Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta. Lakiin lisättäisiin ammattitarkoitukseen käytetyn dieselpolttoaineen veronpalautusta koskevat säännökset. Tietojenvaihto viranomaisten välillä Jatkovalmistelussa tulee varmistaa, että Verohallinnolla on verovalvonnan toteuttamiseksi käytettävissään palautuksen oikeellisuuden valvonnassa tarvittavat ajoneuvotiedot sekä Traficomilta että Tullilta salassapitosäännösten estämättä. Tästä syystä on arvioitava, tulisiko tarvittaviin säännöksiin, kuten polttoaineverolain 12 a §:ään, lisätä nimenomainen maininta ammattidieselin palauttamista koskevista tiedonsaantioikeuksista. Verohallinnon näkemyksen mukaan sillä on jo nykyisin oikeus saada Tullilta kyseiset tiedot Tullin henkilötietojen käsittelystä annetun lain (14 § ja 21 §) perusteella. Mikäli näin ei katsottaisi olevan, tulisi sääntelyä täsmentää ja tehdä siihen tarvittavat lisäykset tiedonsaantioikeuden varmistamiseksi. Hakemusmenettelystä ja palautushakemuksen tietosisällöstä Esitysluonnoksessa säädetään hakujaksoista, hakemusajasta sekä luotettavan selvityksen vaatimuksesta. Lain säännösten toimeenpanossa Verohallinto määrää hakemuksen tarkemmasta tietosisällöstä ja hakemusmenettelystä valmisteverotuslain (83 a §:n 6 mom.) nojalla. Verohallinto katsoo, että kyseinen valtuussäännös on riittävä ja mahdollistaa tarkempien määräysten antamisen hakemukseen sisällytettävistä tiedoista sekä siihen liitettävistä asiakirjoista. Mikäli valtuussäännöstä ei katsottaisi tältä osin riittäväksi, tulisi sääntelyä täsmentää ja täydentää tarvittavin lisäyksin. Esityksessä tulisi selvyyden vuoksi todeta, että palautuksen hakija on toimija, joka tarjoaa kuljetuspalvelua kaupallisessa tarkoituksessa ja käyttää polttoainetta riippumatta esimerkiksi ajoneuvon omistuksesta. Käytännössä palautuksen hakijana toimii tyypillisesti kuljetusliike. Vaikutukset Verohallinnolle Verohallinnolle arvioidut tietojärjestelmä- ja henkilöstövaikutukset ovat merkittäviä, mikä tulee ottaa huomioon lain voimaantulon valmistelussa. Tarvittavien tietojärjestelmämuutosten laajuuden vuoksi palautushakemusmenettely voidaan käynnistää aikaisintaan noin vuoden kuluttua lain hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Ehdotetut muutokset edellyttäisivät muutoksia useisiin Verohallinnon toimintoihin, mukaan lukien tietojärjestelmät, virkailijakoulutus, asiakasohjeistus sekä asiakaspalvelu ja viestintä. Verohallinto on arvioinut, että ehdotettujen muutosten tietojärjestelmätoteutuksen kertakustannukset olisivat noin 925 000 euroa. Kustannuksia aiheutuu erityisesti lomake-, GenTax- ja OmaVero-järjestelmien muutoksista. Kertaluonteisten alkuvaiheen investointimenojen lisäksi Verohallinnolle aiheutuu toimeenpanosta jatkuvan toiminnan edellyttämiä menoja. Tietojärjestelmien ylläpidon kustannusten on arvioitu olevan noin 75 000 euroa vuodessa. Ulkomaisten palautuksenhakijat Esityksessä sivulla 18 todetaan, että palautukseen oikeuttavia kuorma-autoja arvioidaan olevan Suomessa vähintään noin 27 000 ja linja-autoja noin 5 000. Luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen käytettäviä kuoma-autoja on noin 13 000 yrityksellä ja lisäksi on yrityksiä, joilla on niiden omaa liiketoimintaa palvelevia kuorma-autoja, jolloin tavaraliikennelupaa ei tarvita. Palautusta hakevia linja-autoyrityksiä arvioidaan olevan alle 600. Ulkomaiset ammattiliikenteen harjoittajat voivat hakea palautusta Suomesta hankitusta ja täällä kulutetusta dieselpolttoaineesta. Vaikka palautusten sähköistä hakemista ei ole säädetty pakolliseksi, voidaan olettaa, että valtaosa Suomeen sijoittautuneista toimijoista tekee palautushakemuksensa sähköisesti OmaVerossa. Verohallinnon arviot tarvittavista resursseista perustuvat siihen, että hakemukset tehdään pääosin sähköisesti ja että käsittelyssä hyödynnetään automaatiota. Hallituksen esityksessä olisi kuitenkin perusteltua esittää arvio ulkomaille sijoittautuneiden palautuksenhakijoiden ja ajoneuvojen määristä. Mikäli ulkomaiset toimijat hakisivat palautusta laajasti paperimenettelyssä, lisäisi tämä Verohallinnon työmäärää. Esitysluonnos nojaa merkittävästi jälkikäteisvalvontaan, takaisinperintään, veronkorotuksiin ja viivästyskorkoihin, joiden henkilöstövaikutusten arvioiminen Verohallinnolle on haastavaa. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus Euroopan komissio käynnisti keväällä 2026 yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) N:o 651/2014 korvaavaa asetusta koskevan julkisen kuulemisen, joka on sittemmin päättynyt. Mikäli 1.1.2027 voimaan tulevalla uudella ryhmäpoikkeusasetuksella on vaikutuksia dieselpolttoaineen veronpalautuksen myöntämiseen, tulisi nämä vaikutukset ottaa huomioon esityksessä. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan tukea ei voida myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle. Verohallinnolle ei kuitenkaan ole selvää, millä tavoin tämä edellytys voidaan luotettavasti todentaa ulkomaille sijoittautuneiden yritysten osalta. Lisäksi avoimuusvelvoitteen toteuttaminen edellyttää tukirekisteriin merkittävää ja komissiolle julkaistavien tukien osalta ilmoitettavaa aluetietoa (NUTS 2 -taso), joka on tähän mennessä koskenut vain Suomessa sijaitsevia alueita. Ammattidieselpalautuksen hakijoiden määrän arvioidaan olevan moninkertainen verrattuna muihin valmisteverotuksessa käsiteltäviin hakijaryhmiin. Verohallinto arvioi, että myös valtiontukien takaisinperintätapausten määrä tulee kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Polttoaineiden tuotenimikkeiden julkaisemisesta Polttoaineverolain uudessa 9 e § 3 momentissa säädetään Verohallinnon oikeudesta saada verovelvollisilta sekä polttoaineiden kauppaa harjoittavilta toimijoilta tarvittavat tiedot polttoainetuotteiden ja kaupallisten tuotenimikkeiden standardin mukaisuudesta. Säännöksen toimeenpanon kannalta jää kuitenkin avoimeksi, miten tietojen pyytäminen käytännössä toteutetaan. Lisäksi on huomattava, että esitysluonnos ei sisällä säännöksiä asiaan liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta eikä seuraamuksista tilanteessa, jossa tietoja ei anneta. Mikäli pidetään tarpeellisena, että tietojen antamatta jättämisestä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, tulisi tästä säätää erikseen. Muu huomio Hallituksen esityksen rinnakkaisasettelussa on ”Voimassa oleva lainsäädäntö” kohdassa esitetty polttoaineverolain 9 c §:n 2 ja 3 momentit, vaikka niihin ei esitetä muutosta, joten selvyyden vuoksi nämä voisi poistaa rinnakkaisasettelusta.