Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle Suomen perustuslain 25 §:n muuttamisesta

Pidän esitystä oikeansuuntaisena ja kannatettavana askeleena kohti vaalijärjestelmän parempaa suhteellisuutta. Se mahdollistaisi vaalipiirien vähentämisen, joka pienentäisi käytännössä piilevää äänikynnystä ja parantaisi edustajapaikkojen jakautumista suhteessa puolueiden saamiin ääniosuuksiin. Tämä on demokraattisen järjestelmän kannalta myönteinen kehityssuunta.

Keski-Pohjanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle Suomen perustuslain 25 §:n muuttamisesta. Keski Pohjanmaan liitto pitää perusteltuna, että eduskuntavaalien vaalipiirijärjestelmää tarkastellaan suhteellisuuden ja edustavuuden näkökulmasta muuttuvassa väestö- ja aluerakenteessa. Lausuttavana oleva ehdotus, jossa vaalipiirien vähimmäismäärä alennettaisiin yhdeksään ja enimmäismäärä viiteentoista, luo nykyistä enemmän mahdollisuuksia tarkistaa vaalipiirijakoa suhteellisuuden parantamiseksi. Keski-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että esitetty perustuslain 25 §:n muutos ei horjuta nykyiseen vaalijärjestelmäämme keskeisesti liittyviä periaatteita tasapainosta poliittisen suhteellisuuden ja alueellisen edustavuuden välillä. Keski-Pohjanmaan liitto myös korostaa, että perustuslain muutoksessa tulee ensisijaisesti turvata kansalaisten yhdenvertainen kohtelu vaaleissa, suhteellisuusperiaatteen toteutuminen sekä tasapuoliset edellytykset vaalikäyttäytymiselle eri alueilla.

Satakuntaliitto pitää nykyistä vaalipiirijakoa toistaiseksi parhaimpana esitetyistä malleista, kun katsotaan poliittisen suhteellisuuden toteutumisen lisäksi myös alueellisen edustavuuden ja äänestysaktiivisuuden merkitystä osana demokraattista vaalijärjestelmää. Vaalipiirien vähimmäismäärää laskettaessa tulisi olla käsitys kokonaisuudesta, jota muutoksella tavoitellaan ja muutoksien vaikutuksista. Tämä on tärkeää, jotta vaalipiireissä voidaan aidosti arvioida lainmuutoksen seuraukset ja vaikutukset. Kaikesta vaalijärjestelmäämme tehtävistä muutoksista tulee sopia parlamentaarisesti, Satakuntaliitto korostaa, että poliittisen suhteellisuuden rinnalla on aivan yhtä tärkeää tarkastella myös alueellista suhteellisuutta. Alueellinen edustus parantaa kansallisessa päätöksenteossa ymmärrystä alueiden välisistä eroista ja päätöksien vaikutuksista eri puolille Suomea. Kaikkien muutosten tulee parantaa laajasti kansalaisten kokemaa legitimiteettiä. Oma vaalipiiri nähdään Satakunnassa tärkeänä osana maakunnan itsenäisyyttä ja identiteettiä.

Pikemminkin tulisi säilyttää nykyisellään ja siten, että väestön väheneminen ei vaikuttaisi valittavien edustajien määrään, tai tulisi toteuttaa merkittävä progressio, jotta alueellinen riittävä edustus säilyisi kaikkialla. Esim. siten, että eduskuntavaalien vaalipiirit säilyisivät nykyisellä ja jokaiselta alueelta valittaisiin vähintään yhdeksän kansanedustajaa. Suuriväkisillä alueilla säilyisi silti riittövän suuri, jopa tarpeettoman suuri, määrä edustajia.

Esityksessä ehdotetaan perustuslain 25 § muuttamista siten, että Manner-Suomen vaalipiirien vähimmäismäärä alennettaisiin nykyisestä kahdestatoista yhdeksään ja enimmäismäärä kahdeksastatoista viiteentoista. Ehdotusta ei kuitenkaan voida pitää valtiosääntöoikeudellisesti riittävästi perusteltuna. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti korostanut, että perustuslain muuttamiselle tulee olla hyväksyttävä, painava ja huolellisesti arvioitu peruste. Perustuslain säännöksillä on erityinen institutionaalinen vakaustehtävä, minkä vuoksi niiden muuttamiseen tulee suhtautua pidättyvästi eikä perustuslain muuttamista tule käyttää keinona ratkaista ensisijaisesti tavallisen lainsäädännön tai poliittisen harkinnan piiriin kuuluvia kysymyksiä. Esityksen perusteluista ilmenee, että hallitusohjelmaan sisältyneen vaalialuemallin valmistelu keskeytyi parlamentaarisen yksimielisyyden puuttuessa. Tämän jälkeen valmistelu suunnattiin vaihtoehtoiseen ratkaisuun, joka mahdollistaisi vaalipiirien yhdistämisen alentamalla perustuslaissa säädettyä vähimmäisvaalipiirien määrää. Esityksen taustasta syntyy vaikutelma, että perustuslain muuttamista ehdotetaan ensisijaisesti sen vuoksi, ettei alkuperäiselle hallitusohjelmakirjaukselle saavutettu riittävää poliittista kannatusta. Tällainen lähtökohta ei sellaisenaan muodosta valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttävää perustetta perustuslain muuttamiselle. Esityksessä todetaan, ettei ehdotettu muutos johtaisi välittömästi vaalipiirijaon muuttamiseen, vaan mahdollistaisi muutokset tulevaisuudessa. Perusteluista ei kuitenkaan ilmene konkreettista arviota siitä, missä laajuudessa nykyinen sääntely on osoittautunut ongelmalliseksi tai miksi voimassa oleva kahdentoista vaalipiirin vähimmäismäärä olisi muodostunut perusoikeuksien toteutumisen kannalta kestämättömäksi. Perustuslain 25 §ä säädetty vaalipiirien vähimmäismäärä ilmentää myös alueellisen edustavuuden turvaamista. Vaalipiirien määrän vähentäminen voisi käytännössä johtaa laajoihin vaalipiireihin, joissa alueellinen identiteetti ja paikallinen edustus heikkenisivät. Esityksessä ei ole arvioitu riittävästi tällaisen kehityksen vaikutuksia kansanvaltaisuuden, alueellisen yhdenvertaisuuden eikä perustuslain 14 §ä turvattujen poliittisten osallistumisoikeuksien näkökulmasta. Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, että esityksessä ei tarkastella vaihtoehtoisia, perustuslain muuttamista vähemmän edellyttäviä ratkaisuja. Hallitusohjelmassa ensisijaisena tavoitteena oli vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantaminen vaalialuemallin avulla siten, ettei vaalipiirien rajoja muutettaisi. Nyt ehdotettu sääntelyratkaisu poikkeaa tästä lähtökohdasta olennaisesti, mutta esityksessä ei esitetä kattavaa vertailua eri vaihtoehtojen valtiosääntöoikeudellisista vaikutuksista. Edellä esitetyistä syistä esityksessä ei ole osoitettu sellaisia painavia ja välttämättömiä perusteita, joiden vuoksi perustuslaissa säädettyä vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää olisi aiheellista muuttaa ehdotetulla tavalla.

Esitys on kuitenkin kokonaisuutena riittämätön. Vaalipiirejä ei tarvita lainkaan, sillä alueellinen edustus toteutuisi ilman niitäkin. Äänestäjät valitsevat joka tapauksessa ehdokkaita, joiden he katsovat ajavan oman alueensa etua tai muuta heidän arvojensa mukaista politiikkaa. Alueellinen näkökulma ei siis katoa, vaikka vaalipiirit poistettaisiin. Ilman vaalipiirejä se vain toteutuisi äänestäjien henkilökohtaisilla valinnoilla, ei hallinnollisen rakenteen kautta. Vaalipiirittömyys lisäisi myös valinnanvapautta. Kaikki äänestäjät eivät äänestä ensisijaisesti alueellisista lähtökohdista, vaan painottavat esimerkiksi valtakunnallisia linjauksia, arvoja tai asiantuntijuutta. Nykyinen järjestelmä rajoittaa tätä valinnanvapautta tarpeettomasti. Ilman vaalipiirejä jokainen äänestäjä voisi valita ehdokkaansa koko maan laajuisesta joukosta, mikä vahvistaisi demokratian toimivuutta ja äänestäjän vaikutusmahdollisuuksia. Pidän siis esitystä askeleena oikeaan suuntaan, mutta katson, että todellinen ja kestävä ratkaisu olisi siirtyminen järjestelmään, jossa vaalipiirejä ei ole lainkaan. Tämä poistaisi tarpeettomat rakenteelliset vinoumat, parantaisi suhteellisuutta ja lisäisi äänestäjien yhdenvertaisuutta sekä valinnanvapautta.

Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että vaalipiirien väliset erot piilevässä äänikynnyksessä ovat merkittäviä ja voivat ylittää kymmenen prosenttiyksikköä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että kansalaisten äänillä on eri painoarvo riippuen asuinpaikasta. Keski-Pohjanmaan liitto pitää tätä ongelmallisena perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta. Tilanne, jossa saman lain mukainen äänioikeus toteutuu eri tavoin eri alueilla, heikentää vaalijärjestelmän legitimiteettiä ja kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Keski-Pohjanmaan liitto katsoo, että vaalijärjestelmän tulee mahdollisimman pitkälle turvata äänten yhtäläinen vaikuttavuus koko maassa. Vaikka nyt esitettävällä perustuslain 25 §:n muutosehdotuksella ei suoraan vaikuteta piilevän äänikynnyksen madaltamiseksi, vaalipiirirakenteen muutoksilla tulee aktiivisesti pyrkiä tasoittamaan piilevän äänikynnyksen aiheuttamia eroja vaaleissa sekä turvata perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen toteutuminen vaaleissa. Lausunnon kohteena olevassa luonnoksessa todetaan, että pienissä vaalipiireissä suhteellinen vaalitapa toteutuu heikommin, mikä näkyy muun muassa korkeina piilevinä äänikynnyksinä. Keski-Pohjanmaan liitto pitää suhteellisuusperiaatteen vahvistamista tärkeänä tavoitteena, mutta korostaa tasapainon merkitystä. Vaalijärjestelmän tulee samanaikaisesti turvata poliittinen suhteellisuus ja alueellinen edustavuus. Liian voimakas vaalipiirien vähentäminen voi johtaa maantieteellisesti erittäin laajoihin vaalipiireihin, mikä heikentää alueellista edustavuutta ja kansalaisten kokemusta lähipoliittisesta vaikuttamisesta. Keski-Pohjanmaan liitto katsoo, että ehdotettu vaihteluväli (9–15 vaalipiiriä) mahdollistaa suhteellisuuden parantamisen, mutta sisältää myös riskin alueellisen edustavuuden heikkenemisestä erityisesti Keski-Pohjanmaan maakunnan kaltaisilla harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi luonnoksessa todetaan, että vaalipiirien koolla on selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen ja äänestyskäyttäytymiseen. Pienissä vaalipiireissä esiintyy enemmän taktista äänestämistä ja alhaisempi äänestysaktiivisuus. Keski-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä havaintoa, jonka mukaan nykyiset erot vaalipiirien välillä ohjaavat kansalaisten käyttäytymistä eri tavoin. Korkea piilevä äänikynnys kannustaa taktiseen äänestämiseen ja voi kaventaa poliittista moninaisuutta. Äänestäjien kokemus äänen vaikuttavuudesta on keskeinen tekijä osallistumisessa vaaleihin kansandemokratian toteutumiseksi. Siksi Keski-Pohjanmaan liitto korostaa, että vaalijärjestelmän tulee tukea aitoa poliittista valinnanvapautta, tasapuolisia osallistumismahdollisuuksia kaikissa vaalipiireissä sekä lisätä äänestysaktiivisuutta koko maassa.

Esityksen jatkovalmistelussa olisi perusteltua arvioida tarkemmin ehdotettavan muutoksen vaikutuksia alueellisen edustavuuden toteutumiseen, äänestäjien tosiasiallisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä puolueiden väliseen kilpailuasetelmaan. Lisäksi olisi syytä täsmentää, missä määrin nykyinen sääntely tosiasiallisesti estää vaalijärjestelmän suhteellisuuden kehittämistä ja miksi tavoiteltuja päämääriä ei voitaisi saavuttaa vähemmän perustuslakiin puuttuvin keinoin.