Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi

Pidämme hyvänä, että myös häiriötilanteissa varhaiskasvatus pyritään järjestämään mahdollisimman pitkälle normaaliolojen lainsäädännön puitteissa, ja poikkeuksia aukioloaikoihin, henkilöstömitoitukseen ja päiväkodin henkilöstön ja lasten väliseen suhdelukuun tehdään ainoastaan siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä. Lainsäädännössä tulisi huomioida se, että poikkeukset henkilöstömitoitukseen ja suhdelukuun kuormittavat henkilöstöä, ja työnantajien tulisi suunnitelmissaan myös huomioida henkilöstön jaksamiseen liittyvät kysymykset.

Ehdotettu sääntely tukee varhaiskasvatuksen toiminnan jatkuvuutta häiriötilanteissa ja antaa järjestäjille tarpeellista joustoa. Samalla on tärkeää varmistaa, että lasten etu sekä lasten turvallisuus säilyvät ensisijaisina harkintaperusteina tilanteissa, joissa palvelujen järjestämistapaa joudutaan muuttamaan.

Pidämme kannatettavana, että yksityisen varhaiskasvatuksen järjestäjälle on säädetty varautumisvelvoite, jotta he voivat turvata oman toimintansa jatkuvuutta myös häiriötilanteissa. Lisäksi on hyvä, että säädöksessä on korostettu kunnan varhaiskasvatuslain 5 §:n mukaista järjestämisvastuuta tilanteessa, jossa yksityinen varhaiskasvatuksen järjestäjä ei suoriudu tehtävistään häiriötilanteissa.

Varautumisvelvollisuuden säätäminen laintasoisesti on perusteltua. Säännöksen toimeenpanossa olisi kuitenkin tärkeää huomioida järjestäjien erilaiset toimintaympäristöt ja resurssit. Varautumisvaatimusten tulisi olla oikeasuhtaisia suhteessa toiminnan laajuuteen ja riskeihin.

Kuntien ja kaupunkien tulisi varautumissuunnitelmissaan huomioida varhaiskasvatuksen merkitys erityisesti kriittisten alojen työntekijöiden osalta, jotta esimerkiksi sairaaloissa tai hoivakodeissa työskentelevien henkilöiden lapset pääsevät varhaiskasvatuksen piiriin. Tällöin tulee huomioida se, miten varhaiskasvattajat pääsevät töihin esimerkiksi julkisen liikenteen ollessa poikki.

Häiriötilanteissa tapahtuva päätöksenteko edellyttää selkeitä vastuita ja toimivaltuuksia. Säännösten soveltamisen tueksi voisi olla hyödyllistä laatia valtakunnallista ohjeistusta tai esimerkkitilanteita yhdenmukaisen soveltamiskäytännön tukemiseksi.

Olisimme toivoneet vaikutusarviointeja työntekijöiden työssä jaksamiseen liittyen, jos esimerkiksi henkilöstömitoituksesta tai suhdeluvusta varhaiskasvatuksessa poiketaan häiriötilanteessa.

Vaikutusarvioinneissa olisi perusteltua tarkastella tarkemmin henkilöstövaikutuksia, hallinnollista lisätyötä sekä varautumisvelvoitteiden mahdollisia kustannusvaikutuksia erityisesti pienille toimijoille.

Pidämme ehdotettu muutosta kannatettavana, jotta opetuksen jatkuvuus voidaan turvata myös häiriöoloissa. On hyvä, että esityksessä on tunnistettu ryhmät, joille etäopetusta ei ole mahdollista järjestää, vaan heidän opetuksensa jatkuu myös häiriötilanteessa lähiopetuksena. Jos häiriötilanne on vain paikallinen ja lyhytaikainen pidämme riittävänä sitä, että lupa- ja valvontavirasto voi tehdä asiasta päätöksen, jolloin asiassa ei tarvita valtioneuvoston asetusta.

Suomen Rehtorit ry pitää tarpeellisena, että lainsäädäntö mahdollistaa etäopetuksen myös sellaisissa häiriötilanteissa, jotka eivät täytä valmiuslain tarkoittamia poikkeusoloja. Koronapandemian kokemusten perusteella etäopetus voi toimia väliaikaisena keinona turvata opetuksen jatkuvuus. Pandemian aikaiset kokemukset osoittivat, että etäopetuksen vaikutukset oppimiseen, hyvinvointiin, osallisuuteen ja oppimisen tukeen vaihtelevat merkittävästi oppilasryhmittäin. Suomen Rehtorit ry katsoo, että lähiopetuksen ensisijaisuus tulee säilyttää lainsäädännön lähtökohtana ja etäopetuksen tulee aina olla viimesijainen ratkaisu. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oppilaiden, jotka saavat vahvaa oppilaskohtaista tukea, asema tulee turvata. Oppilaiden yhdenvertaisuus sekä mahdollisuus saada opetusta, tukea ja opiskeluhuollon palveluita tulee varmistaa myös etäopetuksen aikana, Suomen Rehtorit ry näkee tärkeänä arvioida etäopetuksen vaikutuksia koulun johtamiseen, henkilöstön työjärjestelyihin ja turvallisuusvastuisiin.

Etäopetuksen mahdollistaminen häiriötilanteissa on perusteltua opetuksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Samalla tulisi kiinnittää huomiota oppilaiden yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin osallistua opetukseen sekä digitaalisten välineiden ja tukipalvelujen saatavuuteen.

Pidämme hyvänä lähtökohtana, että opetus pyritään järjestämään kaikissa tilanteissa mahdollisimman pitkälle opetuksesta laaditun opetussuunnitelman mukaisesti, ja poikkeuksia tehdään vain välttämättömästä syystä.

Suomen Rehtorit ry pitää perusteltuna, että opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus tehdä väliaikaisia ja välttämättömiä poikkeuksia opetuksen järjestämiseen häiriötilanteissa. Väliaikaiset ja välttämättömät poikkeukset opetuksen järjestämisessä tulee olla oikeasuhteisia, määräaikaisia ja oppilaiden oikeuksien näkökulmasta perusteltuja. Jotta yhdenmukaisuuden periaate toteutuu, säännöksen soveltamisen tueksi tarvitaan selkeät valtakunnalliset ohjeet.

Poikkeusmahdollisuudet voivat olla välttämättömiä vakavissa häiriötilanteissa. Sääntelyn tulisi kuitenkin mahdollisimman selkeästi määrittää poikkeamisten edellytykset, kesto ja laajuus sekä turvata oppilaiden oikeuksien toteutuminen myös poikkeusjärjestelyissä.

Pidämme hyvänä, että aamu- ja iltapäivätoimintaa rajoitettaessa on mahdollisuus siirtää pienet lapset osittain varhaiskasvatuksen palveluiden piiriin, jotta esimerkiksi kriittisten alojen työntekijöiden työssäkäynti voidaan turvata myös häiriötilanteissa.

Suomen Rehtorit ry pitää tarpeellisena, että häiriötilanteessa voidaan tarvittaessa keskeyttää aamu- ja iltapäivätoiminta. Samalla on huomioitava, että toiminta on monille perheille välttämätön osa arjen järjestelyjä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pienempien koululaisten ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oppilaiden asemaan. Päätöksenteon ja viestinnän vastuiden tulee olla selkeästi määriteltyjä, jotta niin huoltajien kuin muiden yhteistyökumppaneiden tiedonsaanti turvataan.

Keskeyttämismahdollisuus voi olla perusteltu tilanteissa, joissa toiminnan turvallista järjestämistä ei voida taata. Vaikutuksia tulisi kuitenkin arvioida erityisesti niiden perheiden näkökulmasta, jotka ovat riippuvaisia palvelusta työssäkäynnin tai muun välttämättömän syyn vuoksi.

Pidämme kannatettavana, että yksityisen opetuksen järjestäjälle on säädetty varautumisvelvoite, jotta he voivat turvata oman toimintansa jatkuvuutta myös häiriötilanteissa. Lisäksi on hyvä, että säädöksessä on korostettu kunnan vastuuta varautumisessaan ottaa huomioon se, ettei yksityinen opetuksen järjestäjä suoriutumaan tehtävistään häiriötilanteissa.

Suomen Rehtorit ry pitää varautumissääntelyä perusteltuna. Varautumisvelvoitteen osalta on kuitenkin tärkeää varmistaa, että velvoitteet ovat realistisia toteuttaa, ja opetuksen järjestäjillä on riittävät resurssit velvoitteiden toteuttamiseen. Opetuksen järjestäjille tulee antaa riittävä tuki ja ohjaus varautumisääntelyn toteuttamiseen ilman kohtuutonta lisähallintoa. Käytännössä koulutuksen järjestäjille säädetyt varautumisvelvoitteet valmistellaan, toimeenpannaan ja ylläpidetään usein koulujen johdossa. Suomen Rehtorit ry pitää tärkeänä, että mahdollisten uusien velvoitteiden hallinnolliset vaikutukset arvioidaan nimenomaan rehtoreiden työn näkökulmasta eikä tehtäviä siirretä koulutasolle ilman niihin tarvittavia resursseja. Suomen Rehtorit ry pitää tärkeänä, että valtakunnallisesti laaditaan yhtenäisiä toimintamalleja ja tukimateriaaleja varautumisen tueksi. Häiriötilanteiden johtamisessa valtakunnallisen ohjauksen tulee olla selkeää, ennakoitavaa ja yhdenmukaista. Opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden ei tule joutua tulkitsemaan häiriösäännösten soveltamista ilman kansallisia toimintamalleja, viranomaisohjeita ja riittävää tukea.

Varautumissäännös vahvistaa toimialan häiriönsietokykyä. On kuitenkin tärkeää, että velvoitteiden toimeenpanoa tuetaan riittävällä ohjeistuksella ja että eri viranomaisten vastuut ovat selkeästi määriteltyjä.

Ehdotettu muutos on kannatettava, ja turvaa aikuisten perusopetuksen järjestämistä häiriötilanteissa.

Suomen Rehtorit ry pitää perusteltuna, että myös aikuisten perusopetuksen järjestämisessä otetaan huomioon häiriötilanteet. Sääntelyn tulee olla mahdollisimman yhdenmukaista muun perusopetuksen kanssa, kuitenkin aikuisten opiskelijoiden erityistarpeet huomioiden.

Muutos vaikuttaa lähtökohtaisesti perustellulta. Toimeenpanossa tulisi huomioida aikuisten opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet ja mahdollisuudet osallistua opetukseen häiriötilanteiden aikana.

Suomen Rehtorit ry pitää tärkeänä, että häiriötilanteita koskevan sääntelyn tavoitteena on ennen kaikkea opetuksen jatkuvuuden turvaaminen. Sääntelyä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon: • johtaminen, • oppimisen ja koulunkäynnin tuki, • opiskeluhuolto, • opiskeluhuollon palvelujen saatavuus, • henkilöstön työhyvinvointi, • koulun kriisiviestintä sekä • yhteistoiminta viranomaisten kanssa. Koronapandemian kokemukset osoittivat, että epäselvä tai ristiriitainen viranomaisohjaus lisää merkittävästi koulun johdon kuormitusta. Häiriötilanteiden toimintamallien, vastuiden, toimivaltuuksien ja ohjeiden tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaisia ja selkeitä, jotta oppilaiden oikeudet toteutuvat tasapuolisesti ja koulutuksen järjestäjät voivat tehdä ratkaisuja yhtenäisin perustein.

Säännösten toimivuuden kannalta keskeistä on päätöksenteon ennakoitavuus sekä oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen eri puolilla maata.

Vaikutusarvioihin tulisi sisällyttää arvio siitä, kuinka varhaiskasvatuksessa turvataan riittävät resurssit huomioiden pienten koululaisten mahdollinen siirtyminen varhaiskasvatuksen palveluiden piiriin, jos aamu- ja iltapäivätoiminta keskeytetään.

Suomen Rehtorit ry katsoo, että vaikutusarviointeja tulisi täydentää erityisesti seuraavilta osin: Vaikutukset koulun johtamiseen Esityksen käytännön toimeenpano kohdistuu merkittävältä osin rehtoreihin. Hyvä henkilöstöjohtaminen kriisitilanteissa edesauttaa kriisitilanteissa selviytymistä ja tämän merkitys resursoinnissa tulee huomioida. Vaikutusarvioinneissa tulisi tarkastella rehtoreiden päätöksenteon lisääntymistä ja kriisijohtamisen vaatimuksia. Kriisitilanteissa viestinnän merkitys korostuu ja viestintävastuu kasvaa. Hallinnolliset vaikutukset Varautumissuunnitelmien laatiminen, päivittäminen, harjoittelu ja dokumentointi aiheuttavat lisätyötä opetuksen järjestäjille ja kouluille. Vaikutuksia hallinnolliseen työmäärään ei ole arvioitu riittävän tarkasti. Kyseessä on kuitenkin selkeä lisätyö olemassa olevien johtamistehtävien lisäksi. Resurssi- ja osaamisvaikutukset Varautuminen edellyttää: • koulutusta, • harjoittelua, • toimivia tietojärjestelmiä, • viestintäratkaisuja sekä • henkilöstöresursseja. Näiden kustannus- ja resurssivaikutuksia tulisi arvioida nykyistä tarkemmin. Oppilaiden yhdenvertaisuus Vaikutusarvioinneissa tulisi tarkemmin tarkastella häiriötilanteiden vaikutuksia vahvan oppilaskohtaisen tuen ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin oppilaisiin. Lisäksi haluamme nostaa esille yhdenvertaisuuden näkökulman digitaalisten välineiden saavutettavuuden osalta ja oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen häiriötilanteissa. Suomen Rehtorit ry pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa seurataan häiriötilanteiden aikaisten opetusjärjestelyiden vaikutuksia oppimiseen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen sekä hyödynnetään tutkimustietoa sääntelyn kehittämisessä. Yleisarvio Suomen Rehtorit ry kannattaa häiriötilanteisiin varautumista koskevan sääntelyn kehittämistä. Esitys vahvistaa opetuksen jatkuvuuden turvaamista ja parantaa opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia toimia vakavissa häiriötilanteissa. Jatkovalmistelussa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota koulun johtamiseen kohdistuviin vaikutuksiin, rehtoreiden työmäärään sekä siihen, että varautumisvelvoitteita ei lisätä ilman mukana tulevia resursseja ja valtakunnallista tukea.

Vaikutusarvioinneissa olisi hyödyllistä tarkastella tarkemmin oppimiseen, oppimiseroihin, oppilaiden hyvinvointiin sekä henkilöstön työmäärään kohdistuvia vaikutuksia.

Sääntely vaikuttaa pääosin tarkoituksenmukaiselta. Jatkovalmistelussa olisi kuitenkin hyvä arvioida mahdolliset erityiskysymykset, jotka liittyvät koulun kansainväliseen toimintaympäristöön ja opetuksen järjestämiseen useilla kielillä.

Vaikutusarvioinneissa voisi tarkastella tarkemmin kansainvälisten oppilaiden ja perheiden tiedonsaantiin sekä opetuksen jatkuvuuteen liittyviä vaikutuksia.

Tällä hetkellä yksityisten oppilaitosten varautumisvaatimusta ei ole, joten on hyvä, että sen muuttamiseen on kiinnitetty huomiota.

Ehdotettu sääntely tukee koulutuksen jatkuvuuden turvaamista häiriötilanteissa. Säännösten toimeenpanossa tulisi huomioida oppivelvollisten opiskelijoiden erityinen asema.

Kansalaisopistojen liitto pitää tärkeänä, että lainsäädäntöön luodaan nykyistä selkeämpi perusta kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestämiselle erilaisissa häiriötilanteissa. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta vapaan sivistystyön näkökulmasta sääntelyn tulee olla riittävän joustavaa, oikeasuhtaista ja oppilaitosmuodon erityispiirteet tunnistavaa. 1. Ovatko esityksen tavoitteet kannatettavia? Kyllä pääosin. On perusteltua vahvistaa mahdollisuuksia turvata opetuksen ja muun toiminnan jatkuminen häiriötilanteissa sekä yhdenmukaistaa varautumista koko toimialalla. Kansalaisopistot pitävät tärkeänä, että sivistykselliset oikeudet ja toiminnan jatkuvuus voidaan turvata myös poikkeavissa oloissa. 2. Huomioiko esitys vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen erityispiirteet riittävästi? Osittain, mutta tätä tulee vahvistaa jatkovalmistelussa. Kansalaisopistojen toiminta perustuu vapaaehtoiseen osallistumiseen, laajaan kurssitarjontaan, paikallisiin tarpeisiin sekä opetuksen järjestämiseen monenlaisissa oppimisympäristöissä ja usein ilta-aikaan. Sääntelyn tulee mahdollistaa joustavat, paikallisesti tarkoituksenmukaiset ratkaisut eikä se saa aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista kuormitusta. 3. Ovatko etäopetusta ja muita vaihtoehtoisia toteutustapoja koskevat ratkaisut tarkoituksenmukaisia? Kyllä. Häiriötilanteissa on tärkeää, että kansalaisopistoilla on selkeä oikeudellinen mahdollisuus siirtää opetusta etämuotoon tai toteuttaa sitä muilla vaihtoehtoisilla tavoilla silloin, kun lähiopetuksen järjestäminen ei ole mahdollista tai turvallista. Samalla tulee huolehtia saavutettavuudesta ja siitä, että oppijoiden digitaalisissa valmiuksissa olevat erot tunnistetaan. 4. Mitä huomioita teillä on varautumisen toteuttamisesta käytännössä? Varautumisen vahvistaminen on kannatettavaa, mutta sen toimeenpano edellyttää oppilaitoksilta resursseja, osaamista, selkeitä ohjeita ja toimivia digitaalisia ratkaisuja. Kansalaisopistojen ylläpitäjien erilaiset lähtökohdat tulee tunnistaa, jotta velvoitteet ovat toteuttamiskelpoisia koko maassa. Toimeenpanossa on tärkeää huolehtia myös henkilöstön osaamisen tukemisesta ja viestinnän toimivuudesta. 5. Mitä muuta esityksen toimeenpanossa tulisi huomioida? Häiriötilanteita koskevien toimivaltuuksien, päätöksentekomenettelyjen ja vastuiden tulee olla selkeitä ja ennakoitavia. Oppilaitoksilla tulee olla käytännössä toimiva käsitys siitä, missä tilanteissa opetuksen järjestämistapaa voidaan muuttaa ja millä edellytyksillä. Sääntelyn tulee olla oikeasuhtaista siten, että se tukee toiminnan jatkuvuutta eikä johda tarpeettoman jäykkiin tai hallinnollisesti raskaisiin menettelyihin. Kansalaisopistojen näkökulmasta vaikutusarviointeja olisi syytä täydentää konkreettisilla arviointikohteilla. Vaikutusarviointiin tulisi lisätä erillinen tarkastelu vapaan sivistystyön erilaisista toimintaympäristöistä, kuten hajautetusta opetustarjonnasta, iltaopetuksesta, sivutoimipisteistä ja vuokratiloissa järjestettävästä opetuksesta. Toiseksi arvioinnissa tulisi kuvata nykyistä täsmällisemmin häiriötilanteiden toimeenpanosta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien digitaaliset ratkaisut, viestintä, henkilöstön koulutus, sijaisjärjestelyt ja varautumisen hallinnollinen työ. Kolmanneksi vaikutusarviointiin tulisi sisällyttää arvio opiskelijoiden yhdenvertaisista osallistumismahdollisuuksista, erityisesti digitaitojen, laite- ja verkkoyhteyksien, saavutettavuuden sekä alueellisten erojen näkökulmasta. Neljänneksi olisi tarpeen arvioida erikseen henkilöstövaikutukset, kuten koulutustarpeet, työn organisointi, kuormitus ja valmius siirtyä nopeasti vaihtoehtoisiin opetuksen järjestämistapoihin. Viidenneksi vaikutusarvioinnissa tulisi tarkastella, millaista valtakunnallista ohjeistusta, tukimateriaaleja ja toimeenpanon tukea oppilaitokset tarvitsevat, jotta sääntelyä voidaan soveltaa yhdenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi olisi perusteltua lisätä arvio siitä, edellyttääkö varautumisen vahvistaminen erillistä rahoitusta tai muuta taloudellista tukea vapaan sivistystyön ylläpitäjille. 7. Vapaa palaute / yhteenveto Kansalaisopistojen liitto pitää esitettyjä tavoitteita myönteisinä. Esitys voi vahvistaa toiminnan jatkuvuutta ja oikeudellista selkeyttä häiriötilanteissa. Jatkovalmistelussa on kuitenkin varmistettava, että vapaan sivistystyön erityispiirteet tunnistetaan, sääntely säilyy joustavana ja toimeenpanoon osoitetaan riittävät edellytykset. Keskeistä on, että lainsäädäntö tukee käytännössä mahdollisuuksia järjestää opetusta turvallisesti, saavutettavasti ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Yksityiset oppilaitokset huolehtivat jo nyt esim. tietoturvallisuuteen ja ensiapukoulutuksiin liittyvistä koulutuksista. Vapaan sivistystyön merkitys ihmisten turvallisuuden ja arjen hallinnan tukena ei näy lausuntoehdotuksessa. Vapaa sivistystyö pystyy myös huolehtimaan kansalaisten varautumiskoulutuksista ja resilienssin kasvattamisesta. Yksityiset oppilaitokset tekevät tätä jo nyt rajallisesti, koska näihin ei ole riittävää rahoitusta. Lisäksi olisi hyvä pohtia vapaaehtoisen pelastustoiminnan ja vapaan sivistystyön mahdollisia rajapintoja kriisitilanteissa.

Sääntely tarjoaa tarpeellista joustoa erilaisiin tilanteisiin. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että toimijoilla on riittävät mahdollisuudet toteuttaa velvoitteita käytännössä.

Kansalaisopistojen näkökulmasta vaikutusarviointeja olisi syytä täydentää konkreettisilla arviointikohteilla. Vaikutusarviointiin tulisi lisätä erillinen tarkastelu vapaan sivistystyön erilaisista toimintaympäristöistä, kuten hajautetusta opetustarjonnasta, iltaopetuksesta, sivutoimipisteistä ja vuokratiloissa järjestettävästä opetuksesta. Toiseksi arvioinnissa tulisi kuvata nykyistä täsmällisemmin häiriötilanteiden toimeenpanosta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien digitaaliset ratkaisut, viestintä, henkilöstön koulutus, sijaisjärjestelyt ja varautumisen hallinnollinen työ. K Kolmanneksi vaikutusarviointiin tulisi sisällyttää arvio opiskelijoiden yhdenvertaisista osallistumismahdollisuuksista, erityisesti digitaitojen, laite- ja verkkoyhteyksien, saavutettavuuden sekä alueellisten erojen näkökulmasta. Neljänneksi olisi tarpeen arvioida erikseen henkilöstövaikutukset, kuten koulutustarpeet, työn organisointi, kuormitus ja valmius siirtyä nopeasti vaihtoehtoisiin opetuksen järjestämistapoihin. Viidenneksi vaikutusarvioinnissa tulisi tarkastella, millaista valtakunnallista ohjeistusta, tukimateriaaleja ja toimeenpanon tukea oppilaitokset tarvitsevat, jotta sääntelyä voidaan soveltaa yhdenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi olisi perusteltua lisätä arvio siitä, edellyttääkö varautumisen vahvistaminen erillistä rahoitusta tai muuta taloudellista tukea vapaan sivistystyön ylläpitäjille. Yhteenveto: Kansalaisopistojen liitto pitää esitettyjä tavoitteita myönteisinä. Esitys voi vahvistaa toiminnan jatkuvuutta ja oikeudellista selkeyttä häiriötilanteissa. Jatkovalmistelussa on kuitenkin varmistettava, että vapaan sivistystyön erityispiirteet tunnistetaan, sääntely säilyy joustavana ja toimeenpanoon osoitetaan riittävät edellytykset. Keskeistä on, että lainsäädäntö tukee käytännössä mahdollisuuksia järjestää opetusta turvallisesti, saavutettavasti ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Vaikuttaa vähän keskeneräiseltä. Vapaan sivistystyön asemaa, toimintakenttää ja kyvykkyyttä alueellisesti tulisi miettiä lisää, koska sen toimijat pystyvät reagoimaan alueellisesti mielekkäällä tavalla esim. järjestöjen ja muiden oppilaitosten kanssa.

Vaikutusarvioinneissa voisi tarkastella tarkemmin hallinnollisia vaikutuksia, kustannuksia sekä vaikutuksia koulutuksen saavutettavuuteen erityisesti pienempien toimijoiden näkökulmasta.