Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi tartuntataudeista

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa valvottavien tartuntatautien luettelon täsmentämistä. On perusteltua lisätä valvottaviin tartuntatauteihin muun muassa kausi-influenssavirukset, vesirokko, latentti tuberkuloosi-infektio, RSV-infektio ja kampylobakteerin aiheuttama infektio, koska näiden seuranta tuottaa tarpeellista tietoa ehkäisytoimien, rokotusohjelmien arvioinnin ja hoidon toteutumisen tueksi. Suomen infektioidentorjuntayhdistys pitää tärkeänä, että valvottavien tautien seuranta toteutetaan tavalla, joka tuottaa kansanterveyden kannalta riittävät tiedot ilman tarpeetonta hallinnollista kuormitusta terveydenhuollolle.

Valvottavien tartuntatautien luetteloa on laajennettu useilla uusilla taudeilla. Lausunnonantaja pitää epidemiologista seurantaa tärkeänä, mutta kiinnittää huomiota siihen, että useiden tautien osalta perustelut painottuvat hallinnolliseen tiedontuotantoon. Perustuslain 10 § mukaisen henkilötietojen suojan näkökulmasta olisi perusteltua arvioida tarkemmin, ovatko kaikkien uusien tietojen kerääminen ja rekisteröinti välttämättömiä sekä oikeasuhtaisia. Perustelumuistiossa viitataan siihen, että tietoja voidaan käyttää seurannan kehittämiseen, mutta vaikutuksia rekisteröityjen oikeuksiin ei arvioida yhtä yksityiskohtaisesti. Lisäksi olisi perusteltua arvioida yhdenvertaisuuslain näkökulmasta, kohdistuvatko tiedonkeruun vaikutukset tosiasiallisesti voimakkaammin tiettyihin väestöryhmiin, esimerkiksi henkilöihin, joilla on pitkäaikaissairauksia tai jotka kuuluvat tiettyihin riskiryhmiin.

-

Suomen infektioidentorjuntayhdistyksellä ei ole huomautettavaa ehdotettuihin sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin. On tärkeää, että ministeriön valtakunnallinen ohjaus-, seuranta- ja tiedottamisrooli säilyy selkeänä samassa linjassa THL:n kanssa

Lausunnonantaja pitää ministeriön yleistä ohjausvastuuta asianmukaisena. Perusteluissa jää kuitenkin osittain epäselväksi, miten ministeriön strateginen ohjaus eroaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijatehtävistä sekä Lupa- ja valvontaviraston valvontatehtävistä. Hallintolain 6 § mukainen hyvän hallinnon vaatimus edellyttää viranomaisten toimivallan selkeyttä. Lisäksi perusteluissa olisi syytä tarkemmin kuvata, miten ministeriön antama valtakunnallinen ohjaus varmistaa alueellisen yhdenvertaisuuden hyvinvointialueiden välillä.

-

Asetusluonnoksen 4 §:n 5 kohdan mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen olisi tiedotettava ajankohtaisesta tartuntatautitilanteesta hyvinvointialueille, HUS-yhtymälle, Työterveyslaitokselle, laboratorioille, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille sekä väestölle. Asetusluonnoksen 4 §:n 6 kohdan mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen olisi annettava tietoja sosiaali- ja terveysministeriölle, Lupa- ja valvontavirastolle, puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja kansainväliseen tartuntatautitietojen vaihtoon sekä tarvittaessa muille tartuntatautilain nojalla toimivaltaisille viranomaisille. Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimittaa Lupa- ja valvontaviraston tartuntataudeista vastaaville lääkäreille viikoittain tartuntatautien tilannekuvan. Tiedot ajankohtaisesta tartuntatautitilanteesta on jatkossakin tärkeä toimittaa myös Lupa- ja valvontavirastolle. Jos kyseisten tietojen toimittaminen ei sisälly 4 §:n 6 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamiseen Lupa- ja valvontavirastolle, asetusluonnoksen 4 §:n 5 kohtaan olisi tarpeen lisätä tiedon saajien luetteloon myös Lupa- ja valvontavirasto.

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa THL:n tehtävien täsmentämistä. Erityisen kannatettavaa on, että THL:n tehtäviin sisällytetään mikrobigenomien sekvensointi osana tartuntatautien vastustamistyössä tarvittavien laboratoriotutkimusten suorittamista ja kehittämistä. Sekvensointiin perustuvat menetelmät ovat keskeisiä epidemioiden tunnistamisessa, torjuntatoimien kohdentamisessa ja mikrobilääkeresistenssin seurannassa. Suomen infektioidentorjuntayhdistys ehdottaa lisäksi, että THL:n tehtäviin lisätään nimenomainen tehtävä hoitoon liittyvien infektioiden torjuntatoimien kansallisesta koordinoinnista. Tämä vahvistaisi kansallisesti yhdenmukaista ohjausta, tukisi hyvinvointialueita ja HUS-yhtymää sekä selkeyttäisi eri toimijoiden rooleja potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämisessä. Ehdotettu lisäys voitaisiin toteuttaa esimerkiksi lisäämällä 4 §:ään uusi kohta seuraavasti: “koordinoitava hoitoon liittyvien infektioiden torjuntatoimien kansallista kehittämistä, seurantaa ja yhdenmukaistamista sekä tuettava hyvinvointialueita ja HUS-yhtymää näiden toimien toimeenpanossa.” Lisäys olisi johdonmukainen sen kanssa, että THL antaa ehdotuksen mukaan tarkemmat määritelmät kansalliseen hoitoon liittyvien infektioiden rekisteriin ilmoitettavista hoitoon liittyvistä infektioista. Kansallinen koordinointitehtävä vahvistaisi tiedon hyödyntämistä käytännön torjuntatoimissa eikä jäisi pelkästään rekisteröinnin ja määrittelyn tasolle.

Työterveyslaitos toteaa tyydytyksellä, että laitos on lisätty luetteloon tahoista, jolle THL:n on tiedotettava ajankohtaisesta tartuntatautitilanteesta.

THL tehtäviä laajennetaan muun muassa mikrobigenomien sekvensointiin sekä tarkempien määritelmien antamiseen. Lausunnonantaja kiinnittää huomiota siihen, että THL annetaan useissa kohdissa merkittävä tosiasiallinen mahdollisuus määritellä rekisteröinnin ja seurannan sisältöä ilman, että kaikkia keskeisiä perusteita säädetään asetuksessa. Perustuslakivaliokunta on useissa lausunnoissaan korostanut, että yksilön oikeuksiin vaikuttavan sääntelyn keskeisten sisältöjen tulee perustua riittävän täsmälliseen normitasoiseen sääntelyyn eikä pelkästään viranomaisen teknisiin ohjeisiin. Erityisesti mikrobigenomien sekvensointia koskevissa perusteluissa olisi aiheellista arvioida tarkemmin henkilötietojen suojaa sekä tietojen käyttötarkoituksen rajaamista.

-

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa Lupa- ja valvontaviraston tehtävien täsmentämistä. Valvontaviranomaisen mahdollisuus tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä tartuntatautien ehkäisemiseksi on tärkeä osa järjestelmän toimivuutta, koska valvonnassa esiin tulevat havainnot voivat osoittaa kansallisen ohjauksen tai sääntelyn kehittämistarpeita.

Säännöksen mukaan virasto voi suorittaa myös sille erikseen säädetyt tai ministeriön määräämät tehtävät. Lausunnonantajan näkemyksen mukaan ilmaisu jättää avoimeksi ministeriön mahdollisuuden laajentaa viraston tehtäviä hallinnollisin määräyksin. Perustuslain 80 § 1 momentti näkökulmasta olisi perusteltua arvioida, tulisiko asetuksessa yksilöidä tarkemmin, minkä tyyppisiä tehtäviä ministeriö voi määrätä sekä millaiset rajat määräysvallalle asetetaan. Tämä lisäisi myös sääntelyn ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta.

-

Ehdotetussa säännöksessä säädetään hyvinvointialueen tehtävistä. Toisin kuin säännöstä koskevassa perustelumuistiossa, asetuksessa ei mainita HUS-yhtymää. Asetusluonnoksessa muutoin on huomioitu asetustekstissä myös HUS-yhtymä. Säännöstä tulisi täydentää tältä osin.

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa ehdotusta, jonka mukaan hyvinvointialueen vastuu tartuntatautien ehkäisyyn liittyvästä terveysneuvonnasta ja käyttövälineiden jakamisesta pistoshuumeita käyttäville säädetään selkeästi. Muutos selkeyttää järjestämisvastuuta ja tukee alueellisesti yhdenvertaisten ehkäisevien palvelujen toteutumista. Käyttövälineiden vaihtamisen muuttaminen käyttövälineiden jakamiseen nähdään tärkeänä. Termin muuttaminen mahdollistaa käyttövälineiden tarpeen mukaisen jakamisen pistohuumeiden käyttäjille, mikä puolestaan edistää tartuntatautien torjuntaa. Samalla on tärkeää varmistaa, että hyvinvointialueilla on riittävät resurssit ja osaaminen tehtävien toteuttamiseen yhteistyössä tartuntataudeista vastaavan lääkärin kanssa.

Ehdotettu muotoilu on parempi kuin nykyisin voimassa olevassa laissa, joten puollamme esitettyä muotoilua.

Hyvinvointialueiden vastuuta korostetaan aiempaa enemmän. Lausunnonantaja pitää muutosta hallinnollisesti ymmärrettävänä, mutta kiinnittää huomiota siihen, että asetuksessa ei arvioida riittävästi alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Koska hyvinvointialueille jää huomattavaa organisatorista harkintavaltaa, palvelujen tosiasiallinen saatavuus voi vaihdella alueittain. Perustuslain 6 § sekä 19 § näkökulmasta olisi perusteltua arvioida tarkemmin, millä keinoin valtio varmistaa palvelujen yhdenvertaisen toteutumisen koko maassa. Lisäksi olisi hyödyllistä kuvata, miten ministeriö seuraa hyvinvointialueiden velvoitteiden toteutumista ja millä perusteilla mahdollisiin alueellisiin eroihin puututaan.

-

Ehdotetun asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan erityisen kiireellisessä tapauksessa lääkärin on tehtävä alustava ilmoitus välittömästi puhelimitse terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Asetusta tulee korjata siltä osin kuin siinä on viitattu sairaanhoitopiireihin, joita ei enää ole olemassa.

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa ehdotusta, jossa lääkärin ja hammaslääkärin ilmoitusvelvollisuutta kohdennetaan niihin tauteihin, joissa lääkärin antamilla tiedoilla on erityistä merkitystä seurannan ja torjunnan kannalta. Perustelumuistion mukaan ilmoitusten määrää pyritään rajoittamaan tilanteissa, joissa tarvittavat tiedot saadaan laboratorion ilmoituksella tai rekisteritietoja yhdistämällä. Kohdennettu ilmoitusvelvollisuus on kannatettava, koska se vähentää tarpeetonta hallinnollista kuormitusta ja parantaa samalla olennaisen tiedon laatua.

On kannatettavaa, että lääkärin ja hammaslääkärin tekemien tartuntatauti-ilmoitusten määrää pyritään rajoittamaan. Lainsäädännölliset muutokset koskien joustavampaa ilmoitusten sisällön määrittelemistä ovat myös kannatettavia, jotta kirjattavan tiedon määrä voidaan kunkin taudin kohdalla minimoida.

Lausunnonantaja pitää lääkärin tartuntatauti-ilmoitusjärjestelmää keskeisenä osana tartuntatautien torjuntaa. Samalla sääntely koskee arkaluonteisten terveystietojen käsittelyä, minkä vuoksi perustuslain 10 § mukainen yksityiselämän ja henkilötietojen suoja korostuu. Perustelumuistiossa todetaan, että osa ilmoitusvelvollisuudesta poistetaan lääkäreiltä ja tiedot kerätään laboratoriotietojen tai muiden rekisterien perusteella hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Perusteluista ei kuitenkaan ilmene riittävän yksityiskohtaisesti, millä tavoin eri rekistereistä yhdistettävien tietojen oikeellisuus, ajantasaisuus ja rekisteröidyn oikeusturva varmistetaan. Lisäksi HIV-infektiota koskevien ilmoitusten sisältö on muita ilmoituksia laajempi. Kun ilmoitukseen sisältyy arvio tartunta-ajasta, tartuntatavasta ja muista henkilöön liittyvistä tiedoista, olisi perusteluissa arvioitava tarkemmin tietojen välttämättömyyttä, käyttötarkoitussidonnaisuutta ja säilyttämisen oikeasuhtaisuutta.

-

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa lämpimästi uuden säännöksen lisäämistä hoitoon liittyvistä infektioista. Säännös parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä selkeyttää sitä, millaisia infektioita pidetään tartuntatautilain 36 §:ssä tarkoitettuina hoitoon liittyvinä infektioina. Hoitoon liittyvien infektioiden määritelmään tulee sisällyttää myös muualla, kuin terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta – tai palveluyksiköissä annettava hoito, mm. asiakkaan kotona tapahtuvaan terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaan terveydenhoitoon liittyvät infektiot. Ehdotuksessa määritellään erikseen muun muassa vuodeosastohoitoon, toimenpiteisiin ja leikkauksiin, sosiaalihuollon pitkäaikaishoitoon ja -hoivaan sekä Clostridioides difficile -infektioihin liittyvät aikarajat. Tämä on käytännön toiminnan kannalta tärkeää, koska yhdenmukaiset perusmääritelmät tukevat vertailukelpoista seurantaa ja torjuntatoimien kohdentamista. Suomen infektioidentorjuntayhdistys pitää perusteltuna, että tarkemmat rekisteriin ilmoitettavien hoitoon liittyvien infektioiden määritelmät annetaan THL:n toimesta. Perustelumuistion mukaan hoitoon liittyvien infektioiden tunnistaminen perustuu kliinisiin kriteereihin, laboratoriohavaintoihin, potilaan kokonaistilanteeseen ja osin paikallisiin hoitokäytäntöihin, minkä vuoksi yksityiskohtaisten määritelmien sitominen asetustasolle olisi jäykkää. Suomen infektioidentorjuntayhdistys ehdottaa kuitenkin, että pykälän toimeenpanoa tuetaan valtakunnallisella koordinoinnilla, ohjeistuksella ja seurannalla. Tämä voidaan toteuttaa edellä 4 §:ään ehdotetulla THL:n kansallisella koordinointitehtävällä.

Lausunnonantaja pitää perusteltuna, että hoitoon liittyvien infektioiden seuranta perustuu valtakunnallisiin määritelmiin. Perustelumuistion mukaan tarkempien määritelmien antaminen jätettäisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, koska lääketieteellinen tieto muuttuu nopeasti. Ratkaisu on käytännöllinen, mutta samalla syntyy kysymys siitä, missä määrin yksilön oikeuksiin vaikuttavat keskeiset määritelmät jäävät viranomaisen hallinnollisten ohjeiden varaan. Perustuslain 80 § näkökulmasta olisi perusteltua arvioida, tulisiko asetuksessa määritellä nykyistä täsmällisemmin vähintään ne perusteet, joiden puitteissa THL voi antaa tarkempia määritelmiä. Lisäksi olisi hyödyllistä arvioida, miten kansalliset määritelmät sovitetaan yhteen Euroopan unionin seuranta- ja raportointikäytäntöjen kanssa sekä miten mahdolliset muutokset saatetaan avoimesti hyvinvointialueiden tietoon.

-

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa ehdotettua sääntelytapaa, jossa asetuksessa säädetään yleinen määritelmä lääkkeille erittäin vastustuskykyiselle mikrobille ja THL ylläpitää tarkempaa listaa. Tämä on tarkoituksenmukaista, koska mikrobilääkeresistenssitilanne, resistenssimekanismit ja käytettävissä olevat mikrobilääkkeet muuttuvat jatkuvasti. Joustava listaus tukee nopeaa reagointia uusiin resistenssiuhkiin ja vahvistaa potilas- ja asiakasturvallisuutta erityisesti terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä.

Säännös määrittelee lääkkeille erittäin vastustuskykyiset mikrobit yleisellä tasolla ja antaa THL tehtäväksi ylläpitää tarkempaa luetteloa. Lausunnonantaja pitää lääketieteellisen joustavuuden tarvetta ymmärrettävänä. Samalla olisi kuitenkin arvioitava tarkemmin sääntelyn ennakoitavuutta. Perusteluista ei ilmene, millä menettelyllä THL päivittää luetteloa, miten muutoksista tiedotetaan ja millaisia oikeudellisia vaikutuksia luettelon muuttamisella voi olla yksittäisiin potilaisiin tai terveydenhuollon toimintayksiköihin. Hallintolain avoimuutta ja hyvän hallinnon periaatteita tukisi se, että muutosten valmistelu, julkaiseminen ja perusteleminen kuvattaisiin nykyistä tarkemmin.

-

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa zoonooseja ja eläintautitapauksia koskevan luettelon täsmentämistä. Ihmisten terveyden ja eläinterveyden välinen yhteistyö on välttämätöntä zoonoosien torjunnassa, ja ilmoitettavien tilanteiden täsmentäminen tukee nopeaa tiedonkulkua sekä tarkoituksenmukaisia torjuntatoimia. Erityisen kannatettavaa on, että ilmoitettaviin tilanteisiin sisällytetään myös epäily vesikauhusta tai sille altistumisesta, koska torjuntatoimet voivat olla tarpeen jo ennen varmistettua tautitapausta.

Vesikauhun määritelmän tarkentaminen kattamaan myös epäilyn vesikauhusta tai sille altistumisesta Suomessa on sinänsä perusteltua. Ehdottaisimme kuitenkin ilmoittamisvelvollisuuden ulkopuolelle rajattavaksi lepakonpuremat, joissa ei ole tarkempaa tietoa lepakon oireista.

Lausunnonantaja pitää zoonoosien seurantaa tärkeänä sekä kansanterveyden että eläintautien torjunnan näkökulmasta. Säännöksessä useat ilmoitusvelvollisuudet liittyvät henkilön työpaikkaan tai asumiseen tuotantoeläintilalla. Perusteluissa olisi kuitenkin aiheellista arvioida tarkemmin yhdenvertaisuusvaikutuksia sekä sitä, miten tiedonkeruu kohdistuu eri ammattiryhmiin. Lisäksi olisi hyödyllistä arvioida, miten henkilötietojen käsittely rajataan vain niihin tietoihin, jotka ovat tartuntatautien torjunnan kannalta välttämättömiä.

-

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa otosseurannan kohdentamista sukupuolitauteihin, veriteitse tarttuviin ja huumeiden käyttöön liittyviin infektioihin sekä hengitystieinfektioihin. Näissä tautiryhmissä otosseuranta on tarkoituksenmukainen tapa kerätä torjunnan kannalta riittävää tietoa ilman, että koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa kuormitetaan kattavalla ilmoitusmenettelyllä. Otosseuranta tukee ennakoivaa ja tietoon perustuvaa tartuntatautien torjuntaa.

Ehdotamme sukupuolitaudit-sanan korvaamista sanalla seksitaudit.

Otosseuranta on tarkoituksenmukainen epidemiologinen menetelmä. Perusteluista ei kuitenkaan riittävästi ilmene, millä perusteilla seurattavat taudit valitaan, kuinka otosten edustavuus varmistetaan ja miten mahdolliset alueelliset erot otetaan huomioon. Lausunnonantaja katsoo, että avoimuus lisäisi myös tutkimustulosten luotettavuutta ja kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaan.

-

Säännös olisi uusi. Siinä määriteltäisiin tartuntatautilain 52 § 1 momentissa tarkoitetut tehtävät, joissa edellytetään rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa, vesirokkoa ja hinkuyskää varten sekä asiakas- ja potilasryhmät, joiden kanssa lähikontaktissa tapahtuvissa tehtävissä tätä suojaa edellytetään. Lisäksi siinä määriteltäisiin tartuntatautilain 52 § 2 momentissa tarkoitetut rokotteet. KT pitää lähikontaktissa tapahtuvien tehtävien täsmentämistä asetuksella tarpeellisena. Tällaisia tehtäviä olisivat ehdotetun asetuksen mukaan asiakkaiden ja potilaiden hoitamiseen ja hoivaan liittyvät tehtävät, näytteenotto, kuvantamistutkimukset, ruuan jakelu potilaille ja muut lähikontaktissa suoritettavat asiakaspalvelutehtävät. Asetuksen perusteluiden mukaan tällaisia tehtäviä olisivat kuitenkin edellä mainittujen lisäksi myös lääkehoitoon liittyvät tehtävät ja potilashuoneiden siivoaminen. KT pitää välttämättömänä, että asetuksen sanamuoto ei ole ristiriidassa asetuksen perusteluiden kanssa. Mikäli lääkehoitoon ja potilashuoneiden siivoamiseen liittyvät tehtävät katsotaan tartuntatautilain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi lähikontaktissa tapahtuviksi tehtäviksi, tulisi tämä käydä ilmi myös asetuksesta. Asetusehdotuksen 52 § 2 momentissa määriteltäisiin, ketkä ovat tartuntatautilain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita ja potilaita. KT pitää määrittelyä tarpeellisena. KT kiinnittää kuitenkin huomiota raskaana olevien osalta siihen, että asiakkaan tai potilaan raskaus ei kaikissa tilanteissa tule sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavan tietoon. Tämä saattaa johtaa kyseisen asiakas- tai potilasryhmän osalta käytännön soveltamisen haasteeseen. KT kiinnittää huomioita hinkuyskää koskevaan sääntelykokonaisuuteen. Voimassa olevan tartuntatautilain 48 §:ssä edellytetään imeväisikäisiä hoitavilta rokotuksen antamaa suojaa hinkuyskää vastaan. Aiemmin lausuntokierroksella olleessa tartuntatautilain 52 § 1 momentissa ehdotetaan, että lähikontaktissa tapahtuvissa tehtävissä edellytetään rokotetta hinkuyskää vastaan. Lakiehdotuksessa ei enää rajata edellytystä imeväisikäisiä hoitaviin. Tästä ei ole mainintaa myöskään lakiehdotuksen perusteluissa. Myöskään asetusehdotuksessa ei rajata hinkuyskärokotetta koskevaa velvoitetta alle vuoden ikäisiä hoitaviin tehtäviin. Perustelumuistiossa kuitenkin todetaan, että ”tartuntatautilain 52 § 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluntuottaja tai sille palveluja tarjoava taho on velvollinen varmistamaan, että --- lähikontaktissa tapahtuvissa tehtävissä toimivilla henkilöillä on --- ja alle vuoden ikäisiä lapsia hoitavilla rokotuksen antama suoja hinkuyskää vastaan.” Hinkuyskärokotetta koskeva velvoite on ristiriitainen ja sitä tulisi selventää, jotta edellytyksistä ei aiheudu käytännön tulkintahaasteita. Asetusehdotuksen perustelumuistion 12 §:ää koskevassa viimeisessä virkkeessä todetaan, että ”on syytä kuitenkin huomioida, että kansallisessa rokotusohjelmassa riskiryhmille tarjottavat rokotukset edellyttävät muidenkin rokotusten tarjoamista henkilökunnan suojaamisen näkökulmasta.” KT toteaa, että kansallisessa rokotusohjelmassa määritellyt riskiryhmät ja henkilöstön suojaaminen ovat eri asioita ja niitä koskee eri lainsäädäntö. Virkettä on syytä selventää tulkinnallisuuksien välttämiseksi.

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa uutta säännöstä. On potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta tärkeää, että lähikontaktissa tapahtuvat tehtävät ja tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiit asiakas- ja potilasryhmät määritellään asetuksessa selkeästi. Ehdotuksessa lähikontaktissa tapahtuviksi tehtäviksi määritellään muun muassa hoitoon ja hoivaan liittyvät tehtävät, näytteenotto, kuvantamistutkimukset, ruuan jakelu potilaille sekä muut lähikontaktissa suoritettavat asiakaspalvelutehtävät. Alttiiksi ryhmiksi määritellään muun muassa vakavasti immuunipuutteiset, pitkäaikaissairaat, pitkäaikaisessa hoidossa ja hoivassa olevat, yli 75-vuotiaat, alle vuoden ikäiset lapset ja raskaana olevat. Säännös selkeyttää palveluntuottajien velvoitteita ja tukee tartunnoille alttiiden henkilöiden suojaamista.

Lausunnonantaja pitää asiakkaiden ja potilaiden suojaamista erittäin tärkeänä tavoitteena. Säännöksessä riskiryhmiä määritellään muun muassa iän, pitkäaikaissairauksien ja raskauden perusteella. Perustuslain 6 § yhdenvertaisuussäännöksen näkökulmasta olisi perusteltua arvioida tarkemmin, ovatko kaikki käytetyt ikärajat lääketieteellisesti perusteltuja ja oikeasuhtaisia sekä kuinka usein niiden ajantasaisuus arvioidaan uudelleen. Lisäksi rokotussuojaa koskevilla vaatimuksilla voi olla vaikutuksia työntekijöiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin työskennellä tietyissä tehtävissä. Tämän vuoksi perusteluissa olisi hyödyllistä arvioida myös perustuslain 18 § mukaisen oikeuden työhön sekä työnantajan velvollisuuden löytää vaihtoehtoisia työjärjestelyjä silloin, kun se on mahdollista.

YTHS kannattaa ehdotettua säännöstä. Säännös selkeyttää lähikontaktissa tapahtuvien tehtävien määrittelyä sekä asiakkaiden ja potilaiden suojaamiseen liittyviä velvoitteita. Esitetty tehtäväluettelo kattaa tarkoituksenmukaisesti ne sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, joissa tartuntatautien leviämisen riski on merkityksellinen ja joissa rokotussuojalla voidaan tehokkaasti vähentää asiakkaisiin ja potilaisiin kohdistuvia riskejä. YTHS pitää tärkeänä, että sääntely tukee yhdenmukaisia käytäntöjä ja vahvistaa erityisesti vakaville infektiokomplikaatioille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden suojaa."

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa ehdotusta, jonka mukaan raskaana olevilta otetaan suostumuksella verinäyte kupan, hiv-infektion ja hepatiitti B -viruksen toteamiseksi vastasyntyneen tartuntatautien ehkäisemiseksi. Säännös tukee vakiintunutta ja vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa neuvolajärjestelmässä. Mahdollisia seulonnan laajennuksia tulee jatkossakin arvioida vaikuttavuuden, kustannusvaikuttavuuden ja kohdentamisen näkökulmasta.

Perustelumuistiossakin mainitun C-hepatiitin seulonta raskaana olevien verinäyttestä voisi olla perusteltu.

Lausunnonantaja pitää vastasyntyneiden tartuntatautien ehkäisemistä erittäin tärkeänä. Koska tutkimus perustuu suostumukseen, olisi perusteluissa kuitenkin hyödyllistä täsmentää, miten varmistetaan suostumuksen vapaaehtoisuus ja riittävä informointi. Lisäksi olisi aiheellista kuvata tarkemmin, miten tutkimustuloksia säilytetään, kuinka pitkään niitä käsitellään ja kenellä on oikeus saada niitä käyttöönsä. Tällaiset täsmennykset vahvistaisivat henkilötietojen suojaa ja lisäisivät toiminnan läpinäkyvyyttä.

-

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa tartuntatautirekisterin yhdistämisaikavälejä koskevaa sääntelyä. Perustelumuistion mukaan yhdistämisaikavälit mahdollistavat eri lähteistä tulevien ilmoitusten yhdistämisen samaa tapausta koskeviksi tiedoiksi ja samalla erillisten tapausten erottamisen toisistaan. Tämä on tärkeää epidemiologisen tilanteen seurannassa ja torjunnan ohjauksessa. On kannatettavaa, että sääntely huomioi eri tautien luonnollisen kulun sekä mahdollisen pitkäaikaisen tai pysyvän mikrobikantajuuden.

Lausunnonantaja pitää rekisteritietojen yhdistämistä epidemiologisesti perusteltuna. Säännöksessä yhdistämisaikaväli voi kuitenkin olla erittäin pitkä. Kun kyse on arkaluonteisista terveystiedoista, olisi perusteluissa arvioitava nykyistä perusteellisemmin, miksi juuri ehdotettu säilytysaika on välttämätön eikä tavoitetta voitaisi saavuttaa lyhyemmällä ajalla. Perustuslain 10 § sekä tietosuojaperiaatteet korostavat tietojen minimointia ja säilyttämisen rajoittamista. Lisäksi olisi hyödyllistä arvioida, toteutetaanko rekisterin pitkäaikaisen käytön osalta säännöllisiä vaikutustenarviointeja sekä riippumatonta valvontaa.

-

Suomen infektioidentorjuntayhdistyksellä ei ole huomautettavaa voimaantulosäännökseen. On kuitenkin tärkeää, että hyvinvointialueille, HUS-yhtymälle, palveluntuottajille ja laboratorioille varataan riittävä aika ohjeistusten päivittämiseen ja käytännön toimeenpanoon.

Lausunnonantaja pitää asetuksen voimaantuloa tarpeellisena tartuntatautilain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Perusteluista ei kuitenkaan ilmene yksityiskohtaisesti, miten hyvinvointialueiden, laboratorioiden ja muiden viranomaisten käytännön valmistautuminen varmistetaan ennen asetuksen voimaantuloa. Hyvän hallinnon näkökulmasta olisi perusteltua kuvata siirtymävaiheen koulutus, ohjeistus ja tietojärjestelmien muutokset nykyistä tarkemmin.

-

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. KT toteaa, että tämä lausunto on tehty pohjautuen aiempaan lausuntokierroksella olleeseen tartuntatautilakiesitykseen sikäli, kun asetusehdotuksessa tai perustelumuistiossa on tartuntatautilakiesitykseen viitattu. KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT Neuvottelujohtaja Jenni Aaltonen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) pitää asetusluonnosta kaiken kaikkiaan hyvänä ja selkeänä. Asetus selventää ja yksinkertaistaa tartuntatautien luokittelua. Hoitoon liittyen infektioiden tarkka määrittely (8§) on erittäin kannatettava asia. Pohde pitää hyvänä sitä, että lähikontakti on määritelty tehtävien eikä tilojen mukaan. Pohde kannattaa sitä, että jatkossa influenssarokotetta tarjotaan henkilökunnalle.

Suomen infektioidentorjuntayhdistys kannattaa asetusehdotusta. Ehdotetut muutokset parantavat tartuntatautien torjunnan ajantasaisuutta, selkeyttävät viranomaisten ja palvelujärjestelmän tehtäviä sekä vahvistavat potilas- ja asiakasturvallisuutta. Suomen infektioidentorjuntayhdistys esittää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäviin lisätään nimenomaisesti hoitoon liittyvien infektioiden torjuntatoimien kansallinen koordinointi. Lisäys vahvistaisi hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyn, seurannan, ohjeistuksen ja käytännön torjuntatoimien valtakunnallista yhdenmukaisuutta.

Työterveyslaitos pitää tartuntalain kokonaisuudistukseen liittyvää asetusluonnosta perusteltuna ja kannatettavana.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi tartuntataudeista. VAKEn näkemyksen mukaan asetustekstiin ehdotetut sisällölliset ja muotoiluun liittyvät muutokset ovat perusteltuja. VAKE puoltaa luonnosta.

Lausunnonantajan näkemyksen mukaan luonnos muodostaa pääosin johdonmukaisen kokonaisuuden ja vastaa tartuntatautien torjunnan muuttuneisiin tarpeisiin. Samalla useissa kohdissa sääntely perustuu tarkoituksellisesti joustavaan sanamuotoon tai jättää tarkempaa sisältöä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tai sosiaali- ja terveysministeriön myöhemmin määriteltäväksi. Tällainen ratkaisu voi olla lääketieteellisen kehityksen vuoksi perusteltu, mutta se korostaa tarvetta arvioida huolellisesti perustuslain 80 § mukaista sääntelyn täsmällisyyttä sekä viranomaisille siirtyvän norminluonteisen harkintavallan rajoja. Lisäksi olisi perusteltua täydentää vaikutusarviointeja erityisesti henkilötietojen suojan, yhdenvertaisuuden, alueellisen yhdenvertaisuuden, hyvän hallinnon sekä perusoikeuksien yhteensovittamisen näkökulmista. Lausunnonantaja katsoo, että edellä mainittujen täsmennysten tekeminen vahvistaisi sääntelyn ennakoitavuutta, oikeusvarmuutta sekä kansalaisten luottamusta tartuntatautien torjuntaa koskevaan viranomaistoimintaan.

-