| Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry | Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava | Luokittelun peruste: Hallituksen esitysluonnoksen mukaan alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin valtion verotulojen lisäämiseksi. Näytä alkuperäinen vastausHallituksen esitysluonnoksen mukaan alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin valtion verotulojen lisäämiseksi. Korotus kohdistuisi pääosin yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviin juomiin lukuun ottamatta olutta ja etyylialkoholijuomaryhmän nimikkeeseen 2208 kuuluvia enintään 10 tilavuusprosenttisia juomia, kuten long drink -juomia. Veronkorotus olisi kaikissa juomaryhmissä samansuuruinen suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Korotus olisi 2,2 euroa litralta sataprosenttista alkoholia. Keskimäärin veronkorotus olisi noin 4,5 prosenttia.
Veronkorotukset tehtäisiin Verohallinnon vuodelle 2027 vahvistamien indeksitarkistettujen verotasojen päälle.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavaa:
1. Kotimaisen alkoholielinkeinon syrjiminen tulee lopettaa
Suomessa harjoitettu alkoholipolitiikka on perustunut siihen, että kotimaista alkoholielinkeinoa säännellään tiukasti ja alkoholiin liittyvät verot on nostettu EU:n kireimmiksi. Tästä huolimatta hallitus on jälleen nostamassa veroja. Ulkomailta hankitusta alkoholista ja sen aiheuttamista ongelmista on suljettu silmät. Suomessa harjoitettu alkoholipolitiikka on vaikuttanut erityisen haitallisesti ravintola-alaan, joka on menettänyt alkoholimyyntiä tällä vuosituhannella rajusti. Kun vielä 2000-luvun alussa ravintoloiden myynnistä hieman yli puolet oli alkoholia, nykyisin se on arvioiden mukaan enää noin 27 prosenttia. Tämä on johtanut ravintoloiden kannattavuuden merkittävään heikkenemiseen, ravintoloiden lopettamisiin ja sen myötä työllisyyden vähenemiseen. Samanaikaisesti alkoholin matkustajatuonti ja alkoholin hankinta ulkomaisista verkkokaupoista ovat kasvaneet merkittävästi.
Ravintolat ovat verotulojen kertymisen kannalta ylivoimainen jakelukanava. Kun alkoholin myynti on siirtynyt pois ravintoloista, valtio menettää satoja miljoonia euroja arvonlisä-, alkoholijuoma- ja ansiotuloverotuottoja. On mahdotonta ymmärtää nykyiset valtiontalouden ongelmat huomioon ottaen, miksi VM ja hallitus haluavat edistää tällaista kehitystä.
Ulkomailta hankittu alkoholi virtaa valtoimenaan tilausravintoloihin, jotka sallivat asiakkaan omien alkoholijuomien nauttimisen ravintolassa. Kun ravintolan omistaja ei hae anniskelulupaa, ravintolan ei tarvitse noudattaa toiminnassaan lainkaan alkoholilakia. Asiakkaan omat alkoholijuomat sallivia tilausravintoloita on satoja. Anniskeluluvalla toimivat ja alkoholilakia noudattavat ravintolat ovat menettäneet valtavan määrän yritystilaisuuksia sekä syntymäpäivä- ja hääjuhlia. Erityisesti pienemmillä paikka-kunnilla anniskeluluvalla toimivan ravintolan on erittäin vaikeaa saada järjestettäväkseen syntymäpäivä- ja hääjuhlia. Tilaisuudet menevät asiakkaan omat alkoholijuomat salliville ravintoloille. Tämä on johtanut useiden satojen anniskeluluvalla toimivien ravintoloiden lopettamisiin viimeisten 15 vuoden aikana.
Alkoholilain muutos alkoholin etämyynnin sallimisesta tulee lisäämään ulkomailta hankitun alkoholin määrää. Kotimaisen alkoholielinkeinon asema heikkenee edelleen sekä verotulot ja työllisyys vähenevät. Verohallitus on arvioinut, että ulkomailta etäkauppana hankitusta alkoholista 99 prosenttia jää Suomessa verottamatta (https://www.eduskunta.fi/fi/asiat-ja-aanestykset/valtiopaivaasiat/asiakirjat/edktunnus/EDK-2025-AK-56982/pdf).
Valtion verotulojen menetys matkustajatuonnista ja alkoholietäkaupasta ulkomailta on merkittävä. Kun aiemmin laskennallinen veromenetys oli arvioitu vähän yli 300 miljoonaksi euroksi vuodessa, tuoreen laskelman mukaan veromenetys on tuntuvasti suurempi. Sen mukaan vuosittainen laskennallinen veromenetys on lähes miljardi euroa vuodessa. Laskelma perustuu VM:stä saatuihin matkustajatuonti- ja verkkokauppaostotietoihin vuodelta 2025, joiden perusteella Visitory Oy on arvioinut laskennalliset veromenetykset (https://www.mara.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2026/valtio-menettaa-lahes-miljardi-euroa-verotuloja-vuodessa.html).
Hallituksen tulee tunnustaa tosiasiat. Merkittävä osa Suomessa kulutetusta alkoholista tulee matkustajatuontina ja etäkauppana ulkomailta. Valtio ei saa ulkomailta hankitusta alkoholista käytännössä lainkaan verotuloja.
Jokainen uusi veronkorotus on suora kannustin hakea alkoholijuomat matkustajatuontina tai tilata ne ulkomaisesta verkkokaupasta. Suomalainen alkoholielinkeino menettää myyntiä, eritysesti ravintolat kärsivät ja työlli-syys vähenee. Ulkomailta hankitusta alkoholista vain haitat jäävät Suomeen.
MaRa katsoo, että suomalainen alkoholilainsäädäntö ja verotus tulee saattaa kilpailukykyiseksi muihin EU-maihin nähden.
2. Esityksellä ei saavuteta kaavailtuja vaikutuksia
Valtiovarainministeriön arvion mukaan ehdotettu veronkorotus kasvattaisi alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa verrattuna ti-lanteeseen, jossa verotasoihin ei tehtäisi muutoksia.
MaRa toteaa, että alkoholin veronkorotukset haittaavat kotimaista liiketoimintaa eikä niillä saavuteta tavoitteena olevaa verotulojen kasvua. Veronkorotukset ohjaavat sen sijaan kulutusta kotimaisesta myyntikanavasta matkustajatuontiin ja ulkomaisiin verkkokauppoihin. Alkoholinkulutusta siirtyy yhä enemmän anniskeluravintoloista ilman anniskelulupaa toimiviin tilausravintoloihin. VM:n arvioiden ongelmana on, että ne ovat staattisia arvioita. Toinen ongelma on, ettei niissä oteta lainkaan huomioon alkoholijuomaveron korotuksen kielteistä vaikutusta anniskelukysyntään ja laajemmin ravintolapalvelujen kysyntään sekä niiden myötä väheneviin muihin verotuottoihin.
Matkustajatuonnin ja verkkokaupan kehitystä seurattiin aiemmin puhelin-haastatteluilla ja vuonna 2025 siirryttiin internetpaneelin käyttöön. THL:n mukaan vuoden 2025 matkustajatuontia ja verkko-ostamista koskevat tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa menetelmämuutoksen vuoksi. Uuden menetelmän mukaiset arviot matkustaja-tuonnin ja internetkaupan määrästä ovat selvästi aiempia suurempia. Vuonna 2024 matkustajatuonnin osuus oli noin 11 prosenttia alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta, mutta vuonna 2025 osuuden arvioidaan olevan noin 20 prosenttia (HE-luonnos sivu 11). Verkkokaupan osuuden arvio on noussut noin 2 prosentista 11 prosenttiin, jolloin matkustajatuonnin sekä verkkokaupan yhteenlaskettu osuus kokonaiskulutuksesta olisi peräti 31 prosenttia. Tällöin Suomessa vuonna 2025 verollisena myydyn alkoholin kulutuksen osuudet jakautuisivat seuraavasti: anniskelu 9 prosenttia, Alko 23 prosenttia ja vähittäismyynti 37 prosenttia. Alkoholin anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta on siten alentunut 25 vuodessa 20 prosentin tasolta 9 prosentin tasolle.
Suomen alkoholiverotuksen taso on jo tällä hetkellä kaikissa veroluokissa selvästi EU:n korkein (https://www.mara.fi/media/toimiala/toimiala/alkoholijuomaverot.png). Valtion verotuksella korkealle nostettu alkoholin hinta vähentää matkailukysyntää ja palveluiden käyttöä anniskeluravintoloissa sekä sen myötä myös työllisyyttä.
Valtioneuvoston kanslian tuoreen tutkimuksen (2026:3) mukaan veronkorotuksiin perustuva julkisen talouden sopeutus heikentää Suomessa talouskasvua selvästi enemmän kuin menoleikkauksiin perustuva sopeutus. Tutkimuksen mukaan erityisesti kulutusverojen, kuten arvonlisä- ja valmisteverojen, talouskasvua heikentävät vaikutukset ovat Suomessa merkittäviä korkean veroasteen vuoksi. Tämä kyseenalaistaa aiemman oletuksen, että kulutusverojen korottaminen olisi talouden kannalta vähähaittainen tapa lisätä verotuloja. Tutkimuksen keskeinen talouspoliittinen johtopäätös on, että sopeutuksen painopisteen sijoittaminen menopuolelle voi olla talouskasvun kannalta vähemmän haitallista, koska verokertoimet ovat Suomessa suuria.
Alkoholin myynnin merkitys on ravintola-alalle paljon suurempi kuin vähittäiskaupoille. Anniskelu on alkoholin jakelukanavista ylivoimainen työllistäjä, sillä noin 70 prosenttia alkoholielinkeinojen työpaikoista on ravintoloissa (Lith 2025). Kansalaiset pitävät jo nyt anniskelun hintaa liian korkeana. Alkoholiveron korottamisella anniskelun määrä vähenee edelleen. Tämä johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja alkoholituonnin kasvamiseen.
Alkoholin myynnin jyrkkä lasku ravintoloissa on heikentänyt merkittävästi ravintoloiden kannattavuutta. Moni veroja maksava ja työehtosopimusta noudattava ravintolayritys on joutunut sen takia lopettamaan, erityisesti pienissä kunnissa. Niiden tilalle on mahdollisesti tullut kevyemmän kustannusrakenteen ravintolat, joihin verotuksen muutokset ja työehtosopimukset eivät vaikuta.
Korkea alkoholiverotus lisää matkustajatuontia ja motiivia matkustaa Suomesta Viroon ja muihin Baltian maihin hakemaan alhaisemmin verotettuja alkoholijuomia. Valtiolta jää saamatta alkoholi- ja muita verotuloja matkustajatuonnin vuoksi. Verotuksen kiristämisestä seuraava alkoholin hinnan nousu lisää alkoholin laillista maahantuontia, mutta myös matkustajatuontina tuodun alkoholin laitonta välittämistä kotimaassa. Ulkomailta hankitaan suuria määriä alkoholia verrattuna ravintoloissa nautittavaan muutamaan annokseen. Esimerkiksi yökerhoissa keskimääräinen alkoholiostos illassa on 2–3 annosta. On hämmästyttävää, etteivät alkoholi- ja terveysviranomaiset kiinnitä tähän huomiota vaatiessaan ankarampaa verotusta Suomesta hankituille alkoholijuomille.
3. Korkea alkoholiverotus ja etämyynnin salliminen ohjaavat alkoholin ostamiseen ulkomaisista verkkokaupoista
Alkoholilain muutoksella EU ja ETA-maissa oleva ulkomaiset toimijat voivat myydä etänä ja toimittaa Suomeen ilman vähittäismyyntilupaa ja vähittäismyyntimonopolin ohi 80 prosenttista alkoholijuomaa. Laissa ei rajoiteta mitenkään ulkomailta ostetun alkoholijuoman määriä, joten kuluttaja voi ostaa ulkomailta satoja litroja väkeviä alkoholijuomia. Tällaiselle alkoholijuomalle on olemassa myös toimivat jälkimarkkinat Suomessa. Myös Suomessa toimiva yritys voi perustaa toimipaikan esimerkiksi Tallinnaan. Tällainen yritys voi myydä etänä jopa 80 prosenttista alkoholia kuluttajille Suomeen.
Kuten alkoholilain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 131/2025 vp) todetaan, etämyynnin suosio on perustunut nykyisin Suomea huomattavasti edullisempiin hintoihin maksamatta jätettyjen verojen johdosta. Etämyynnin kattava valvonta on haastavaa ja edellyttäisi merkittävästi resursseja, joten verovelvollisuuden kiertoon puuttuminen voisi olla haastavaa.
Korkea alkoholiverotus Suomessa yhdistettynä rajoituksettomaan etämyynnin sallimiseen johtaa ulkomailta ostetun alkoholijuoman määrän lisääntymiseen ja kotimaasta ostetun alkoholijuoman määrän vähenemiseen. Kärsijöinä ovat kotimainen alkoholielinkeino, erityisesti ravintola-ala ja niiden työntekijät sekä valtio veronsaajana. Suomen alkoholipolitiikka ei ota lainkaan huomioon alkoholin vapaata liikkuvuutta ETA-alueella ja siitä aiheutuvia laajoja ongelmia muun muassa kotimaan tiukasti verotetulle ja säännellylle alkoholielinkeinolle.
4. Ravintola-alan ahdingon helpottaminen ja ravintolapalveluiden kysynnän lisääminen
Ravintoloiden taloudellinen ahdinko on nyt suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla koronarajoitusaikaa lukuun ottamatta.
Viinien ulosmyyntioikeus ravintoloista ja ravintola-anniskelun arvonlisäveron alentaminen samalle tasolle ruoan kanssa 13,5 prosenttiin olisivat erinomaisia keinoja elvyttää ravintoloiden kysyntää.
Kun alkoholilaissa sallitaan enintään 80 prosenttisten etämyynti EU- ja ETA-maista, vähittäismyyntimonopolin ylläpitämiselle ei ole enää perusteita. Vähittäismyyntimonopoli tulee purkaa asteittain.
Ravintoloille tulisi sallia enintään 18 prosenttisten viinien (sisältää hedelmä- ja marjaviinit) ulosmyynti klo 9–21 ja ruokailun yhteydessä avatun viinipullon mukaan ottaminen klo 24 asti.
Ulosmyynti toisi ravintoloille ja matkailukeskuksille mahdollisuuden nykyistä laajempaan palvelujen tarjontaan sekä parantaisi ravintoloiden heikkoa kannattavuutta. Tällaisia ovat muun muassa ravintolat, jotka tekevät ruokaa kotimaisista raaka-aineista, ravintolat matkailukeskuksissa sekä suurten järvien ja Itämeren rannoilla. Myös monilla pienillä paikka-kunnilla toimivat liikenneasemaravintolat voisivat palvella paremmin paikallisia asukkaita ja matkailijoita. Tämä voisi turvata liikenneasemien säilymisen pienillä paikkakunnilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön nimittämä selvityshenkilö Antti Neimala esitti myös raportissaan vähittäismyynnin monopolin purkamisesta, niin että ravintolat saisivat oikeuden viinien vähittäismyyntiin. Hän myös katsoi, etteivät alkoholihaitat kasvaisi tämän takia.
Ravintola-anniskelu toisi alemmallakin arvonlisäveroprosentilla enemmän verotuloja kuin kaupasta ostettu vastaava alkoholijuoma, puhumattakaan matkustajatuodusta tai ulkomaisesta verkkokaupasta hankitusta alkoholijuomasta. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2018 tekemän selvityksen mu-kaan alentaminen anniskelun arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin vähentäisi valtion verotuloja staattisesti 120 miljoonaa euroa vuodessa. Nettovaikutus verotuloihin olisi -70 miljoonaa euroa vuodessa. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen lisäisi kansantalouden tuotosta kerrannaisvaikutuksineen lähes 300 miljoonaa euroa ja laskennallinen työpaikkavaikutus olisi yli 2 400 työpaikkaa.
5. Yhteenveto
1. Kotimaisen alkoholielinkeinon syrjiminen tulee lopettaa. Suomalainen alkoholilainsäädäntö ja verotus tulee saattaa kilpailukykyiseksi muihin EU-maihin nähden.
2. Suomalainen alkoholiverotus on kaikissa veroluokissa selvästi EU:n kireintä. Korkea alkoholivero laskee ravintoloiden anniskelumyyntiä ja heikentää Suomen matkailun kilpailukykyä.
3. Alkoholiveron korottaminen ja EU- ja ETA-maihin sijoittuneiden ulkomaisten toimijoiden rajoittamattoman alkoholin etämyyntioikeus lisää ulkomailta tuodun alkoholin kysyntää sekä vähentää kotimaista alkoholimyyntiä ja siitä saatavia verotuloja sekä työllisyyttä.
4. Nykyisin harjoitettava alkoholipolitiikka vähentää verotuloja sekä työllisyyttä ja iskee voimakkaasti kustannuksiltaan raskaaseen ravintola-alaan suosiessaan alkoholin hankkimista matkustajatuontina ja etämyyntinä ulkomailta. Verotuksen tason määrittämisessä ei voida enää sulkea silmiä tältä. Jo 31 prosenttia Suomessa kulutetusta alkoholista tulee ulkomailta.
5. Ravintola-alan ahdinkoa tulisi helpottaa ja kysyntää lisätä laskemalla anniskelun arvonlisävero 13,5 prosenttiin eli samalle tasolle ruokatarjoilun kanssa. Vähittäismyyntimonopoli tulisi purkaa asteittain ja ravintoloille tulisi sallia enintään 18 prosenttisten viinien (sis. hedelmä- ja marjaviinit) ulosmyynti.
Edellä mainituista syistä MaRa vastustaa hallituksen esitysluonnosta alkoholiveron korottamisesta.
MaRa katsoo, että alkoholiveroja voidaan korottaa vain, jos anniskelun arvonlisäveroa alennettaisiin 13,5 prosenttiin. Arvonlisäveron alentamisen laskennallinen veronmenetys rahoitettaisiin nostamalla alkoholijuomaveroa veromenetystä vastaavalla määrällä. Pitkällä tähtäimellä Suomen alkoholiverotuksessa on kuitenkin päästävä lähemmäs muun EU:n tasoa.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
_______________ __________________
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakiasiainjohtaja
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualojen elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. MaRa edustaa hotelleja, kylpylöitä, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongressi- ja tapahtumatoimialan yrityksiä, ravintoloita, catering-yrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konsertti-tapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluita tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 3 100 jäsentä, joilla on 8000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä. Avaa alkuperäinen lähde ↗ |
|---|