Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vaalilain ja vaalirahoituslain muuttamisesta

Ulkomaan ennakkoäänestyspaikkojen muuttamista koskevaa sääntelyä ehdotetaan kevennettäväksi siten, että edustuston päällikkö voisi vakavien, vallitsevista olosuhteista johtuvien äkillisten vaikeuksien perusteella olla järjestämättä ennakkoäänestystä tai muuttaa sen kestoa. Tavoite on ymmärrettävä, koska häiriötilanteissa nopea reagointi voi olla välttämätöntä. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin sisäinen jännite. Sääntelyllä pyritään turvaamaan äänioikeuden käyttö, mutta käytännössä sama sääntely voi yksittäisessä tilanteessa merkitä ennakkoäänestysmahdollisuuden supistamista tai poistamista tietyssä paikassa. Tämän vuoksi olisi perusteltua täsmentää tarkemmin, mitä tarkoitetaan “vakavilla” ja “äkillisillä” vaikeuksilla. Jos kriteerit jäävät liian väljiksi, voi syntyä epäselvyyttä siitä, milloin kyse on aidosta häiriötilanteesta ja milloin hallinnollisesta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Tämä voi heikentää ulkomailla asuvien äänioikeutettujen yhdenvertaista asemaa. Vaalipiirilautakuntien varajäsenten määrän vapauttaminen ja vaalilautakuntien varajäsenten täydentäminen keskusvaalilautakunnan päätöksellä voi parantaa vaalien toimintavarmuutta. Samalla on kuitenkin huomattava, että vaaliviranomaisten kokoonpano liittyy vaalien puolueettomuuden ja luottamuksen turvaamiseen. Jos sääntelyä joustavoitetaan, tulisi varmistaa, ettei poliittisen edustavuuden tai riippumattomuuden vaatimus käytännössä heikkene. Vaalitarkkailua koskeva ehdotus on erityisen herkkä. On perusteltua, että selvästi häiritsevään toimintaan voidaan puuttua. Samalla vaalitarkkailu on yksi keino vahvistaa vaalien avoimuutta ja legitimiteettiä. Sääntelyyn sisältyy jännite siinä, että tarkkailtava viranomainen voisi poistaa tarkkailijan. Tämä voi ulkopuolisen näkökulmasta näyttää ongelmalliselta, vaikka poistaminen olisi yksittäistapauksessa perusteltua. Tämän vuoksi poistamisen edellytykset olisi syytä määritellä mahdollisimman täsmällisesti. Pelkkä “merkittävä häiritseminen” voi olla tulkinnanvarainen ilmaus. Lisäksi olisi perusteltua säätää menettelystä, jolla poistamispäätös dokumentoidaan ja voidaan jälkikäteen arvioida.

Äänestyslippujen värien ja muotojen muuttamisen tavoitteena on vähentää äänestäjien virheitä samanaikaisissa alue- ja kuntavaaleissa. Tavoite on kannatettava, koska vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa hylättyjen äänten määrä osoitti, että järjestelyt olivat monille äänestäjille vaikeasti hahmotettavia. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin selvä sisäinen jännite. Värikoodauksen tarkoituksena on helpottaa äänestämistä, mutta esityksen omissa perusteluissa tunnistetaan, että värien valintaan liittyy saavutettavuusongelmia erityisesti värinäön poikkeavuuksien vuoksi. Jos vaalien erottaminen perustuu liikaa väreihin, ratkaisu voi helpottaa osaa äänestäjistä mutta samalla vaikeuttaa toisten äänestäjien toimintaa. Sama jännite koskee oikeusministeriölle annettavaa harkintavaltaa värien valinnassa. Toisaalta harkintavalta mahdollistaa joustavan ja käytännöllisen ratkaisun. Toisaalta esityksessä todetaan, että värien pysyvyys on tärkeää tunnistettavuuden kannalta. Jos värit voivat vaihtua liian helposti, juuri se selkeys, jota ehdotuksella tavoitellaan, voi heikentyä. Aluevaalien äänestyslippuun ehdotettu neliö voi tukea saavutettavuutta, koska se ei perustu pelkästään väriin. Samalla esityksessä tunnistetaan, että äänestäjillä ei ole aiempaa kokemusta tällaisesta muutoksesta. Tällöin sääntely voi ensimmäisissä vaaleissa myös lisätä hämmennystä. Tämän vuoksi lainsäädännön lisäksi tarvitaan vahvaa, selkeää ja saavutettavaa vaaliviestintää.

Vaalirahoituslain uhkasakkomenettelyn laajentamisen tavoitteena on lisätä avoimuutta ja tehostaa valvontaa. Tavoitetta voidaan pitää demokraattisen järjestelmän luotettavuuden kannalta perusteltuna. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin suhteellisuusperiaatteen kannalta arvioitava jännite. Esityksen perusteluissa todetaan, että uhkasakkoa ei ole käytännössä tuomittu maksuun vaalirahoituslain voimassaolon aikana ja että uhkasakon käytön arvioidaan jatkossakin jäävän vähäiseksi. Samalla ehdotetaan valvontavaltuuksien laajentamista. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko ehdotettu sääntely ennen kaikkea käytännössä tarpeellinen valvontakeino vai symbolinen keino vahvistaa valvonnan uskottavuutta. Jos kyse on lähinnä pelotevaikutuksesta, perusteluissa olisi syytä arvioida tarkemmin, miksi juuri uhkasakko on välttämätön ja oikeasuhtainen keino. Lisäksi lisätieto- ja selvityspyyntöihin liittyvä uhkasakko voi olla ongelmallinen tilanteissa, joissa ilmoitusvelvollisuuden sisältö on tulkinnanvarainen tai ilmoitusvelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä. Sääntelyssä tulisi varmistaa, että uhkasakkoa ei käytetä mekaanisesti vähäisiin tai epäselviin puutteisiin.

Esityksen tavoitteet ovat hyväksyttäviä ja pääosin kannatettavia. Esityksen keskeinen ongelma ei ole tavoitteissa vaan siinä, että useat ehdotukset pyrkivät lisäämään vaalien luotettavuutta lisäämällä samalla viranomaisten harkintavaltaa. Tämä voi tietyissä tilanteissa olla jännitteessä vaalimenettelyn ennakoitavuuden, yhdenvertaisuuden ja oikeusvarmuuden kanssa. Erityisesti ulkomaan ennakkoäänestyspaikkojen muuttamista, vaalitarkkailijan poistamista, värillisten äänestyslippujen saavutettavuutta sekä vaalirahoituksen uhkasakkomenettelyä koskevia perusteluja olisi syytä täsmentää. Lausunnonantaja katsoo, että esitystä voidaan jatkovalmistella tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, mikäli edellä mainittuja täsmennyksiä tehdään ja erityisesti harkintavallan käytön edellytykset määritellään riittävän tarkkarajaisesti.