Lausuntopyyntö luonnoksesta koskien alle 15-vuotiaana rikollisesta teosta epäillyn säilöönottamista

Kasvuväylä Oy katsoo, että esitysluonnoksen tavoitteet ovat perusteltuja siltä osin kuin niillä pyritään turvaamaan vakavien rikosten esitutkinta sekä mahdollistamaan alle 15-vuotiaan lapsen tilanteen kokonaisvaltainen arviointi silloin, kun nykyiset keinot eivät ole riittäviä. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että sääntelyn lähtökohtana on rikosepäilystä huolimatta lapsen asema lapsena. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti kaikissa lasta koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lisäksi lastensuojelulain 4 § velvoittaa arvioimaan päätösten vaikutuksia lapsen turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Kasvuväylä Oy katsoo, että sääntelyn tavoitteena tulee rikosprosessin turvaamisen lisäksi olla lapsen suojelu, kuntoutuminen ja uusintarikollisuuden ehkäiseminen. Pidämme tärkeänä, ettei sääntely siirrä painopistettä ennaltaehkäisevistä ja kuntouttavista palveluista kohti pakkokeinoja. Vakava rikollinen käyttäytyminen on usein seurausta pitkään jatkuneesta pahoinvoinnista, johon olisi ollut mahdollista vaikuttaa varhaisemman tuen, toimivan lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen sekä koulunkäynnin tukemisen avulla. Säilöönotto voi olla yksittäisissä tilanteissa välttämätön keino, mutta se ei ratkaise rikollisen käyttäytymisen taustalla olevia syitä.

Talentia pitää perusteltuna tavoitetta ehkäistä vakavaa alaikäisten rikollisuutta, suojata lapsia järjestäytyneeltä rikollisuudelta sekä vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia arvioida lapsen tuen tarvetta. Esityksen lähtökohtana on korjata ongelmia, joiden juurisyyksi esityksessä tunnistetaan lastensuojelun vaikeus vastata kaikkein vaativimpiin tilanteisiin. Talentian näkemyksen mukaan ensisijainen ratkaisu olisi vahvistaa lastensuojelun palvelurakennetta eikä laajentaa poliisin toimivaltuuksia. Esitetty sääntely ei näin ollen vastaa asetettuihin tavoitteisiin. Ratkaisu painottuu poliisivetoisiin pakkokeinoihin sen sijaan, että ensisijaisesti vahvistettaisiin lastensuojelun mahdollisuuksia vastata kaikkein vaativimpiin tilanteisiin. Samalla sosiaalihuollon rooli uhkaa muuttua rikostutkintaa tukevaksi, mikä ei ole sosiaalihuollon perustehtävän mukaista.

Esitysluonnoksen tavoite on sinänsä hyväksyttävä: vakavien alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen rikollisten tekojen selvittäminen, lapsen lastensuojelutarpeen arviointi ja lapsen irrottaminen vakavasta rikollisesta ympäristöstä. Luonnoksessa tunnistetaan, että nykyiset keinot, kuten alle 12 tunnin kiinniotto ja enintään 24 tunnin läsnäolovelvollisuus, voivat olla riittämättömiä tietyissä vakavissa tilanteissa . Tavoitteiden ja keinon välillä on kuitenkin jännite. Säilöönotto perustellaan lapsen edulla ja lastensuojelutarpeen selvittämisellä, mutta sen käytännön edellytyksiin sisältyy myös esitutkinnan sotkemisvaara . Tällöin sääntely liikkuu lastensuojelullisen toimenpiteen ja rikosprosessuaalisen pakkokeinon rajapinnalla. Tämä voi muodostaa valtiosääntöisesti ongelmallisen välitilan: alle 15-vuotiasta ei saa pidättää, mutta häneen kohdistettaisiin pidättämistä muistuttava vapaudenmenetys toisella nimikkeellä.

Kyllä osittain

Ei

Kyllä osittain

Kasvuväylä Oy tunnistaa tilanteita, joissa alle 15-vuotiaan lapsen säilöönotto voi olla välttämätöntä vakavan rikoksen selvittämiseksi sekä lapsen turvallisuuden tai kiireellisen lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi. Säilöönoton tulee kuitenkin olla aidosti viimesijainen keino. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 37 artikla edellyttää, että lapsen vapautta voidaan rajoittaa vain viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kasvuväylä Oy korostaa, että ennen säilöönottoa tulee aina arvioida mahdollisuus käyttää vähemmän rajoittavia keinoja. Samalla tulee välittömästi käynnistää lapsen tilanteen kokonaisvaltainen arviointi yhteistyössä lastensuojelun, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kanssa. Kasvuväylä Oy katsoo, että säilöönoton tarpeellisuutta tulee arvioida suhteessa siihen, onko lapselle tosiasiallisesti ollut saatavilla hänen tarvitsemansa palvelut. Mikäli lapsi ei ole saanut oikea-aikaista tukea esimerkiksi mielenterveyden haasteisiin, neuropsykiatrisiin vaikeuksiin, traumakokemuksiin tai koulunkäynnin ongelmiin, ei säilöönotosta saa muodostua keinoa paikata palvelujärjestelmän puutteita.

Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Vapaudenmenetyksen laajentaminen poliisin säilytystiloihin jopa 72 tunniksi on erittäin merkittävä puuttuminen lapsen perusoikeuksiin. Vakaviin tilanteisiin tulee voida puuttua tehokkaasti, mutta ensisijaisena ratkaisuna tulee kehittää lastensuojelun erityispalveluja, turvallisia sijaishuollon ratkaisuja ja moniammatillista yhteistyötä. Poliisin säilöönottoa ei tule käyttää korvaamaan niitä tilanteita, joissa lastensuojelun palvelurakenne ei nykyisellään riitä vastaamaan kaikkein vaativimpiin tilanteisiin.

On ymmärrettävää, että aivan poikkeuksellisissa tilanteissa viranomaisilla voi olla tarve estää vakavan rikoskokonaisuuden sotkeminen ja samalla arvioida lapsen välitön suojelutarve. Tarpeellisuus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sääntelyn tulee täyttää perusoikeuksien rajoitusedellytykset: täsmällisyys, tarkkarajaisuus, välttämättömyys, suhteellisuus ja oikeusturva. Yli 24 tunnin säilöönotto poliisin tiloissa on erittäin voimakas puuttuminen alle 15-vuotiaan henkilökohtaiseen vapauteen. Luonnos itsekin toteaa, että lapsen vapaudenmenetykseen on turvauduttava viimesijaisesti ja mahdollisimman lyhytaikaisesti . Tämän vuoksi yli 24 tunnin säilöönotto voisi olla hyväksyttävä vain, jos laissa säädetään huomattavasti nykyistä täsmällisemmin tuomioistuinkontrollista, lapsen avustajasta, kuulemisesta, sosiaaliviranomaisen itsenäisestä roolista sekä siitä, miksi lastensuojelulain mukaiset keinot eivät riitä.

Muu, mikä? 24-48

Muu, mikä? enintään 24 tuntia

48 tuntia

Kasvuväylä Oy pitää 48 tunnin enimmäiskestoa tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona. 48 tuntia mahdollistaa: esitutkinnan kiireellisimmät toimenpiteet, lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin, moniammatillisen yhteistyön käynnistämisen, lapsen terveydentilan ja psykososiaalisen tilanteen arvioinnin. 72 tunnin säilöönotto muodostaa jo erittäin pitkän vapaudenmenetyksen alle 15-vuotiaalle lapselle. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 37 artikla edellyttää, että lapsen vapaudenriiston tulee kestää mahdollisimman lyhyen ajan.

Mikäli säilöönotomahdollisuus säädetään, sen tulee olla aidosti viimesijainen ja mahdollisimman lyhyt. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen vapaudenmenetystä käytetään vain viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhyen ajan. Talentia kiinnittää huomiota siihen, ettei esityksen kansainvälinen vertailu tue ehdotettua 72 tunnin enimmäiskestoa. Päinvastoin useimmissa vertailumaissa rikosoikeudellisen vastuuikärajan alapuolella olevan lapsen vapaudenmenetyksen enimmäiskesto on huomattavasti lyhyempi tai vastaavaa mahdollisuutta ei ole lainkaan. Esityksessä ei perustella, miksi Suomessa olisi tarpeen omaksua vertailumaita olennaisesti pidemmälle menevä sääntely.

72 tunnin enimmäiskesto vaikuttaa alle 15-vuotiaan kohdalla liian pitkältä suhteessa lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain 7 § 1 momentti vaatimuksiin. Luonnoksessa todetaan, että jo lyhytaikainen vapaudenriisto voi aiheuttaa haittaa lapsen hyvinvoinnille . Siksi sääntelyn tulisi rakentua mahdollisimman lyhyen enimmäisajan varaan. 36 tuntia voisi olla lapsen oikeuksien kannalta ensisijainen, mutta käytännön viranomaistoiminnan kannalta 48 tuntia voi olla perusteltu kompromissi. 60 tai 72 tuntia kasvattaa riskiä siitä, että poliisin säilytystiloista tulee tosiasiallinen lastensuojelun sijoituspaikka, vaikka tilat eivät lähtökohtaisesti ole lapsen kasvatukselliseen tai hoidolliseen tarpeeseen suunniteltuja. Luonnoksessa todetaan, ettei alaikäistä varten ole poliisilla omia säilytyshuoneita.

Kyllä osittain

Ei

Kyllä osittain

Edellytykset ovat lähtökohtaisesti perusteltuja, mutta niiden tulee olla nykyistä täsmällisempiä ja tarkkarajaisempia. Kasvuväylä Oy pitää välttämättömänä, että laissa korostuvat: lapsen edun ensisijaisuus, suhteellisuusperiaate, yksilöllinen arviointi, viimesijaisuusperiaate. Lisäksi ennen säilöönottoa tulisi arvioida ja dokumentoida, miksi muut käytettävissä olevat toimet eivät ole riittäviä. Tämä vastaisi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 37 artiklan vaatimuksia.

Säilöönoton edellytykset jäävät osittain tulkinnanvaraisiksi. Erityisesti "lastensuojelutoimenpiteiden selvittämisen tarve" muodostaa hyvin laajan harkintaperusteen. Lisäksi rikostutkinnalliset tavoitteet ja lastensuojelulliset tavoitteet limittyvät tavalla, joka voi hämärtää sosiaalihuollon roolia ja lapsen oikeudellista asemaa. Laissa tulisi täsmällisemmin määritellä, milloin säilöönotto on välttämätön eikä mikään muu keino riitä.

Edellytykset sisältävät tärkeitä rajoittavia elementtejä: välttämättömyys, lapsen etuun liittyvä selvittämistarve, rikoksen vakavuus ja sotkemisvaara. Ne eivät kuitenkaan ole kaikilta osin riittävän täsmällisiä. Erityisesti ilmaisu “muu hänen etuunsa liittyvä selvittämistarve” on avoin. Se voi laajentaa säilöönoton käyttöalaa tavalla, jota on vaikea ennakoida. Hallintolain näkökulmasta ongelmallista on myös se, että poliisi päättäisi vapaudenmenetyksestä, vaikka perusteeksi asetetaan lastensuojelullinen tarve. Lastensuojelutarpeen arviointi kuuluu sosiaaliviranomaiselle, ei poliisille. Lisäksi huoltajalle ilmoittamisesta voidaan poiketa, jos ilmoittaminen olisi lapsen edun ja asian selvittämisen vastaista . Tämä kohta vaatii täsmennystä, koska rikostutkinnallinen intressi ei saa syrjäyttää lapsen oikeutta perhe-elämään, avustajaan ja turvalliseen aikuiseen.

V2

Joku muu, mikä? Mikäli säilöönotomahdollisuus säädetään, sen tulee koskea vain kaikkein poikkeuksellisimpia tilanteita, joissa kyse on erittäin vakavasta rikoksesta, välittömästä ja konkreettisesta esitutkinnan vaarantamisesta eikä mikään lievempi keino ole riittävä. Lisäksi säilöönoton enimmäiskeston tulee olla enintään 24 tuntia. Säilöönottoa koskevien arvioiden tulee perustua sosiaalityön ja lastensuojelun erityisosaamiseen. Päätöksenteon tulee olla selkeästi vastuutettua eikä sääntely saa johtaa epäselvyyksiin poliisin ja sosiaalihuollon toimivallassa.

V2

Kasvuväylä Oy pitää vaihtoehtoa V2 perustelluimpana. Vaihtoehto V2 rajaa säilöönoton kaikkein vakavimpiin rikosepäilyihin ja toteuttaa siten parhaiten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisen lapsen edun ensisijaisuuden sekä 37 artiklan mukaisen viimesijaisuuden periaatteen. Kasvuväylä Oy katsoo, että alle 15-vuotiaan lapsen vapautta voidaan rajoittaa vain tilanteissa, joissa se on aidosti välttämätöntä eikä lievempiä vaihtoehtoja ole käytettävissä. Pidämme tarkoituksenmukaisena, että korkea soveltamiskynnys yhdistetään enintään 48 tunnin säilöönottoon. Lisäksi korostamme YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 40 artiklaa, jonka mukaan rikoksesta epäiltyä lasta tulee kohdella tavalla, joka vahvistaa hänen ihmisarvoaan, ottaa huomioon hänen ikänsä ja edistää hänen mahdollisuuksiaan kasvaa vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Säilöönoton tarkoituksena ei saa olla rangaistus, vaan lapsen tilanteen kokonaisvaltaisen arvioinnin mahdollistaminen. Kasvuväylä Oy pitää tärkeänä, että säilöönoton aikana lapselle laaditaan välittömästi suunnitelma jatkotoimista. Pelkkä rikosepäilyn selvittäminen ei riitä, vaan samanaikaisesti tulee arvioida lapsen kasvuolosuhteet, koulunkäynnin tilanne, perheen tuen tarve, mahdolliset traumakokemukset sekä mielenterveyden ja päihteiden käytön vaikutukset. Tavoitteena tulee olla rikoskierteen katkaiseminen, ei pelkästään rikosprosessin eteneminen.

Talentia ei pidä perusteltuna esitettyä sääntelymallia, jossa alle 15-vuotiaan poliisisäilöönottoa laajennetaan 36–72 tuntiin. Kyseessä ovat lapset, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, joten vapaudenmenetyksen tulee olla aidosti viimesijainen keino. Kolmesta vaihtoehdosta V2 ja V3 ovat V1:tä oikeasuhtaisempia, koska ne rajaavat soveltamisen vakavampiin rikoksiin. Erityisesti V3 kohdentaa sääntelyn täsmällisemmin kaikkein vakavimpiin rikoksiin. Talentia katsoo kuitenkin, ettei mikään esitetyistä vaihtoehdoista ole sellaisenaan riittävä, koska ne mahdollistavat jopa 72 tunnin säilöönoton poliisin säilytystiloissa. Mikäli sääntelyä valmistellaan edelleen, soveltamiskynnyksen tulee olla vähintään V3:a vastaava tai sitäkin korkeampi, mutta samalla säilöönoton enimmäiskeston tulee olla merkittävästi lyhyempi, enintään 24 tuntia. Lisäksi laissa tulisi edellyttää, että ennen säilöönottoa arvioidaan yksilöllisesti kaikki muut käytettävissä olevat, lapsen oikeuksiin vähemmän puuttuvat vaihtoehdot. Soveltamiskynnyksen tulee olla huomattavasti korkeampi kuin täysi-ikäisten pakkokeinoissa, koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

V1 on liian laaja, koska yhden vuoden enimmäisrangaistuskynnys voi kattaa tekoja, joiden perusteella alle 15-vuotiaan säilöönotto olisi suhteellisuusperiaatteen kannalta liian ankaraa . V2 on valtiosääntöisesti perustellumpi, koska se rajaa säilöönoton rikoksiin, joista ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta . Tällöin sääntely kohdistuisi selvemmin vakavimpiin tekoihin. V3 sisältää luettelon rikosnimikkeistä, mutta voi johtaa osin epäjohdonmukaiseen soveltamiseen. Luettelomalli voi olla tarkkarajainen, mutta samalla se voi jättää ulkopuolelle vakavia tekoja tai sisällyttää tekoja, joissa säilöönotto ei yksittäistapauksessa ole välttämätön.

Ehdotuksella voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Myönteiset vaikutukset lapsen välitön turvallisuus voidaan varmistaa, vakavaan rikolliseen käyttäytymiseen voidaan puuttua aiempaa tehokkaammin, lapsen tuen ja suojelun tarve voidaan tunnistaa nopeammin, lapsi voidaan ohjata tarvittavien palvelujen piiriin. Kielteiset vaikutukset poliisin säilytystiloihin sijoittaminen voi olla lapselle pelottava tai traumatisoiva kokemus, vapaudenriisto voi lisätä stigmaa ja leimautumista, riski epäluottamuksen lisääntymisestä viranomaisia kohtaan kasvaa. Kasvuväylä Oy korostaa, että lapsen rikollinen käyttäytyminen on usein oire taustalla olevista ongelmista, kuten kaltoinkohtelusta, traumatisoitumisesta, mielenterveyden häiriöistä, päihteiden käytöstä tai vakavista perhetilanteen haasteista. Tämän vuoksi säilöönoton aikana tulisi aina toteuttaa: sosiaalityön arvio, lapsen kuuleminen, psyykkisen voinnin arviointi, turvallisuusriskien arviointi. Näin toteutettaisiin myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklojen 12, 19, 20 ja 40 tavoitteita. Kasvuväylä Oy arvioi, että merkittävin riski lapsen näkökulmasta liittyy siihen, että lapsi alkaa kokea itsensä rikollisena eikä suojelua tarvitsevana lapsena. Poliisin säilytystilat eivät lähtökohtaisesti ole lasten kasvuun, kehitykseen tai kuntoutumiseen soveltuvia ympäristöjä. Säilöönotto voi lisätä häpeää, leimautumista sekä heikentää luottamusta viranomaisiin erityisesti silloin, kun lapsella on jo ennestään kielteisiä kokemuksia auttavista palveluista. Kasvuväylä Oy pitää tärkeänä, että rikoksella oireileva lapsi nähdään ensisijaisesti suojelua ja tukea tarvitsevana lapsena.

Esityksellä olisi merkittäviä vaikutuksia alle 15-vuotiaiden lasten perus- ja ihmisoikeuksiin. Vaikka tavoitteena on suojata lasta vakavalta rikollisuudelta, poliisin säilytystiloihin sijoittaminen voi lisätä leimautumista, heikentää luottamusta viranomaisiin sekä aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Erityisen ongelmallista on, että poliisin säilytystilat eivät ole lapsille tarkoitettu ympäristö. Tämä tunnistetaan myös esityksen perusteluissa. Toisaalta vakavissa tilanteissa voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia, mikäli lapsi tunnistetaan rikollisverkostojen uhriksi ja hänelle järjestetään nopeasti riittävät sosiaalihuollon palvelut. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että lastensuojelun palvelut ovat tosiasiallisesti saatavilla.

Ehdotuksella olisi merkittäviä vaikutuksia alle 15-vuotiaiden lasten oikeuksiin, hyvinvointiin ja asemaan. Kyse on lapsista, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tästä huolimatta heihin kohdistettaisiin uusi, rikosprosessuaalinen vapaudenmenetys. Perustuslain 6 § 3 momentti mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti . Siksi sääntelyyn tulisi lisätä nimenomainen velvollisuus kuulla lasta, varmistaa avustajan saatavuus ja arvioida lapsen kehitystaso ennen säilöönottoa. Lastensuojelulain näkökulmasta ongelmallista on, että lapsen suojelun tarvetta arvioidaan poliisin säilytystiloissa. Tämä voi hämärtää lastensuojelun ja rikosprosessin eroa. Lastensuojelutoimet eivät saa muuttua tosiasiallisesti rangaistusluonteisiksi.

Kasvuväylä Oy arvioi, että ehdotus lisää merkittävästi poliisin, sosiaalityön, terveydenhuollon ja hyvinvointialueiden yhteistyön tarvetta. Samalla on olemassa riski, että sosiaalityön perustehtävä lapsen edun toteuttajana hämärtyy, mikäli sosiaalityöntekijöiden rooli kytkeytyy liian vahvasti poliisin säilytysprosessiin. Sosiaalityön ensisijaisena tehtävänä tulee säilyä lapsen tilanteen arviointi, suojelu ja palveluiden järjestäminen. Lisäksi henkilöstö- ja kustannusvaikutukset hyvinvointialueille tulee arvioida huomattavasti nykyistä perusteellisemmin.

Esitys lisää merkittävästi poliisin ja hyvinvointialueiden yhteistyön tarvetta. Samalla se lisää hyvinvointialueiden tehtäviä ilman, että henkilöstövaikutuksia on arvioitu riittävän perusteellisesti. Erityisesti sosiaalityöntekijän ympärivuorokautinen läsnäolovelvollisuus herättää kysymyksiä toteuttamiskelpoisuudesta, henkilöstön riittävyydestä sekä kustannuksista. Esityksessä ei ole arvioitu, miten sosiaalityöntekijöiden jo ennestään kuormittunut työ muuttuu tilanteessa, jossa hyvinvointialueelle säädetään ympärivuorokautinen läsnäolovelvollisuus poliisin säilytystiloissa. Lisäksi sosiaalityöntekijän asema rikostutkinnan yhteydessä tulee määritellä selkeämmin.

Ehdotus lisäisi poliisin ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Tämä on sinänsä myönteistä, mutta käytännössä se voi aiheuttaa merkittäviä järjestämisvaikeuksia. Luonnoksen mukaan hyvinvointialueen viranhaltijan tulisi olla fyysisesti läsnä poliisin säilytystilassa koko säilöönoton ajan . Tämä voi olla erityisesti öisin, viikonloppuisin ja pienillä hyvinvointialueilla vaikeasti toteutettavaa. Hallintolain kannalta on myös tärkeää, että viranomaisten toimivaltasuhteet ovat selkeät. Poliisi ei saa tosiasiallisesti ohjata lastensuojelun päätöksentekoa, eikä sosiaaliviranomaisen läsnäolo saa jäädä muodolliseksi suojakeinoksi.

Kasvuväylä Oy arvioi, että ehdotus voi parantaa vakavien rikosten selvittämistä ja tukea sisäistä turvallisuutta. Pitkällä aikavälillä turvallisuutta ei kuitenkaan vahvisteta yksinomaan lisäämällä pakkokeinoja. Vaikuttavin keino ehkäistä alaikäisten vakavaa rikollisuutta on vahvistaa: ennaltaehkäisevää lastensuojelua, varhaista tukea, koulunkäynnin tukea, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja, perheiden palveluja, moniammatillista yhteistyötä. Näin voidaan puuttua rikollisen käyttäytymisen juurisyihin ennen niiden kärjistymistä.

Ehdotus voi joissakin yksittäisissä vakavissa rikostapauksissa helpottaa rikosten selvittämistä ja mahdollistaa paremman kokonaiskuvan muodostamisen lapsen tilanteesta. Sen sijaan vaikutuksista nuorisorikollisuuden vähentämiseen tai sisäiseen turvallisuuteen ei esitetä riittävää tutkimusnäyttöä. Pitkällä aikavälillä vaikuttavampia keinoja ovat varhainen tuki, toimiva lastensuojelu, perheiden palvelut sekä rikoskierteen katkaiseminen sosiaalihuollon keinoin.

Sääntely voisi parantaa vakavien rikoskokonaisuuksien selvittämistä tilanteissa, joissa on konkreettinen sotkemisvaara. Tämä voi tukea myös muiden alaikäisten uhrien suojaa. Vaikutus sisäiseen turvallisuuteen ei kuitenkaan saa perustua oletukseen, että alle 15-vuotiaan vapaudenmenetys olisi yleinen ennaltaehkäisevä väline. Rikoslakiin sisältyvä rikosoikeudellisen vastuun ikäraja menettäisi osittain merkitystään, jos vastuuiän alittaviin lapsiin kohdistetaan rikosprosessuaalisesti hyvin ankaria toimia laajalla soveltamiskynnyksellä.

Kyllä osittain

Ei

Kyllä osittain

Ehdotus on toteuttamiskelpoinen vain, jos sen tueksi rakennetaan riittävät rakenteet. Kasvuväylä Oy katsoo, että toteuttaminen edellyttää: lapsille soveltuvia erillisiä tiloja, koulutettua henkilöstöä, lastensuojelun välitöntä osallistumista, mahdollisuutta lapsen kuulemiseen, velvollisuutta arvioida lapsen etu jokaisessa yksittäistapauksessa. Ilman näitä edellytyksiä vaarana on, ettei käytäntö toteuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimuksia lapsen edun ensisijaisuudesta ja viimesijaisesta vapaudenriistosta

Esityksen käytännön toteuttaminen edellyttää merkittävää viranomaisyhteistyötä, uusia toimintamalleja sekä henkilöstöresursseja. Erityisesti hyvinvointialueille asetettu velvollisuus järjestää toimivaltaisen sosiaalihuollon viranhaltijan läsnäolo koko säilöönoton ajan on käytännössä haastava eikä sen toteuttamiskelpoisuutta ole arvioitu riittävän perusteellisesti. Lisäksi poliisin säilytystilat eivät lähtökohtaisesti sovellu lasten pitkäkestoiseen säilyttämiseen. Vakavan rikollisuuden arviointi, rikollisryhmiin kiinnittymisen tunnistaminen sekä lapsen suojelutarpeen arviointi edellyttävät lastensuojelun erityisosaamista. Tätä osaamista ei voida korvata poliisin toimivaltuuksien laajentamisella eikä siirtää ilman vaikutuksia sosiaalihuollon muille palveluille.

Ehdotus on toteuttamiskelpoinen vain, jos siihen lisätään vahvemmat oikeusturvatakeet. Näitä ovat ainakin: tuomioistuinkontrolli, jos säilöönotto ylittää 24 tuntia pakollinen oikeudellinen avustaja lapsen kuuleminen ikä- ja kehitystason mukaisesti kirjallinen ja yksilöity välttämättömyysarvio sosiaaliviranomaisen itsenäinen arvio ennen päätöstä selkeä sääntely lapselle soveltuvista tiloista jälkikäteinen valvonta ja tilastointi Ilman näitä takeita sääntelyyn liittyy riski perustuslain 6 § 3 momentti, perustuslain 7 § 1 momentti, perustuslain 21 §, yhdenvertaisuuslain 1 § sekä lastensuojelulain 4 §(1 luku) periaatteiden kannalta.

Kasvuväylä Oy korostaa, että alle 15-vuotias rikoksesta epäilty on ensisijaisesti lapsi, ei rikosoikeudellisen järjestelmän asiakas. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat 3, 12, 19, 20, 37 ja 40 velvoittavat viranomaisia asettamaan lapsen edun etusijalle, kuulemaan lasta, suojelemaan häntä haitallisilta olosuhteilta sekä käyttämään vapaudenriistoa ainoastaan viimesijaisena ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona. Kasvuväylä Oy katsoo, että vakavaan alaikäisten rikollisuuteen tulee puuttua tehokkaasti, mutta ensisijainen ratkaisu tulee olla lastensuojelun, mielenterveyspalveluiden, vaativan tuen palveluiden ja turvallisten sijaishuollon ratkaisujen vahvistaminen. Säilöönotto voi olla mahdollinen poikkeuksellinen turvaamistoimi kaikkein vakavimmissa tilanteissa, mutta siitä ei saa muodostua korvaavaa ratkaisua puutteellisille palveluille tai lastensuojelun resurssivajeelle. Kasvuväylä Oy pitää tärkeänä, että lakimuutoksen vaikutuksia seurataan systemaattisesti. Seurannassa tulee arvioida ainakin säilöönottojen määrää, kestoa, lasten kokemuksia, uusintarikollisuutta sekä sitä, kuinka nopeasti lapset pääsevät tarvitsemiensa lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja muiden tukipalvelujen piiriin. Kasvuväylä Oy korostaa, että turvallinen yhteiskunta rakentuu ennen kaikkea siitä, että lasten hyvinvointiin investoidaan riittävän varhain. Mitä aikaisemmin lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa tuen, sitä pienempi on riski vakavan rikollisuuden, syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien kehittymiseen. Säilöönotto voi olla välttämätön yksittäisissä tilanteissa, mutta sitä ei tule nähdä ratkaisuna ongelmaan, jonka juurisyyt ovat usein lasten ja perheiden tuen puutteissa. Tämä edellyttää riittävästi resursoituja, laadukkaita ja yhdenvertaisesti saatavilla olevia lasten, nuorten ja perheiden palveluja.

Talentia pitää tärkeänä, että vakavaan alle 15-vuotiaiden rikollisuuteen puututaan tehokkaasti ja että järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiiriin joutuneet lapset tunnistetaan nykyistä paremmin. Ratkaisujen tulee kuitenkin ensisijaisesti vahvistaa lastensuojelun kykyä vastata kaikkein vaativimpiin tilanteisiin. Poliisin säilöönoton laajentaminen ei saa muodostua keinoksi paikata lastensuojelun palvelujärjestelmän puutteita. Talentian näkemyksen mukaan valmistelussa olisi ollut perusteltua arvioida myös muita vaihtoehtoja kuin poliisin säilytystilat ja lastensuojelulaitokset. Erityisesti olisi tullut tarkastella mahdollisuuksia kehittää vaativan lastensuojelun erityisyksiköitä tai muita lapsille tarkoitettuja turvallisia arviointiympäristöjä, joissa voitaisiin turvata sekä lapsen oikeudet että viranomaisten yhteistyö kaikkein vakavimmissa tilanteissa. Mikäli sääntelyä valmistellaan edelleen, tulee lapsen oikeuksien toteutumista, hyvinvointialueiden henkilöstövaikutuksia sekä sosiaalityöntekijän asemaa arvioida huomattavasti nykyistä perusteellisemmin. Lisäksi olisi syytä säätää velvollisuudesta arvioida lain vaikutukset määräajan kuluttua sen voimaantulosta. Talentia pitää ongelmallisena, että merkittäviä perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lasten oikeuksiin liittyviä ehdotuksia koskeva täydentävä lausuntokierros on toteutettu keskellä kesälomakautta hyvin lyhyellä lausuntoajalla. Näin rajallinen valmisteluaika ei tue hyvän lainvalmistelun periaatteita eikä mahdollisuuksia huolelliseen vaikutusten arviointiin.

Esityksen keskeinen sisäinen jännite on siinä, että säilöönottoa perustellaan lapsen edulla, mutta sen rakenne muistuttaa rikosprosessuaalista pakkokeinoa. Tämä voi johtaa siihen, että lastensuojelullinen kieli peittää tosiasiallisen rikostutkinnallisen tarkoituksen. EIT oikeuskäytännössä on korostettu, että vapaudenmenetyksen arvioinnissa ratkaisevaa on toimenpiteen todellinen tarkoitus eikä pelkkä kansallinen nimike . Lausunnonantaja katsoo, että sääntelyä voidaan jatkovalmistella, mutta sitä tulee olennaisesti rajata. Valtiosääntöisesti kestävin malli olisi: V2 + 48 tunnin enimmäiskesto + tuomioistuinkontrolli yli 24 tunnin säilöönotossa + vahvat lapsen oikeusturvatakeet.