| Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry | Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava | Luokittelun peruste: Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA: LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TOIMEENTULOTUEN TARPEELLISEN SUURUISTEN ASUMISMENOJEN MÄÄRÄSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 §:N JA LIITTEEN MUUTTAMISESTA VIITE: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ VN/7297/2026 19. Näytä alkuperäinen vastausSosiaali- ja terveysministeriölle
ASIA: LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TOIMEENTULOTUEN TARPEELLISEN SUURUISTEN ASUMISMENOJEN MÄÄRÄSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 §:N JA LIITTEEN MUUTTAMISESTA
VIITE: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ VN/7297/2026 19.5.2026
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta ja kunnioittaen lausuu seuraavaa.
Lausunnonantajasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 140 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä lähes 350 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2026 yhteensä noin 2 900 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Esitetyistä muutoksista
Toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n 2 momentin nojalla annetun toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:ää ja liitettä ehdotetaan muutettavaksi.
Asumismenojen rajojen tarkastaminen (2 §)
Kansaneläkelaitos tekisi sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen asetuksen liitteessä säädettyjen asumismenojen rajojen tarkistamiseksi vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta ja tarvittaessa muulloinkin.
KOVA kannattaa esitystä ja katsoo, että aikarajaa Kansaneläkelaitoksen esityksen tekemiselle on perusteltua aikaistaa helmikuun puoliväliin nykyisestä menettelystä, jolloin aikaraja päättyy vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Tarvetta on esityksessä perusteltu sillä, että siten seuraavan vuoden asumismenojen rajamäärät olisi mahdollista valmistella lausuntokierroksineen ja vahvistaa valtioneuvoston istunnossa niin hyvissä ajoin, että toimeentulotuen saajilla olisi mahdollisuus varautua jo kunkin vuoden syksyn aikana tapahtuvassa asunnon haussa seuraavan vuoden alusta voimaantuleviin asumismenojen rajoihin. KOVA pitää hyvänä asiana tällaista etukäteisennakoinnin mahdollisuutta toimeentulotuen saajan näkökulmasta.
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Asetuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.12.2026. Toimeentulotukea koskevaan hakemukseen, joka koskee 1.1.2027 edeltävää aikaa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
KOVA kannattaa esitystä.
Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat vuodelle 2027
Voimassa olevan asetuksen liitteessä ajalle 1.1. – 31.12.2026 säädettyjä perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaisia rajoja ehdotetaan tarkistettavaksi neljän hengen perhekokoon saakka siten kuin toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n 2 momentissa säädetään 1.12.2026 voimaantulevana.
Ehdotuksen mukaan osissa kunnissa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtainen raja tulisi nousemaan kaikissa neljässä eri perhekoossa. KOVA katsoo, että hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaisten rajojen nostaminen on perusteltua, sillä keskimääräiset asumisen menot ovat nousseet näissä kunnissa.
Ehdotuksen mukaan osissa kunnissa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtainen raja tulisi puolestaan laskemaan kaikissa neljässä eri perhekoossa: yhden hengen perhekoon kohdalla 95 kunnassa, kahden hengen perhekoon kohdalla 76 kunnassa, kolmen hengen perhekoon kohdalla 113 kunnassa ja neljän hengen perhekoon kohdalla 115 kunnassa.
KOVA vastustaa esitystä tältä osin ja katsoo, että siihen liittyy huolestuttavia kehityspiirteitä.
KOVA huomioi, että kunnat, joissa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtainen raja tulisi laskemaan nykyisestä, ovat pääosin pieniä ja keskisuuria kuntia kasvukeskusten ja maakuntakeskusten ulkopuolella ympäri Suomea. Osa näistä kunnista luokitellaan niin sanotuksi muuttotappiokunniksi.
KOVAn näkemyksen mukaan hyväksyttävien asumismenojen rajojen lasku voi aiheuttaa merkittäviä haasteita pienituloisille kotitalouksille erityisesti alueilla, joilla kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen saatavuus on rajallinen. Hyväksyttävät kuntakohtaiset rajat perustuvat keskimääräisiin asumismenoihin. KOVA katsoo, että tässä arvioinnissa tulisi huomioida kuntakohtaisesti vapaarahoitteisten ja valtion tukemien asuntojen tilanne eri alueilla, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus sekä tosiasialliset mahdollisuudet löytää kohtuuhintainen asunto.
Vaikutusten arvioinnista
Hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtainen raja tulisi laskelmaan esityksen mukaan laskemaan useissa pienissä ja keskisuurissa kunnissa, jotka sijaitsevat ympäri Suomea kasvukeskusten ja maakuntakeskusten ulkopuolella. Monet näistä kunnista tunnistetaan lisäksi muuttotappiokunniksi. Yleisesti ottaen asuntokanta tällaisissa kunnissa on iäkästä ja peruskorjauksen tarpeessa nyt tai lähitulevaisuudessa. Tämä puolestaan yleensä tarkoittaa vuokranantajan painetta korottaa vuokraa viimeistään siinä vaiheessa, kun peruskorjaus on saatu tehtyä. Valtion tukemissa asunnoissa omistaja voi varautua tietyin edellytyksin tulevaan peruskorjaukseen jo etukäteen kerätessään vuokraa tai käyttövastiketta. KOVA katsoo, että nämä seikat tulee ottaa huomioon vaikutuksia arvioitaessa.
Esityksen mukaan kuntakohtaisten rajamäärien muutokset lisäisivät perustoimeentulotuen menoja Kansaneläkelaitokselta saadun arvion mukaan 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. KOVA pitää tätä huolestuttavana seurauksena. Muutoinkin perustoimeentulotuen saajien määrät ja maksettujen tukien määrät ovat olleet kasvussa, sillä Kela maksoi perustoimeentulotukea yli miljardi euroa vuonna 2025, mikä on yli 170 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024. Kehityskulkuun vaikuttanee muuhun sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten yhteisvaikutukset. KOVA katsoo, että näitä asioita tulisi käsitellä vaikutusten arvioinnissa.
Esityksen mukaan kunnan rahoitusosuus nousee 100 %:iin sellaisten toimeentulotuen saajien osalta, jotka ovat 18-24 -vuotiaita ja joiden perheessä on vain 18-24 -vuotiaita henkilöitä. Kuntien rahoitusosuus toteutettaisiin käytännössä valtionosuusvähennyksinä. KOVA huomioi, ettei muutosehdotukseen liittyviä negatiivisia vaikutuksia kunnan taloudelle ole otettu arvioinnissa huomioon.
Hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaisten rajojen laskemisen vaikutuksia ei ole lainkaan huomioitu esityksessä. KOVA pitää välttämättömänä, että vaikutusten arviointia tehdään myös tältä osin.
Todennäköisesti moni toimeentulotukea saava joutuisi muuttamaan pois nykyisestä asunnostaan, jos se kävisi liian kalliiksi pienenevien tukien myötä. Asunnon vaihtoon liittyy usein myös erinäisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.
Kela voi tietyin edellytyksin hyväksyä laissa säädetyn erityisen perusteen asua kuntakohtaista rajaa kalliimmassa asunnossa. Erityisenä perusteena Kela ei kuitenkaan enää hyväksy sitä, että tuensaajan paikkakunnalla ei ole tarjolla edullisempaa, kuntakohtaisten rajojen mukaista asuntoa. Asiakkaan täytyy osoittaa Kelalle, että hän on etsinyt edullisempaa asuntoa kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla. Näin ollen KOVA pitääkin tärkeänä, että kohtuuhintaisten asuntojen tosiasiallinen saatavuus kunnittain arvioitaisiin jo siinä kohtaa, kun hyväksyttävien asumismenojen rajoja arvioidaan.
Mikäli toimeentulotukea saava päättäisi jäädä nykyiseen asuntoonsa tukien tippumisesta huolimatta, riskit vuokra- tai käyttövastikevelan kertymiselle ja lisääntymiselle sekä velkaantumiselle kasvavat. KOVA huomioi, että tällainen tilanne voi johtaa viime kädessä vuokra- tai asumisoikeussopimuksen purkamiseen ja häätöön. Tilanne koskettaa erityisesti valtion tukemia asuntoja, joissa vuokrat ja käyttövastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteella. Tämä tarkoittaa, että asukkaat kattavat maksamillaan vuokrilla ja käyttövastikkeilla kaikki toiminnan kulut, myös esimerkiksi asuntojen tyhjäkäytön ja muiden asukkaitten vuokra- ja käyttövastikevelat.
KOVA arvioi, että ääritapauksissa asunnottomuuden ja asumisen epävarmuuden riskit kasvavat.
Hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaisten rajojen laskemisen vaikutukset näkyisivät todennäköisesti myös kuntien ja hyvinvointialueiden tarjoamien erilaisten asumisen palvelujen kysynnän kasvuna (esimerkiksi asumisneuvonta, sosiaalipalvelun myöntämä harkinnanvarainen, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki asumisen kriisitilanteissa). KOVA katsoo, että vaikutusten arvioinnissa olisi hyvä huomioida kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia vastata tällaiseen lisääntyvään palvelutarpeeseen.
Esityksessä arvioidaan, että Kelan antama muutto-ohjaus tulisi vuonna 2027 annettavaksi arviolta noin 1 600 sellaiselle kotitaloudelle, jolle ei ole aikaisemmin annettu muutto-ohjausta. Syynä tähän on kuntakohtaisten rajojen laskeminen. Vuonna 2025 Kela antoi muutto-ohjauksen yhteensä 42 000 toimeentulotukea hakevalle kotitaloudelle. Vaikutusten arvioinnissa tulisi KOVAn näkemyksen mukaan huomioida Kelan resurssit järjestää lisääntyvää muutto-ohjausta.
Helsingissä 15.6.2026,
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Jouni Parkkonen
Toimitusjohtaja
Lisätietoja: Juristi Noora Salokangas, puh. 050 472 9430, noora.salokangas@kovary.fi
Toimitusjohtaja Jouni Parkkonen, puh. 040 593 3338, jouni.parkkonen@kovary.fi Avaa alkuperäinen lähde ↗ |
|---|