisiin rajaamalla soveltamisalan ulkopuolelle kolmansista maista tulevat Suomessa opiskelutarkoituksessa oleskelevat henkilöt. Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja lukiolakiin lisättäisiin säännökset koulutuksen järjestäjien tiedonsaantioikeudesta hakijan ja opiskelijan oleskelu

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen edistämisestä annettua lakia. Lakiin on tarpeen tehdä eräitä korjauksia, jotka liittyvät vanhentuneisiin lakiviittauksiin ja jotka selkeyttäisivät viranomaisten toimintaa. Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa säädetään kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksesta. Opetushallituksen roolista ja henkilötietojen käsittelystä päättötestauksessa säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Erityisesti kotoutumisen edistämisen seurantaan ja tiedolla johtamiseen sekä kuntaan ohjaamiseen liittyviä tiedonsaantioikeuksia esitetään lisättäväksi. Yksi teknisluontoinen muutos liittyy 1.8.2025 voimaan tulleeseen perusopetuslain muutokseen, joka koskee perusopetuksen tukitoimia. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunnille maksetaan korvauksia esimerkiksi kansainvälistä suojelua saaville lapsille perusopetuksessa tarjottavien erityisen tuen kustannuksista. Lakiviittaus muutettaisiin vastaamaan muuttunutta perusopetuslakia nykytilan säilyttämiseksi. Lisäksi eräästä korvausten maksamisen edellytyksiä koskevasta säännöksestä puuttuu tarpeellisia viittauksia Ahvenanmaan maakunnan terveyden- ja sairaanhoitoviranomaiseen. Muutokset olisi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion rahoituksen vuosittaisten korotusten määrä tarkistettaisiin kahden vuoden välein uusimman talousennusteen mukaiseksi. Voimassa olevan lain mukaan tarkistus tehdään neljän vuoden välein. Muutos mahdollistaisi valtion vuosittaisen rahoituksen mitoittamisen suhteessa ennakoituun vuoden 2030 bruttokansantuotteen arvoon voimassa olevaa lakia tarkemmin. Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtakunnallisesta osaamistietovarannosta. Laissa säädettäisiin digitaalisesta palvelusta (’Osaamispolku’), jonka tarkoituksena on tukea osaamisen kehittämistä ja ylläpitoa. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettua lakia ja siihen liittyen tehtäisiin teknisiä muutoksia seitsemään muuhun lakiin. Uusi laki valtakunnallisesta osaamistietovarannosta sisältäisi säännökset osaamistietovarannosta, jonka sisältämiä tietoja käytettäisiin tukemaan yksilöiden koulutus- ja uravalintoja sekä osaamisen kehittämistä. Laki sisältäisi myös säännökset tietojen hyödyntämisestä koulutuksen ja työhallinnon kehittämisessä. Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettuun lakiin ehdotetaan uutta lukua, jossa säädettäisiin koulutustarjonnan tietovarannosta. Luvussa säädettäisiin, mistä koulutusmahdollisuuksista tietovarantoon tallennettaisiin tietoja, joita Osaamispolku-palvelu voisi hyödyntää tietopohjana ehdottaessaan mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Kaikki tietovarannon sisältämä koulutustarjonta ei kuitenkaan toimisi pohjana tähän tarkoitukseen. Lisäksi tarkoituksena on, että tallentamal

Hallituksen esitys eduskunnalle kielitutkintoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta

Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on, että kielitutkintojen järjestelmä vastaisi paremmin kasvavien osallistujamäärien tarpeisiin osoittaa kielitaito kielitutkinnolla erilaisia tarkoituksia varten. Kielitutkintojärjestelmän joustavoittamiseksi esityksellä mahdollistettaisiin yleisten kielitutkintojen suorittaminen osakokeina. Lisäksi esityksessä ehdotetaan nykyisen valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän lakkauttamista ja sulauttamista osaksi yleisiä kielitutkintoja. Esityksessä ehdotetaan myös muita tutkintoprosessia joustavoittavia ja sujuvoittavia muutoksia, kuten Oman Opintopolun hyödyntämistä tutkintotulosten tiedoksiannossa. Lisäksi päivitettäisiin kielitutkintorekistereitä koskevat säännökset. Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Esityksen mukaan perusopetuslakiin lisättäisiin säännökset perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin lisättäisiin säännökset uuden toiminnan rahoituksesta ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin tekninen maininta uudesta rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain voimaantulosäännöstä korjattaisiin teknisesti. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien enimmäismaksujen määrää korotettaisiin, mikä kompensoisi kunnille aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen tehtävää valtion rahoituksen leikkausta ja maksut sidottaisiin indeksiin. Esitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan mahdollistetaan valmistavan opetuksen jatkuminen kahteen vuoteen tilanteissa, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut

Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia, opintotukilakia, koulumatkatukilakia, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista annettua lakia ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia sekä kumottavaksi laki opintotuen muutoksenhakulautakunnasta. Opintotuen muutoksenhakulautakunta yhdistettäisiin sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Esityksessä ehdotetaan, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimialan laajentuessa sen jäsenten sekä ylijohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksia muutetaan siten, että heidän tulee olla perehtyneitä sosiaalivakuutus- ja toimeentuloturva-asioihin. Lisäksi ehdotetaan, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa työttömyysturvaa koskevat lainvoimaisten päätösten poistoasiat ratkaistaisiin kolmen henkilön ratkaisukokoonpanossa nykyisen viiden henkilön ratkaisukokoonpanon sijaan. Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaan hankkeeseen, jossa esitettiin opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen enimmäismaksun ja pienimmän perittävän maksun tarkistamisessa käytetty indeksi vaihdettaisiin. Näin Tilastokeskukselle voitaisiin antaa mahdollisuus lakata tuottamasta kuntataloutta koskevaa opetustoimen hintaindeksiä, jonka avulla kyseessä olevat maksut nykyisen lainsäädännön mukaisesti tarkistetaan. Jatkossa varhaiskasvatuksen enimmäismaksun ja pienimmän perittävän maksun tarkistamisessa käytettäisiin kuntien peruspalveluiden hintaindeksiä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti ehdotetaan, että pysyvän oleskelun edellytyksiä tiukennetaan. Tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen ja antaa näkymä tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittava yhtäjaksoinen oleskelu ehdotetaan nostettavaksi normaalitilanteessa neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Kuuden vuoden oleskelun jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi pääsääntöisesti saada hakija, jolla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria. Pysyvän oleskeluluvan voisi yhä saada neljän vuoden oleskelun jälkeen täyttämällä yhden kolmesta vaihtoehtoisesta lisäedellytyksestä. Nämä ovat 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa sekä erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa. Kaikissa tilanteissa tietyn pituinen työhistoria sisältäisi myös vaatimuksen siitä, että se olisi kerrytetty niin, että mukana olisi yhteensä enintään kolme kuukautta turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotulotukeen. Pys

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä sekä muutettavaksi varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia. Varhaiskasvatuksessa sovelletaan nykyisin lakia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Lakia ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa enää varhaiskasvatukseen, sillä varhaiskasvatus ei ole sosiaali- ja terveydenhuoltoa eikä varhaiskasvatuksen järjestäminen kuulu hyvinvointialueiden vaan kuntien tehtäviin. Uusi laki vastaisi pääperiaatteiltaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia. Varhaiskasvatuslain 5 §:än ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 14 §:än tehtäisiin uudesta varhaiskasvatuksen palvelusetelistä annettavasta laista johtuvat tekniset muutokset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksityisen päiväkotitoiminnan rekisteröintimenettelystä, jolloin nykyisestä yksityisten palveluntuottajien lupamenettelystä luovuttaisiin. Yksityistä perhepäivähoitoa koskevaan sääntelyyn ei ehdoteta muutoksia. Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen. Luvan sijasta yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittaminen edellyttäisi, että palveluntuottaja ja sen toimipaikat olisi rekisteröity palveluntuottajien rekisteriin. Rekisteröinnin edellytyksenä olisi, että palveluntuottaja ja toimipaikat täyttäisivät niille säädetyt taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset. Rekisteröintiprosessi pysyisi soveltuvin osin samana kuin lupamenettelyssä. Esityksen mukaan päiväkotitoiminnan aloitusta kuitenkin aikaistettaisiin siten, että toimitiloihin tehdyn tarkastuksen jälkeen toiminnan voisi aloittaa ennen rekisteröintipäätöstä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

Hallituksen esitys eduskunnalle EUn tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta sekä muutettaviksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, Energiavirastosta annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on antaa EU:n tekoälyasetusta täydentävät kansalliset säännökset. Ehdotetussa laissa nimettäisiin kansalliset toimivaltaiset viranomaiset. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto nimettäisiin toimimaan keskitettynä yhteyspisteenä. Laissa säädettäisiin viranomaisten toimivallasta määrätä seuraamuksia tiettyjen laissa yksilöityjen asetuksen säännösten rikkomisesta sekä seuraamusmaksulautakunnasta, jolla olisi toimivalta määrätä seuraamusmaksu vakavimmista asetuksen säännösten rikkomisesta. Tekoälyjärjestelmien valvonta tulisi osaksi markkinavalvontajärjestelmää, ja laki saisi markkinavalvonnan aineellisen sisällön lisäksi EU:n markkinavalvonta-asetuksesta ja kansallisesta markkinavalvontasääntelystä. Laki ja sen toimivaltaiset viranomaiset lisättäisiin eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain soveltamisalaan. Lisäksi Finanssivalvonnasta annettuun lakiin, Energiavirastosta annettuun lakiin

Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäviksi laki opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista, laki Opetushallituksesta, laki Kansallisarkistosta, laki Museovirastosta, laki Taide- ja kulttuurivirastosta ja laki Saavutettavuuskirjasto Celian palveluista sekä muutettavaksi Suomen Akatemiasta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvan virastorakenteen selkiyttämisestä ja päällekkäisen hallinnon keventämisestä Sivistyshallinto 2030 -loppuraportin suuntaisesti. Tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastorakennetta toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisemmaksi kokonaisuudeksi siten, että virastoja on helpompi ohjata, ne ovat toiminnallisesti nykyistä selkeämpiä kokonaisuuksia ja niiden toiminta on yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan 10 nykyisestä virastosta muodostettaisiin viiden viraston kokonaisuus. Opetushallitus ja sen erillisyksiköt Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Ylioppilastutkintolautakunnan ka

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta siten, että puhelimen käyttö oppitunnin aikana sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi koulun olisi annettava tarpeelliset järjestyssäännöt puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana. Esityksessä ehdotetaan perusopetuslakia muutettavaksi siten, että aluehallintovirastot voisivat ottaa myös oma-aloitteisesti tutkittavaksi, onko perusopetuslaissa tarkoitettu opetus järjestetty lain mukaisesti. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset aluehallintovirastojen käytettävissä olevista sanktioista. Esityksessä ehdotetaan, että liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Esityksessä ehdotetaan, että perusopetuslain niin kutsuttu yleinen asetuksenantovaltuutus kumotaan ja samalla perusopetuslaissa asetuksenantovaltuuksia koskevat säännökset päivitetään vastaamaan perustuslain edellyttämiä täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi myös muuta säädöshuoltoa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2025. Opetuksen tavoitteita koskeva muutos o

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen Akatemiasta annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi Akatemian hallinnon rakenteita muuttamalla nykyinen tutkimusinfrastruktuurikomitea tutkimusinfrastruktuuritoimikunnaksi, jonka tehtävät ja nimittämiskäytännöt vastaisivat Akatemian muiden toimikuntien tehtäviä ja nimittämiskäytäntöjä. Akatemian hallituksen strategisen työskentelyn vahvistamiseksi toimikuntien, tutkimusinfrastruktuurikomitean ja strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajien läsnäolo- ja puheoikeus hallituksessa poistettaisiin. Vuonna 2010 voimaan tulleeseen yliopistouudistukseen kytkeytyneet ja Suomen Akatemian tutkimusvirkajärjestelmän jatkuvuutta turvanneet säännökset akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden palkkauksesta kumottaisiin. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan tutkimuksen ja tutkimusedellytysten rahoittamista sekä kansainvälistä yhteistyötä koskevien Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Lakiin ehdotetaan lisäksi eräitä muita, lähinnä teknisluonteisia täsmennyksiä. Ehdotet

Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta

Tällä lakialoitteella esitetään taloustaitojen opetuksen lisäämistä perusopetuksen yläluokille (luokat 7—9). Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla oppilailla on riittävät tiedot ja taidot oman talouden hallintaan ja itsenäiseen elämään valmistautumiseen. Taloustaitojen opetus sisällytettäisiin pakolliseksi osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa taloustaitojen opetus koko maassa ja edistää oppilaiden taloudellista osaamista ja valmiuksia itsenäiseen elämään.

Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta

Päiväkodeissa ja kouluissa voi tulla poikkeustilanteita, joissa opettajat voivat joutua kohtaamaan aggressiivista ja vaarallista käyttäytymistä. Näissä tilanteissa opettajalla tulisi olla oikeus käyttää kohtuullisia rajoitustoimenpiteitä käyttäytymisen hillitsemiseksi. Fyysisestä rajoittamisesta kiinnipitämällä tulisi säätää varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Turvallisuudesta vastaavat opettajat ja rehtori tai päiväkodinjohtaja. Koulussa voidaan käyttää vain perusopetuslain 35—36 g §:ssä säädettyjä puuttumis-, kurinpito- ja turvaamistoimia. Varhaiskasvatuslaissa ei ole vastaavaa sääntelyä. Tilanteissa, joissa lapsi käyttäytyy aggressiivisesti tai vaarallisesti, välttämättömien voimakeinojen käyttö perustuu pääsääntöisesti rikoslakiin. Oppilaan fyysisestä rauhoittamisesta kiinnipitämällä ei ole säädetty perusopetuslaissa eikä varhaiskasvatuslaissa. Perusoikeuksien rajoittaminen voi tulla yksittäistapauksissa kyseeseen ainoastaan rikoslain 4 luvun 4 ja 5 §:ssä säädettynä hätävarjeluna tai pakkotilassa sallittuna tekona silloin, kun vähemmän rajoittavat toimet eivä

Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta

Päiväkodeissa ja kouluissa voi tulla poikkeustilanteita, joissa opettajat voivat joutua kohtaamaan aggressiivista ja vaarallista käyttäytymistä. Näissä tilanteissa opettajalla tulisi olla oikeus käyttää kohtuullisia rajoitustoimenpiteitä käyttäytymisen hillitsemiseksi. Fyysisestä rajoittamisesta kiinnipitämällä tulisi säätää varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Turvallisuudesta vastaavat opettajat ja rehtori tai päiväkodin johtaja. Koulussa voidaan käyttää vain perusopetuslain 35—36 g §:ssä säädettyjä puuttumis-, kurinpito- ja turvaamistoimia. Varhaiskasvatuslaissa ei ole vastaavaa sääntelyä. Tilanteissa, joissa lapsi käyttäytyy aggressiivisesti tai vaarallisesti, välttämättömien voimakeinojen käyttö perustuu pääsääntöisesti rikoslakiin. Oppilaan fyysisestä rauhoittamisesta kiinnipitämällä ei ole säädetty perusopetuslaissa eikä varhaiskasvatuslaissa. Perusoikeuksien rajoittaminen voi tulla yksittäistapauksissa kyseeseen ainoastaan rikoslain 4 luvun 4 ja 5 §:ssä säädettynä hätävarjeluna tai pakkotilassa sallittuna tekona silloin, kun vähemmän rajoittavat toimet eiv

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koulumatkatukilain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi koulumatkatukilakia. Esityksen mukaan koulumatkatukioikeus rajataan koskemaan maksuttomaan koulutukseen oikeutettuja opiskelijoita. Esitys liittyy hallituksen vuosia 2025–2028 koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan ja siihen liittyviin menosopeutustarpeisiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Muutoksen arvioitu nettosäästö olisi julkisen talouden suunnitelman mukaisesti 8 miljoonaa euroa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2025.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksiin, jotka koskevat ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin ja toiminnanohjauksen uudistamista. Esityksessä ehdotetaan, että toteutettaisiin kahdeksanvuotinen kokeilu ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksesta. Kokeiluun valittaisiin enintään 40 koulutuksen järjestäjää, joiden järjestämisluvat korvattaisiin määräajaksi kokeiluluvilla. Kokeiluluvan saaneella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä olisi pääsääntöisesti oikeus järjestää kaikkia ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen kuuluvia tutkintoja. Lisäksi koulutusta voisi järjestää tarvittaessa myös työvoimakoulutuksena ja englannin kielellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitäisi neljän vuoden välein koulutuksen järjestäjien kanssa neuvottelut koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua koskevista tavoitteista. Tavoitteet kirjattaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen, j

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lukiolakia, oppivelvollisuuslakia, ylioppilastutkinnosta annettua lakia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksia lukiokoulutuksen oppimisen tuen, rahoituksen, ylioppilastutkinnon sekä lukiodiplomien kehittämisestä. Lukiolakiin ehdotettavilla muutoksilla vahvistettaisiin lukiolaisten oikeutta oppimisen tukeen. Lukiolakia muutettaisiin siten, että laissa säädettäisiin opiskelijoiden oikeudesta tukiopetukseen ja erityisopetukseen. Tiedonsiirtoa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen välillä lisättäisiin sellaisten opiskelijoiden osalta, joilla on ollut perusopetuksen päättyessä voimassa oleva päätös erityisestä tuesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lukion rahoitukseen kuuluva pienten lukiokoulutuksen järjestäjien yksikköhinnan korotus uudistettaisiin tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Lukiolakiin ja ylioppilastutkintolakiin ehdotettavilla muutoksilla mahdollistettaisiin englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tiukasti ra

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 35 §:n ja perusopetuslain 17 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia ja perusopetuslakia. Esityksen mukaan kotikuntakorvaus nostetaan yksityisten perusopetuksen järjestäjien osalta 100 prosenttiin. Yksityisillä perusopetuksen järjestäjillä olisi lakisääteinen velvollisuus järjestää perusopetuslain mukaista erityistä tukea. Esityksessä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus nostetaan 100 prosenttiin ja yhdenmukaistetaan järjestäjien velvollisuudet. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2025.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia ja yleisestä asumistuesta annettua lakia. Esityksen mukaan asumislisään olisivat oikeutettuja opiskelijat, joka asuvat vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisän määrä olisi enintään 80 prosenttia kuukausikohtaisista ja kuntaryhmittäin määräytyvistä enimmäisasumismenoista. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2025.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen tutkimusinfrastruktuurin oikeushenkilöllisyydestä ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen tutkimusinfrastruktuurin oikeushenkilöllisyydestä ja osittaisesta verovapaudesta Suomessa. Pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen tutkimusinfrastruktuuri eli ACTRIS ERIC tuottaa pitkäaikaisia ja korkeatasoisia ilmakehän mittauksia ja havaintoja. ACTRIS ERIC kokoaa siihen osallistuvien maiden kansalliset keskukset ja mittausasemat yhteen eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuuriksi tehostamaan tutkimustiedon hallintaa. ACTRIS ERIC on perustettu Euroopan unionin neuvoston asetuksen perusteella ja Euroopan komission päätöksellä. ACTRIS ERICin sääntömääräinen kotipaikka on Suomessa. Ehdotettavassa laissa säädettäisiin ACTRIS ERICin oikeushenkilöllisyydestä sekä oikeudesta vapautukseen arvonlisäverosta ja valmisteverosta edellä tarkoitetun neuvoston asetuksen mukaisesti. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2025

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain 6 a §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslakia. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien ei enää tarvitsisi laatia toimipaikkakohtaisia varhaiskasvatuksen toiminnallisia yhdenvertaisuussuunnitelmia. Varhaiskasvatuksen järjestäjillä ja palveluntuottajilla olisi kuitenkin edelleen yleinen velvollisuus arvioida toimintansa vaikutuksia eri väestöryhmiin ja yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien olisi laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelma voitaisiin kuitenkin jatkossa tehdä yhteisesti koskemaan kaikkia varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan vastuulla olevia toimipaikkoja. Kunta vastaisi yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta myös sen alueella toimivien perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatuksen toimijoiden osalta. Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kaikkien kuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan jatkamalla normien purkamista nykyisestä kunti

Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen ja sillä puretaan kuntia ja koulutuksen järjestäjiä koskevia normeja. Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 lukien, siten että se kohdentuu aikuisten, jo tutkinnon suorittaneiden koulutukseen. Lisäksi hallitus päätti myöhemmin 20 miljoonan euron lisäsopeutuksesta ammatilliseen koulutukseen. Jotta säästö saataisiin kohdennettua hallituksen linjauksen mukaisesti, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutettaisiin siten, että varainhoitovuoden 2025 rahoituksesta päätettäessä opiskelijavuosien määrä saisi alittaa järjestämisluvassa määrätyn opiskelijavuosien vähimmäismäärän. Lisäksi kuntien rahoitusosuutta koskevia ammatillisen koulutuksen säännöksiä muutettaisiin, jotta hallituksen päättämä 100 miljoonan euron vähennys saataisiin valtion lisäksi koskemaan myös kuntasektoria. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutettaisiin siten,

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevat säännökset perusopetuslaissa ja muissa siihen liittyvissä laeissa. Esityksen tavoitteena on selkiyttää, täsmentää ja yhtenäistää oppilaan saaman tuen muotoja siten, että tukitoimet olisivat valtakunnallisesti yhtenäiset ja selkeät sekä varmistaa riittävät resurssit tukitoimien toteuttamiseen. Esityksen tavoitteena on, että oppilailla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukea oppimiseensa sekä ryhmän jäseninä että yksilöinä. Esityksen tavoitteena on vähentää opetushenkilöstön hallinnollista työtä vähentämällä tuen arvioinnissa, päätöksenteossa ja suunnittelussa tarvittavien asiakirjojen määrää. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääsääntöisesti 1.8.2025.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain 22 §:n ja 70 §:n 2 momentin 5 kohdan kumoamisesta

Esityksessä ehdotetaan kumottaviksi varhaiskasvatuslain lainkohdat, joissa säädetään velvollisuudesta laatia paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja raportoida varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia. Esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjausta siitä, että hallitus tekee suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavat valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittavat kielitutkinnot maksuttomiksi. Esityksen mukaan suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon voisi suorittaa maksutta tietyin edellytyksin. Esityksellä pyritään poistamaan epäyhdenvertainen tilanne, jossa erillisen maksullisen kielitutkinnon tarve virkoihin hakeutuessa riippuu siitä, millä kielellä henkilö on suorittanut opintonsa. Lakia muutettaisiin siten, että maksuttomuuden edellytykset olisi sidottu ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2024.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Lukuvuosimaksuja koskevalla yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutoksella toteutettaisiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaus ”hallitus etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta”. Esityksen mukaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta korkeakouluopiskelijoilta vieraskielisessä tutkintokoulutuksessa perittävien lukuvuosimaksujen tulisi jatkossa kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Muutos saattaisi Suomen vastaavaan asemaan tärkeimpien verrokkimaiden Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa, jotka kaikki myös perivät kyseiseltä ryhmältä kustannuksia vastaavat lukuvuosimaksut. Opiskelijan oleskeluluvalla maahan tullut säilyisi lukuvuosimaksuvelvollisena, vaikka hän vaihtaisi oleskelulupaansa esimerkiksi työperusteiseksi. Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin poikkeus, jonka mukaan tilapäistä suojelua saavat eivät olisi jatkossa lukuvuosimaksuvelvollisia. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että hallitus arvioi nimellisen hakemusmaksun käyttöönottoa. Vuonna 2016 Suomessa oli käytössä hake

Lakialoite laiksi liikuntalain muuttamisesta

Lakialoitteen tarkoituksena on liikuntalain 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa sekä 14 §:n 1 momentissa mainittujen valtion talousarvioon otettavien määrärahojen suuruuden tarkistaminen vuosittain korottamalla edellisenä vuonna talousarvioon otettua vastaavaa määrärahaa kustannustason muutosta vastaavasti.

Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta

Tällä lakialoitteella mahdollistetaan nykyistä laajemmin perusopetuksen antaminen etäyhteyksin tapahtuvalla opetuksella. Perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Siinä perusopetuksen järjestäjälle on annettu mahdollisuus järjestää osa perusopetuslain mukaisesta oppilaan opiskelusta toisin kuin normaalina lähiopetuksena yhdessä muiden kuntien taikka perusopetuksen järjestämisluvan omaavan rekisteröidyn yhteisön tai säätiön kanssa tai valtion perusopetusta antavan koulun kanssa. Etäyhteyksiä hyödyntävä perusopetus voitaisiin järjestää niin, että opettaja antaisi etäyhteyksin perusopetusta opetuksen järjestäjän määräämässä opetuksen järjestämispaikassa olevalle yksittäiselle oppilaalle tai opetusryhmälle, joiden kanssa samassa paikassa on heidän valvonnastaan ja turvallisesta opiskeluympäristöstään vastaava läsnä oleva opetustoimen kelpoisuuksista annetun asetuksen mukainen henkilöstön jäsen. Tällöin etäopetuksen järjestämisestä olisi sovittava huoltajan kanssa yhteistyössä, jolla muun muassa varmistetaan perusopetuksessa olevan oppilaan edun ja oikeuksien toteutuminen ja se, ettei opetuksen järjestäjä voisi yksipuolisesti määrätä oppilasta etäopetukseen muun muassa sä

Muutos varhaiskasvatuslain henkilöstön mitoitukseen ja suhdelukujen toteutumiseen. Muutettava laki 540/2018, varhaiskasvatuslaki

Lakialoite laiksi yliopistolain muuttamisesta

Aloitteessa ehdotetaan lisättäväksi yliopistolakiin (558/2009) uusi 41 b §, joka velvoittaisi lääketieteen lisensiaatin tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyn antamaan kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän tutkinnon suorittamisen jälkeen työskentelee koulutustaan vastaavassa terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitetussa tehtävässä hyvinvointialueen tai kunnan virassa tai näitä vastaavassa virassa Ahvenanmaan maakunnassa tai koulutustaan vastaavassa tai sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virassa vähintään 3 vuotta (sitoumusaika). Ehdotetun uuden pykälän tarkoituksena on vastata julkisen terveydenhuollon piirissä, erityisesti terveyskeskuksissa, vallitsevaan lääkäripulaan. Velvoittamalla lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatit työskentelemään tutkinnon suorittamisen jälkeen koulutustaan vastaavassa julkisen terveydenhuollon virassa vähintään kolme vuotta voitaisiin nykyistä paremmin turvata lääkärien määrää julkisessa terveydenhuollossa.

Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi

Esityksessä ehdotetaan kumottaviksi aikuiskoulutusetuuksista annettu laki ja vuorotteluvapaalaki sekä muutettaviksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annettua lakia, työttömyysturvalakia, työttömyyskassalakia, työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annettua lakia sekä opintotukilakia. Lakien kumoamisen tarkoituksena on lakkauttaa aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi ja vuorotteluvapaajärjestelmä. Lisäksi tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia eräisiin muihin lakeihin. Esityksen tavoitteena on vähentää julkisia menoja ja lisätä työllisyyttä. Esitys liittyy vuoden 2024 ensimmäiseen lisätalousarvioehdotukseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat pääosin tarkoitetut tulemaan voimaan 1.8.2024. Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain kumoamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.6.2024. Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja laki elinkeino-, liikenne- ja ym

Lakialoite laiksi lukiolain muuttamisesta

Lakialoitteen tarkoituksena on muuttaa lukiolakia siten, että uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus korvataan kaikille yhteisellä elämänkatsomustiedon opetuksella.

Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta

Lakialoitteen tarkoituksena on muuttaa perusopetuslakia siten, että uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus korvataan kaikille yhteisellä elämänkatsomustiedon opetuksella.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta