Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi — Lausuntovahti — Lakivahti

← Kaikki lausuntokierrokset

AvoinnaVN/2882/2026

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Vastuutaho

Valtiovarainministeriö

Lausuntokierros alkoi

10.6.2026

Lausuntoaika päättyi

30.7.2026

Lausunnonantajia

16

Lausuntopalvelu ↗Hankeikkuna ↗Valmisteluhanke: VM009:00/2026

Tiedot päivitetty 14.7.2026

Kantojen yhteenveto

Luvut koskevat kysymyskohtaisia vastauksia, eivät yksittäisiä organisaatioita. Samalla lausunnonantajalla voi olla eri kysymyksiin erilainen kanta. “Ei kantaa” näkyy vain, kun vastaaja ilmoittaa, ettei ota kantaa, tai vastaus on tyhjä. “Epäselvä” tarkoittaa, ettei kannatus tai vastustus käy vastauksesta riittävän varmasti ilmi.

0

Kannattaa

0

Kannattaa muutoksin

1

Vastustaa

0

Ei kantaa

15

Epäselvä

Vastauksia yhteensä 16. Luokiteltu 1; epäselväksi jäi 15.

Kysymykset ja vastaukset

Luokitus ei korvaa lausunnon lukemista. Näet jokaisesta vastauksesta luokittelun perustana käytetyn kohdan, koko alkuperäisen vastauksen ja lähdelinkin.

Kysymys 3

Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään

Vastustaa 1Epäselvä 15

Lausunnonantajien vastaukset kysymykseen: Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
Lausunnonantaja	Kanta	Peruste ja alkuperäinen vastaus
Helsingin hallinto-oikeus	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Helsingin hallinto-oikeus kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja ilmoittaa kohteliaimmin, että lausuntoa ei anneta. Näytä alkuperäinen vastaus Helsingin hallinto-oikeus kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja ilmoittaa kohteliaimmin, että lausuntoa ei anneta. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Mitä tapahtui lausuntokierroksen jälkeen?

Valmistelu jatkui hankkeessa Hallituksen esitys laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta.

Tämä ensimmäinen versio näyttää varmennetut hankelinkit. Luonnoksen ja myöhemmän hallituksen esityksen tekstimuutosten vertailu kuuluu seuraavaan vaiheeseen.

Helsingin käräjäoikeus	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Voimassaolevan valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain lainvalmistelutöissä (HE 159/2014) on todettu, että korvausta vaativalla on myös oikeus nostaa valtiota vastaan kanne käräjäoikeudessa vaatimatta korvausta ensin Valtiokonttorilta. Näytä alkuperäinen vastaus Voimassaolevan valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain lainvalmistelutöissä (HE 159/2014) on todettu, että korvausta vaativalla on myös oikeus nostaa valtiota vastaan kanne käräjäoikeudessa vaatimatta korvausta ensin Valtiokonttorilta. Helsingin käräjäoikeus ehdottaa, että maininta tästä otetaan uudistuksen yhteydessä esimerkiksi lain 4b §:ään, jossa ehdotetaan säädettäväksi, että Valtiokonttori voisi jättää eräitä valtion vahingonkorvaustoimintalain mukaisia asioita käsittelemättä antamalla hakijalle suoraan osoituksen yleiseen alioikeuteen. Tämä olisi perusteltua selkeyden kannalta. Helsingin käräjäoikeus pitää ehdotusta 4b §:ksi perusteltuna erityisesti tilanteissa, joissa asian käsitteleminen edellyttäisi suullisten todistelukeinojen käyttämistä. Mikäli Valtiokonttori jättäisi pykälän nojalla tutkimatta vähäistä suuremman määrän hakemuksia, jotka todennäköisesti tulisivat myöhemmin käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa, tämä tulisi huomioida käräjäoikeudelle osoitettavissa määrärahoissa. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry kiittää mahdollisuudesta lausua Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Näytä alkuperäinen vastaus Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry kiittää mahdollisuudesta lausua Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. JUKO lausuu asiasta seuraavaa: HE luonnos käsittelee pääasiassa valtoin vahingonkorvausvastuuta ja menettelytapoja vahingonkorvauksen toimeenpanossa sekä tiedonsaantioikeuksia ja niiden muuttamista. JUKO pitää perusteltuna näihin tehtäviä täsmennyksiä ja muutoksia vallitsevien olosuhteiden johdosta. JUKO ei pidä kuitenkaan asianmukaisena sitä, että HE luonnos sisältää erillisenä asiana Valtiokonttorista annetun lain 2§ esitettäviä muutoksia, joiden vaikutuksia ei ole arvioitu. Lainsäädäntövalmistelun tulee lähteä siitä, että se on avointa ja esitettyjen muutosten vaikutukset on huolellisesti arvoitu. Ko. pykälämuutoksen osalta näin ei ole toimittu. Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n 1 momentin 9 ja 10 kohdissa säädetyt tehtävät ehdotetaan kumottaviksi. Nämä ovat valtion työelämän kehittäminen ja sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toiminnan ja käytön kehittäminen ja valvonta. Jatkovalmistelun aikana selvitetään näiden tehtävien siirtäminen muulle tai muille virastoille. Tehtävien siirtyessä toiselle virastolle henkilöstösiirrot voidaan toteuttaa valtion virkamiehistä annetun lain (750/1994) 5 a §:n mukaisesti. Tällöin toimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samaan virastoon tai samoihin virastoihin kuin tehtävät siirtyvät. Henkilöstövaikutukset ja henkilöstöön liittyvä uudelleenjärjestelytarve käsitellään yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukaisessa menettelyssä. JUKO katsoo, että asiasta ei voi säätää tässä yhteydessä lainkaan, vaan valtion työelämän kehittäminen ja sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toiminnan ja käytön kehittäminen ja valvonta -asioiden mahdollista lakkauttamista on arvioitava vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan ensin. HE luonnoksen kohdassa 10.2. tunnistetaan tarve Valtiokonttorin lakisääteisten tehtävien siirtämiseen tai poistamiseen lailla. Siitä huolimatta lausuttavana olevassa HE luonnoksessa ei arvioida lainkaan vaikutuksia tai vaihtoehtoisia tapoja säätää työelämän kehittämisestä ja sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toiminnan ja käytön kehittämisestä ja valvonnasta, joita esitetään lakkautettavaksi ja myöhemmin mahdollisesti siirrettäväksi kohdan 7.2. mukaisesti. Perustuslain 2 §:n mukaisesti viranomaisen tehtävistä on säädettävä lailla. Vastaavasti tehtävien poistaminen tapahtuu samalla tavalla. Eduskunnan budjettivallasta seuraa, että jos tehtävien poistaminen vaikuttaa Valtiokonttorin toiminnan laajuuteen tai budjettiin, tulee muutokset tehdä niin, että eduskunnan budjettivaltaa ei kavenneta ilman perusteltua syytä (vrt. PeVL 37/1992 vp). Jatkovalmistelun aikana asian edistymisestä ja Valtiokonttorin toimista riippuen selviää, onko esitys tarpeen käsitellä ns. budjettilakina. JUKO katsoo, että HE on laitettava omana muutoksena lausunnolle siten, että se on valmisteltu huolella. JUKO huomauttaa, että virastorakenteen selvittäminen on aikataulutettu vuoden 2026 loppuun mennessä. Olisi hyvän hallintotavan mukaista selvittää asiaa ilmoitetun aikataulun mukaisesti ennen mahdollisia ehdotuksia. Koska HE ehdotuksessa ei ole arvioitu muutoksen vaikutuksia käytännössä lainkaan, siihen on mahdotonta ottaa asianmukaisella tavalla kantaa. Valtiokonttorin työelämän kehittäminen on tärkeää työtä, jonka lakkauttaminen voi vaikuttaa koko valtionhallinnon toimivuuteen. Ko. palvelua tuottava yksikkö tukee ja ohjaa mm. valtionhallinnon Kaiku-kehittämishankkeita sekä koordinoi ja fasilitoi verkostoja ja yhteistyöryhmiä, kuten Valtion työsuojelun yhteistyöryhmä, Valtion kestävyysverkosto, ennakointiverkosto ja työyhteisösovittelijoiden verkosto ja kehittäjien verkosto. Yksikkö myös mm. toteuttaa valtionhallinnon poikkihallinnollista työnohjausta ja tukee virastoja niiden kehittämistarpeissa. Kaiku-hankkeilla ja niihin myönnettävällä kehittämisrahalla tuetaan mm. työyhteisöjen toimivuuden, vuorovaikutuksen ja johtamisen kehittämistä, työn turvallisuutta, tehostetaan prosesseja ja luodaan uusia rakenteellisia ja osaamisedellytyksiä selviytyä toimintaympäristön muutoksista sekä rakentaa entistä sujuvampaa ja vaikuttavampaa valtionhallintoa. Varsin usein kyse on poliittisella päätöksellä ohjatusta muutosprosessista mm. virastojen yhdistämisestä, resurssien vähenemisestä tai tehtävämuutoksista, joiden läpiviemiseen ei ole osoitettu riittäviä erillisresursseja. JUKO pitää näitä tehtäviä erittäin tärkeinä koko valtionhallinnon näkökulmasta ja edellyttää, että tehtävät toteutetaan jatkossakin joko Valtiokonttorissa, tai siirretään arvioinnin jälkeen toiseen virastoon henkilöstöineen. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry	Vastustaa Automaattinen tekstiluokitus, varmuus 92 %	Luokittelun peruste: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ei kannata ehdotusta poistaa työelämän kehittämistä koskeva tehtävä valtiokonttorilaista. Näytä alkuperäinen vastaus Valtiokonttorista annettua lakia (305/1991) ehdotetaan päivitettäväksi Valtiokonttorin lakisääteisten tehtävien osalta. Ehdotuksen mukaan laista kumotaan lain 2 §:n 1 momentin 9 kohta, jossa säädetään valtion työelämän kehittämisestä. Kumoamista perustellaan lain yleisellä päivittämistarpeella. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ei kannata ehdotusta poistaa työelämän kehittämistä koskeva tehtävä valtiokonttorilaista. JHL on erittäin huolissaan suunnitellun muutoksen vaikutuksista valtiokonsernin työelämän kehittämiseen, ja lain muuttamisen vaikutusten seurauksista valtion henkilöstön työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Valtiokonttorin vastuulla oleva valtion varojen vastuullinen ja tehokas hoito sisältää nykyisen lain perusteella työelämän kehittämisen, jolla on vaikutusta tuottavuuden parantamisen lisäksi henkilöstön työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja toimintaympäristön kehittämiseen. Työelämän kehittäminen on myös taloudellisesti järkevää niin organisaatioille, yksilöille kuin yhteiskunnalle. Menetetyn työpanoksen kustannukset ovat kansantaloudelle STM:n laskelman mukaan vähintään 24 miljardia €/v. (v. 2014). Työelämän kehittämisen sisällyttäminen Valtiokonttorin lakisääteisiin tehtäviin on mahdollistanut valtion eri organisaatioiden aidosta tarpeesta lähtevän ja hallinnonalojen rajat ylittävän poikkihallinnollisen työelämän kehittämisen. Valtiokonttorin yhteydessä toteutettuna toiminnassa ei ole ollut muiden vastaavien tahojen toimintaan sisältyvää kaupallista logiikkaa ja hinnoittelua, eläke-, tai yksilöpainotusta. Organisaatiokohtaisia ja poikkihallinnollisia kehittämishankkeita on toteutettu Valtion työelämä ja kestävyys -yksikön asiantuntijoiden avulla ja pienin kustannuksin tehokkuudella, josta kaikki muut työelämätoimijat voivat olla kateellisia. Työelämän kehittämistoiminta ollaan poistamassa valtiokonttorilaista ilman vaikutusarviointia nykyisen toiminnan tuloksekkuudesta, ilman suunnitelmaa tulevasta toiminnasta, ilman taustatietoja ja ilman perusteluja. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL esittää, että valtion työelämän kehittämistoimintaa koskeva suunnittelu vaikutusarvioineen tulee tehdä yhteistoiminnallisesti ennen kuin lakia ollaan muuttamassa. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Kansallisarkisto	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Kansallisarkisto kiittää mahdollisuudesta lausua Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Näytä alkuperäinen vastaus Kansallisarkisto kiittää mahdollisuudesta lausua Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lausunto koskee esityksen kohtaa Valtiokonttorin työelämän kehittämistehtävien uudelleen järjestelystä. Valtiokonttorin toteuttama monipuolinen ja laajamittainen työelämän kehittämistyö, poikkihallinnollisen yhteistyön koordinointi ja Kaiku-hankkeiden tuki ovat erityisen merkityksellisiä pienemmille valtionhallinnon toimijoille. Katsomme, että näiden tehtävien jatkuminen on dynaamisesti kehittyvässä työelämässä erittäin olennaista. Nämä tehtävät tulee osoittaa selkeästi vastuutahoille. Valtionhallinnon vähenevien resurssien myötä poikkihallinnolliset verkostot ja kehittämishankkeet sekä erillinen työelämän kehittämisen Kaiku-rahoitus muodostavat yhä merkittävämmän tuen viraston toiminnalle. Koska yksittäisten virastojen määrärahat pienenevät, on välttämätöntä, että näille kehittämisen ja verkostojen koordinointitehtäville sekä kehittämishankkeiden rahoitukselle varataan riittävät yhteiset resurssit. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Liikenne- ja viestintäministeriö	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Näytä alkuperäinen vastaus Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Ministeriö esittää lausuntonaan seuraavaa: Liikenne- ja viestintäviraston kantamien verojen ja polttoainemaksujen määräämisessä aiheutuvat vahingot Ministeriö kiinnittää erityistä huomiota esityksen kohtaan, jonka mukaan valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia ei jatkossa sovellettaisi ajoneuvoverolain mukaisessa ajoneuvoveron maksuunpanossa tai perinnässä taikka ajoneuvon osien vaihtamisen tai rakennemuutoksen perusteella tapahtuvassa uudelleenverottamisessa aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät myös polttoaineesta annetun lain mukaisen polttoainemaksun maksuunpanossa sattuneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvat vahingot. Esityksessä ei kuvata tarkemmin asian nykytilaa eikä arvioida sitä, mitä käytännön vaikutuksia muutoksella olisi ajoneuvo- ja autoverotukseen liittyvien vahingonkorvausasioiden käsittelyyn. Lisäksi muutoksia perustellaan vain tarkoituksenmukaisuudella ja yhtenäistämisellä. Liikenne- ja viestintäministeriö kiinnittää huomiota siihen, että kyseiset vahingonkorvausasiat ovat osa isompaa kokonaisuutta, minkä takia ei ole tarkoituksenmukaista rajata vain tiettyjä vahinkotyyppejä valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain ulkopuolelle. Korvausvaatimuksen perusteena oleva tapahtuma ei välttämättä kohdistu yksiselitteisesti verotuspäätökseen tai veronkantoon, vaan voi liittyä esimerkiksi rekisteröintitietojen käsittelyyn tai asiakkaalle annettuun neuvontaan. Esimerkiksi ajoneuvoverotuksessa keskeisimmät asiat liittyvät ajoneuvon rekisteröintitapahtumiin, joiden perusteella ajoneuvovero maksuunpannaan. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan esitetty muutos vahingonkorvausasioiden käsittelyssä tulisi aiheuttamaan epäselvyyttä siitä, mikä mahdollinen virhe liittyy ajoneuvoverotukseen ja mikä ei. Esimerkiksi ajoneuvon omistajalle annettu mahdollinen virheellinen neuvonta, joka sen antamishetkellä on liittynyt ajoneuvon rekisteröintiasioihin, voi myöhemmin aiheuttaa vahingon esimerkiksi lisä- ja jälkiveron maksuunpanon muodossa. Liikenne- ja viestintäviraston verotukseen liittyvät vahingonkorvaukset eivät siten ole rajattavissa pelkästään niihin viranomaisen veronkantotehtäviin, jotka tapahtuvat, kun ajoneuvoveroa koskevat päätökset annetaan verovelvollisille tiedoksi. Ministeriö pitää perusteltuna, että Liikenne- ja viestintäviraston verotukseen liittyvien vahingonkorvausasioiden käsittely säilyisi nykytilan mukaisesti Valtiokonttorissa. Nykytilan säilyttäminen tukisi menettelyn selkeyttä ja yhdenmukaisuutta. Valtiokonttorin mahdollisuus jättää asia käsittelemättä ja tehtävien poistaminen Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettuun lakiin uusi 4 b §, jonka nojalla Valtiokonttori voisi tietyissä tilanteissa jättää korvausasian käsittelemättä ja osoittaa korvauksenhakijan nostamaan kanteen yleisessä tuomioistuimessa. Ministeriö katsoo, että jatkovalmistelussa olisi aiheellista arvioida tarkemmin ehdotuksen vaikutuksia korvauksenhakijoiden oikeusturvaan sekä sitä, johtaako esitetyt muutokset tosiasiallisesti menettelyn nopeutumiseen ja tehostumiseen. Esityksessä ehdotetaan myös poistettavaksi Valtiokonttorista annetusta laista valtion työelämän kehittämistä sekä sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston kehittämistä ja valvontaa koskevat tehtävät. Ministeriö pitää tärkeänä, että mahdolliset tehtävien poistot perustuvat riittäviin vaikutusarviointeihin. Tiedonsaantioikeudet ja henkilötietojen suoja Ministeriö pitää kannatettavana sitä, että tiedonsaantioikeuksia selkeytetään ja täsmennetään. Samalla ministeriö katsoo, että esityksen perusteluissa olisi kannatettavaa kuvata nykyistä yksityiskohtaisemmin tiedonsaantioikeuksien välttämättömyyttä erityisesti silloin, kun kyse on erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvista tiedoista. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom)	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Liikenne- ja viestintävirasto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Näytä alkuperäinen vastaus Liikenne- ja viestintävirasto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan muun ohella, että Liikenne- ja viestintäviraston kantamien verojen ja polttoainemaksujen määräämisessä aiheutunutta vahinkoa koskevat asiat ehdotetaan jätettäväksi lain soveltamisalan ulkopuolelle, kuten voimassa olevassa laissa jo säädetään muiden verotusta koskevien asioiden osalta. Esityksessä todetaan, että valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia ei sovellettaisi ajoneuvoverolain mukaisessa ajoneuvoveron maksuunpanossa tai perinnässä taikka ajoneuvon osien vaihtamisen tai rakennemuutoksen perusteella tapahtuvassa uudelleen verottamisessa aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Lain soveltamisen ulkopuolelle jäisivät myös polttoainemaksulain mukaisen polttoainemaksun maksuunpanossa sattuneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvat vahingot. Näitä vahinkoja olisivat esimerkiksi veron määrääminen väärin perustein tai liian suurena, tai kohdistettuna muulle kuin siitä vastuussa olevalle verovelvolliselle. Hallituksen esityksessä ei tarkemmin ilmene, mitä vaikutuksia muutoksella on arvioitu olevan ajoneuvoverotukseen, ensirekisteröinnin jälkeiseen autoveron maksuunpanoon tai polttoainemaksujen määräämiseen tai miten ehdotettujen muutosten katsotaan sujuvoittavan nykyistä vahingonkorvausmenettelyä. Edellä mainittujen verojen ja maksujen maksuunpanoihin liittyy pelkkää veron maksuunpanoa laajempaa hallinnollista menettelyä ja muita veron maksuunpanoon liittyviä erillisiä viranomaisprosesseja, joissa asianosaisen saamalla neuvonnalla ja aikaisemmilla viranomaisen suorittamilla toimilla on merkitystä. Virhe aikaisemmissa viranomaisen toimissa voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa vasta siinä vaiheessa, kun mainittujen toimenpiteiden perusteella maksuun pannaan veroa tai siihen verrattava seuraamusmaksu. Kysymys ei näissä tilanteissa ole pelkästään verotukseen perustuvasta vahingosta, vaan viranomaisen virheellisen toiminnan seurauksena syntyvästä taloudellisesta vahingosta, joka konkretisoituu vasta veron maksuunpanon tai siihen verrannollisen sanktiomuotoisen maksun yhteydessä. Verovelvollisella on oikeus hakea muutosta veron maksuunpanoa koskevaan päätökseen. Säännönmukaisen muutoksenhaun yhteydessä arvioidaan ainoastaan valituksen kohteena olevan verotusta koskevan päätöksen lainmukaisuutta, kuten veron määräämisen perusteita, veron suuruutta tai sitä, kuka on ollut vastuussa verosta. Muuta viranomaisen toimintaa, esimerkiksi virheellisen neuvonnan merkitystä ajoneuvon rekisterimerkintöihin liittyen ei tutkita, vaikka sillä olisi voinut olla merkitystä valituksen kohteena olevan päätöksen perusteisiin ja lopputulokseen. Mikäli esitetty muutos toteutuu, se aiheuttaa vahingonkorvausasioiden käsittelyssä epäselvyyttä esimerkiksi siitä, mikä virhe katsotaan liittyvän ajoneuvoveron maksuunpanoon ja mikä ei. Ajoneuvon omistajalle tai haltijalle annettu virheellinen neuvonta, joka antamishetkellä on liittynyt ajoneuvon rekisteröintiä koskeviin toimenpiteisiin voi myöhemmin aiheuttaa vahingon esimerkiksi ajoneuvoveron lisä- ja jälkiveron maksuunpanon muodossa. Liikenne- ja viestintäviraston verotukseen liittyvät vahingonkorvaukset eivät siten ole ymmärrettävissä pelkästään veron maksuunpanoa ja perintää koskeviin viranomaisen tehtäviin. Mainittujen Liikenne- ja viestintäviraston verotusta koskevien tehtävien taustalla on muitakin viranomaistehtäviä, joissa vahingonkorvausmenettely on keskitetty Valtiokonttorille. Joissakin tapauksissa voi olla mahdollista, että saman ajoneuvon rekisteröintiä ja verotusta koskevan tapahtumaketjun osalta hallinnon asiakas voisi hakea korvausta Valtiokonttorilta ja toisissa tapauksissa ei. Muutos aiheuttaisi lain soveltamiseen liittyviä haastavia tulkintatilanteita toimivaltaisesta viranomaisesta. Liikenne- ja viestintävirasto pitää tarkoituksenmukaisena, ettei nykyiseen käytäntöön tehdä Liikenne- ja viestintävirastoa koskevia muutoksia ja että korvausjärjestelmä säilytetään jatkossakin vahingon kärsineelle mahdollisimman yhdenvertaisena ja selkeänä. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 §:n 2 momentti, jossa säädettäisiin valtion edustamisesta tuomioistuimessa siten, että mahdollistetaan vain yhden viranomaisen edustavan valtiota oikeudenkäynnissä silloin, kun toimivalta olisi jaettu Valtiokonttorin ja toisen viranomaisen välillä. Säännöksen perusteella Valtiokonttori voisi valtuuttaa toisen viranomaisen käyttämään puhevaltaa Valtiokonttorin toimivaltaan kuuluvan korvausasian käsittelyssä tai vaihtoehtoisesti toimia toisen viranomaisen valtuuttamana edustajana sellaisen korvaustoiminnan käsittelyssä, joka on rajattu valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain soveltamisalan ulkopuolelle. Mikäli veron maksuunpanoa koskevat vahingonkorvausasiat jäisivät nykyisen vahingonkorvausmenettelyn ulkopuolelle, muutos aiheuttaisi tilanteita, joissa sekä Valtiokonttorilla että Liikenne- ja viestintävirastolla olisi päällekkäinen toimivalta edustaa tuomioistuimessa. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Oikeusrekisterikeskus	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Oikeusrekisterikeskus (ORK) toimii rikosrekisterin, sakkorekisterin ja konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin rekisterinpitäjänä sekä huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä. Näytä alkuperäinen vastaus Oikeusrekisterikeskus (ORK) toimii rikosrekisterin, sakkorekisterin ja konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin rekisterinpitäjänä sekä huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi 1. lakiehdotuksen 2 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, joka mahdollistaisi vain yhden viranomaisen edustavan valtiota oikeudenkäynnissä silloin, kun toimivalta olisi jaettu Valtiokonttorin ja toisen viranomaisen välillä. Säännöskohtaisten perustelujen mukaan Valtiokonttori voisi valtuuttaa toisen viranomaisen käyttämään puhevaltaa Valtiokonttorin toimivaltaan kuuluvan korvausasian käsittelyssä tai vaihtoehtoisesti toimia toisen viranomaisen valtuuttamana edustajana sellaisen korvausvaatimuksen käsittelyssä, joka on rajattu valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain soveltamisalan ulkopuolelle. Esitysluonnoksesta ei ilmene, edellyttääkö 1. lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtuutus sitä, että valtuutettu viranomainen on antanut suostumuksensa valtion edustamiseen oikeudenkäynnissä valtuutuksen nojalla. ORK esittää, että säännöskohtaisiin perusteluihin lisätään valtuutuksen edellytykseksi, että valtuutettava viranomainen on antanut suostumuksensa valtuutukseen perustuvaan valtion edustamiseen oikeudenkäynnissä. ORK kiinnittää huomiota siihen, että edellä tarkoitetussa jaetun toimivallan tilanteessa usealla eri viranomaiselle voi olla yksittäiseen tapaukseen liittyvää oikeudenkäynnin kannalta merkityksellistä tietoa, jota valtuutuksen nojalla valtiota oikeudenkäynnissä edustavalla viranomaiselle ei ole. ORK esittää, että 1. lakiehdotuksessa 2 §:n 2 momentin osalta olisi tarpeen säätää valtuutetun viranomaisen tiedonsaantioikeuksista. Vaihtoehtoisesti yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi tarpeen selostaa, mihin jo olemassa oleviin säännöksiin valtuutetun viranomaisen tiedonsaantioikeudet oikeudenkäynnissä valtion edustamista varten tarvittaviin tietoihin perustuvat. ORK esittää, että 2. lakiehdotuksen osalta 2 d §:n 1 momentin 14 kohtaan lisättäisiin oikeustilan selkeyttämiseksi säännös, jonka perusteella Valtiokonttorilla on salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien rajoitusten estämättä oikeus pyynnöstä saada maksutta tunnistetietoineen välttämättömät asiakirjat ja tiedot valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain (978/2014) nojalla käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tai valtion edun valvomiseksi Oikeusrekisterikeskukselta sakko- ja rikosrekisteristä. Lisäksi ORK pyytää arvioimaan 3. lakiehdotuksen osalta, mahdollistaako lain sakon täytäntöönpanosta (672/2002) 49 §:n 1 momentin 3 kohta jo sen, että ORK:lla on oikeus luovuttaa Valtiokonttorille sakkorekisteristä ne välttämättömät tiedot, jotka Valtiokonttori tarvitsee korvauksen takaisinperintään liittyvien tehtävien hoitamiseksi esimerkiksi tehdäkseen perusteetta maksettua etuutta koskevan muutosilmoituksen tulorekisteriin. Tästä olisi tarpeen sisällyttää oikeusohjeet myös esityötekstiin. Mikäli kyseinen säännös ei mahdollista tällaista tiedonluovutusta, ORK esittää, että 2. lakiehdotukseen lisättäisiin säännös, jonka perusteella ORK saisi luovuttaa Valtiokonttorille sakkorekisteristä ne välttämättömät tiedot, jotka Valtiokonttori tarvitsee tehdäkseen perusteetta maksettua etuutta koskevan muutosilmoituksen tulorekisteriin. Sakkorekisteritietoja koskevan erillisen tiedonluovutussäännöksen osalta on huomioitava lain sakon täytäntöönpanosta 49 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetty ja siihen liittyen saman pykälän 2 momentissa säädetty tiedonluovutusta koskeva kolmen vuoden aikarajoitus siitä, kun lainvoimainen tuomio tai muu lopullinen viranomaisratkaisu on julistettu tai annettu. Lain sakon täytäntöönpanosta 51 §:ssä säädetyn mukaisesti sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt. Tietosuoja ja muuhun lainsäädäntöön viittaamisen yleinen muotoilu asettavat sakkorekisterin tietoja koskeville luovuttamissäännöksille erityisiä vaatimuksia. Tietosuojan asianmukainen turvaaminen edellyttää, että luovuttamisesta säädetään lailla. Luovuttamissäännöksestä on riittävän selvästi käytävä ilmi oikeus saada tietoja nimenomaan sakkorekisteristä. Siinä on yksilöitävä tietoihin oikeutettu taho, luovutettavat tiedot ja tietojen käyttötarkoitus. (HE 218/2001 vp, s. 56) Esimerkiksi laissa henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa (1301/2021) 16 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään sakkorekisteritietojen luovutuksesta nämä seikat huomioiden. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Patentti- ja rekisterihallitus	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Patentti- ja rekisterihallitus kiittää mahdollisuudesta lausua luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Näytä alkuperäinen vastaus Patentti- ja rekisterihallitus kiittää mahdollisuudesta lausua luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Patentti- ja rekisterihallitus lausuu esitykseen siltä osin kuin se koskee Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n 1 momentin 10 kohdassa säädettyjä tehtäviä, jonka mukaan Valtiokonttorin tehtävänä kehittää ja valvoa sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toimintaa ja käyttöä. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) pitää sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toiminnan ja käytön kehittämistä sekä valvontaa tärkeänä julkisena tehtävänä. Tehtävällä on keskeinen merkitys digitaalisten liiketoiminta-asiakirjojen, digitaalisen tiedonvaihdon sekä yritysten digitaalisen taloushallinnon yhteentoimivuuden edistämisessä, tilaus-toimitusprosessien sujuvoittamisessa ja yritysten kilpailukyvyn ja kasvun vahvistamisessa. PRH pitää perusteltuna, että tehtävä säilyy jatkossakin valtionhallinnolla. Tehtävän hoitaminen edellyttää mm. pitkäjänteistä kansallista ohjausta, viranomaisyhteistyötä sekä mahdollisuutta vaikuttaa kansainvälisesti sähköisen liiketoiminnan infrastruktuurien kehittämiseen huomioiden suomalaisten yritysten ja julkishallinnon tarpeet. Lausunnolla olevan esityksen mukaan tehtävän siirtämistä toiselle virastolle selvitetään jatkovalmistelussa. Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain (578/2013) 2 § 2 momentin mukaan PRH vastaa yritysten digitaalisen taloushallinnon verkoston ja yhteiskehittämisen koordinaatiosta. PRH:n näkemyksen mukaan sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toiminnan ja käytön kehittäminen sekä valvonta voisivat soveltua luontevasti tämän PRH:n lakisääteisen tehtävän yhteyteen ja muodostaisivat sen kanssa toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Samalla varmistettaisiin, että tehtävän hoitaminen säilyisi viranomaisvastuulla ja että sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston kehittämistä ja valvontaa voitaisiin toteuttaa johdonmukaisesti osana yritysten digitalouden kokonaisuutta. Tehtävän siirtyminen edellyttäisi sitä, että PRH:lle osoitetaan tehtävän hoitamiseen tarvittavat resurssit. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Sosiaali- ja terveysministeriö	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Sosiaali- ja terveysministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Näytä alkuperäinen vastaus Sosiaali- ja terveysministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on voinut osallistua hallituksen esitysluonnoksen valmisteluun ja se on aktiivisesti seurannut valmistelua. STM kannattaa esitystä ja toteaa, että tarve valtion vahingonkorvaustoimintaa ja Valtiokonttoria koskevan lainsäädännön päivittämiseen on ilmeinen. STM:n näkökulmasta tärkeää on, että Valtiokonttorin tiedonsaantioikeuksien tarkennuksilla ja muilla muutoksilla turvataan valtion vastuulla olevien Pandemrix-rokotteen aiheuttamien henkilövahinkojen korvausoikeuden toteutuminen ja korvausten sujuva ja katkeamaton siirto Lääkevahinkovakuutuspoolilta Valtiokonttorille. Myös puutteet, joita on havaittu tiedonsaantioikeuksissa virka- ja työehtosopimuksissa edellytetyn ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun toteuttamiseksi, on syytä korjata. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, että lakimuutokset ja myöhemmin tarvittavat asetukset tulisivat voimaan mahdollisimman nopealla aikataululla, esimerkiksi kuten Esityksen pääasiallinen sisältö -kohdassa on mainittu 1.1.2027 alkaen. Näin varattaisiin riittävästi aikaa, jotta Valtiokonttori voi varautua tarvittavin resurssein uusien tehtäviensä hoitoon ja päästään myös sopimaan valtion korvausvastuun alkamisajankohdasta ja jäljellä olevan vakuutusmäärän siirtämisestä vuosina 2028 ja 2029. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Suomen Asianajajat	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Näytä alkuperäinen vastaus Suomen Asianajajat kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Yhtenä Suomen Asianajajien sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Suomen Asianajajien oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Suomen Asianajajat pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia. Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajat esittää seuraavaa. Valtion vahingonkorvaustoiminnan selkeyttäminen on tarpeellista Suomen Asianajajat pitää luonnosta hallituksen esitykseksi perusteltuna ja tarpeellisena toimenpiteenä Valtiokonttorin toimintojen kehittämiseksi valtion vahingonkorvaustoiminnassa. Ehdotus nostaa kuitenkin esille kysymyksen siitä, onko ehdotus tehty enemmänkin viranomaistarpeisiin kuin korvauksen hakijan oikeusturvan järjestämiseksi. Valtiokonttorin harjoittama korvaustoiminta koostuu muutaman vuoden takaisiin tietoihimme perustuen varsin pienistä, korkeintaan muutaman tuhannen euron suuruisista korvausvaatimuksista, mutta joukossa on yksittäisiä isompia korvausvaatimuksia, jotka voivat nousta miljoonaluokkaan. Vastaamon tietomurron uhrien korvaukset muodostavat lukumääränsä vuoksi erityistapauksen, mutta korvausmäärät ovat uhria kohden nekin pieniä. Mennyt ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Esitetyissä valtion vahingonkorvaustoimintaa koskevan lain soveltamisalan muutoksissa on rajattu huomattava joukko viranomaisia ja hallinnonaloja Valtiokonttorin korvaustoiminnan ulkopuolelle. Nämä rajaukset voivat perustua perustuslakiin tai yksittäisiä hallinnonaloja koskeviin lakeihin. Myös näytöltään vaativat korvausasiat rajataan Valtiokonttorin tehtäväpiirin ulkopuolelle. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että korvauksen vaatija ohjataan ajamaan oikeuksiaan oikeudenkäynnissä. Valtion puhevallan käyttäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta oikeudenkäynneissäkään. Esimerkiksi eräässä kauan jatkuneessa merioikeudellisessa miljoonaluokan riita-asiassa (ks. Helsingin käräjäoikeuden tuomio 16.5.2026 riita-asiassa L 706/ 2022/4012) alioikeuskäsittely jouduttiin hovioikeuden palautettua asian uusimaan käräjäoikeudessa, koska valtion puhevaltaa eivät hovioikeuden mukaan olleet käyttäneet oikeat viranomaiset. Asia on toistaiseksi vasta alioikeuden ratkaisun varassa, vaikka vireillepanosta on jo yhdeksän vuotta. Hovioikeuden palautuspäätöksen mukaan tarvittiin asianomaisen ministeriön osallistumista prosessiin. Tämä osoittaa, että myös tuomioistuimet hyötyisivät selkeämmistä säännöksistä valtion puhevallan käyttämiseen liittyen. Suomen Asianajajat toteaa, että yllä kuvatun kaltaisilta tapauksilta vältyttäisiin, jos toimivaltakysymykset olisi selkeämmin määritelty. Yksi mahdollisuus olisi, että korvausvaatimukset valtiota vastaan kanavoitaisiin yleisemmin Valtiokonttoriin, joka ohjeistaisi julkisyhteisön neuvontavastuun puitteissa kantajat kohdistamaan vaatimuksensa oikeaan osoitteeseen. Kun Valtiokonttoriin keskitettäisiin vahingonkorvausasioiden hoito, niin sinne muodostuisi myös paras asiantuntemus valtiota vastaan kohdistettujen korvausvaatimusten hoitamiseen. Valtiokonttori tarvitsee lainsäännöksiä tämän tehtävän täyttääkseen. Suomen Asianajajat tuo myös esiin, että korvausvaatimusten kanavoiminen Valtiokonttoriin auttaisi korvauksenhakijaa myös vanhentumisaikojen tarkastelussa. Hallintolain 21 §:n mukaan viranomaisen tulee siirtää asian oikealle viranomaiselle, ja määräaikaa katsotaan noudatetun, kun oikea viranomainen saa asiakirjan määräajan puitteissa. Jos järjestelmä korvauksen hakemiseksi on sekava, voi syntyä oikeudenmenetyksiä. Suomen Asianajajat katsoo olevan myös todettavissa, että pelkän väitteen valtion ankarasta vastuusta tulisi perustaa toimivalta Valtiokonttorille silloin, kun korvausvaatimus perustetaan ankaraan vastuuseen (”toiminnassa, josta valtio vastaa tahallisuudesta tai huolimattomuudesta riippumatta”) alueella, josta ei ole vielä velvoittavaa oikeuskäytäntöä, eli ankara vastuu ei ole selviö. Mikäli vastuun arvioiminen edellyttäisi merkittävää näytön arvioimista, asia jouduttaisiin käsittelemään tuomioistuimessa. Tällöinkin Valtiokonttori voisi ohjeistaa, mikä viranomainen vastaa valtion puolesta tuomioistuinasiassa. Epäselvissä tapauksissa olisi mahdollista toimia siten, että Valtiokonttori antaisi epäävän päätöksen, jolloin hakija voisi vaatia korvausta valtiolta niin, että Valtiokonttori hoitaisi valtion puhevallan käytön vastaajana, tarvittaessa kyseisestä hallinnonalasta vastaavan ministeriön tai viranomaisen kanssa siten kuin säädetään. Ehdotuksessa lähdetään siitä, että Valtiokonttorin jättäytyminen pois asian käsittelystä edistäisi korvauksen hakijan oikeusturvaa jouduttamalla prosessia. Suomen Asianajajat toteaa, että ehdotettu 4 b §, joka tuo mahdollisuuden jättää asia käsittelemättä, ei lisää korvauksenhakijan oikeusturvaa, mikäli tämä joutuu panemaan asian vireille ilman Valtiokonttorin kantaa. Käytännössä Valtiokonttorin kanssa kirjelmöinti voisi selventää kiistakysymyksiä ja sitä, mistä näyttöä mahdollisesti tarvitaan. Vanhentumisaikoihin liittyen laissa tulisi nimenomaisesti todeta, että Valtiokonttorille esitetty vaatimus katkaisisi vanhentumisajan kulumisen, vaikka Valtiokonttori jättäisi sen käsittelemättä. Suomen Asianajajat nostaa myös esiin, että siinä missä oikeushallinto ja yrityselämä pyrkivät enenevissä määrin riitojen ratkaisemiseen varsinaisten oikeudenkäyntien ulkopuolella sovittelun myötä tai neuvotteluin, ehdotus näyttää vievän menettelyä täysin päinvastaiseen suuntaan valtion vahingonkorvausvastuun osalta. Huomioita eräistä ehdotuksen yksityiskohdista Suomen Asianajajat kiinnittää myös huomiota seuraaviin yksityiskohtiin: Soveltamisalassa 1 §:n 2 momentissa rajataan ulos puolustusvoimien toiminnassa kiinteistölle aiheutunut vahinko, muttei henkilövahinkoa. Kuitenkin viimeaikaisessa uutisoinnissa on tuotu esiin narratiivi, jonka mukaan Valtiovarainministeriössä pohditaan parhaillaan droonivahinkojen korvaamista valtion varoista nimenomaan Valtiokonttorin korvausmenettelyssä. Droonivahingot ovat ulkomailta Suomen ilmatilaan tulevien droonien aiheuttamia vahinkoja. Näin ollen esityksen mukaisesti, jos Suomen puolustusvoimat kuitenkin ryhtyisi torjumaan drooneja, ja tästä aiheutuisi kiinteistöille vahinkoja, vahingonkorvauksia pitäisi hakea tuomioistuimessa. Suomen Asianajajat katsoo, että tällainen asia tulisi huomioida erityislainsäädännössä. Ehdotuksen 4 b §:n mukaan asian käsittelemättä jättäminen olisi mahdollista 2)-kohdan mukaan myös, jos Valtiokonttori on jo aiemmin ratkaissut samaan vahinkotapahtumaan liittyvän tämän lain mukaisen korvausasian. Suomen Asianajajat tuo esiin, että tältä osin sanamuoto on puutteellinen, sillä samasta vahinkotapahtumasta on voinut aiheutua vahinkoa useille luonnollisille tai oikeushenkilöille. Jos lainkohtaa luetaan kirjaimellisesti, yhden korvauksenhakijan asian käsittely estäisi toisen hakijan asian käsittelyn ja tämä joutuisi tuomioistuimeen, vaikka ensimmäinen hakija olisi saanut korvauksen ilman oikeudenkäyntiä. Vastaavasti samasta vahinkotapahtumasta voi ilmetä vahinkoja vasta myöhemmin, mikä voi perustellusti synnyttää tarpeen uusille korvausvaatimuksille vasta myöhemmässä vaiheessa, aiemman korvausvaatimuksen tultua jo maksetuksi. Esityksessä olisi vähintäänkin selvennettävä sitä, mitä pidetään lain tarkoittamalla tavalla ”samana vahinkotapahtumana”. Oletuksena tämä ei voi tarkoittaa kuin saman asianosaisen samasta vahinkotapahtumasta vireille saattamaa vahingonkorvausvaatimusta. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Suomen Kuntaliitto ry	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Näytä alkuperäinen vastaus Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Lausunto kohdistuu yhteen asiakohtaan. Esitysluonnoksen luvussa 7.2 esitetään lyhyesti, että Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n 1 momentin 10 kohdassa säädetty tehtävä (sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toiminnan ja käytön kehittäminen ja valvonta, ns. Peppol-viranomaistoiminto) kumotaan. Esitysluonnoksessa mainitaan, että jatkovalmistelun aikana selvitetään tehtävän siirtäminen jollekin toiselle virastolle. Kyseessä on sekä yritysten että julkisen sektorin toimijoiden taloushallinnon digitalisaation kannalta keskeinen tehtävä ja toiminto. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tehtävä joko jatkuu nykyisellään tai mikäli siirto jollekin toiselle virastolle toteutuu, tapa ja edellytykset hoitaa sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toiminnan ja käytön kehittämistä ja valvontaa säilyvät vähintään entisellä tasolla. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Työ- ja elinkeinoministeriö	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole erityistä lausuttavaa asiassa. Näytä alkuperäinen vastaus Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole erityistä lausuttavaa asiassa. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Vakuutuskeskus	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Lääkevahinkovakuutuspooli on osa Vakuutuskeskus-ryhmittymää, jonka nimissä lausunto annetaan. Näytä alkuperäinen vastaus Lääkevahinkovakuutuspooli on osa Vakuutuskeskus-ryhmittymää, jonka nimissä lausunto annetaan. Lausuntomme koskee ainoastaan lääkevahinkovakuutukseen ja Pandemrix-rokotusvahinkoihin liittyviä esityksen kohtia. Lääkevahinkovakuutuspooli on osallistunut HE-luonnoksen valmisteluun. Katsomme, että luonnoksessa esitetty korvaustoiminnan siirto on tarkoituksenmukainen ja ja varmistaa vahinkoa kärsineiden korvausoikeuden toteutumisen jatkossakin. Vaikutusarvioinnit ovat tältä osin kattavia. Korvauskäsittelyn tehokas siirto edellyttää sitä, että lääkevahinkovakuutuspooli voi luovuttaa Valtiokonttorille kaiken korvauskäsittelyyn ja vastuun selvittämiseen vaadittavan materiaalin, mikä toteutunee ehdotetulla sääntelyllä. Siirtomenettelyistä ja ajankohdasta tullaan myöhemmin sopimaan tarkemmin Valtiokonttorin ja poolin välisellä erillisellä sopimuksella lainsäädännön asettamissa raameissa. Avaa alkuperäinen lähde ↗

Valtiokonttori	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Asia: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö VN/2882/2026 Valtiokonttorin lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi Valtiovarainministeriö on pyytänyt Valtiokonttorin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Näytä alkuperäinen vastaus Asia: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö VN/2882/2026 Valtiokonttorin lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi Valtiovarainministeriö on pyytänyt Valtiokonttorin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain soveltamisalaa ja Valtiokonttorin toimivaltaa. Valtiokonttorille säädettäisiin lisäksi mahdollisuus osoittaa eräissä tapauksissa korvausta vaativa nostamaan kanne yleisessä tuomioistuimessa ilman Valtiokonttorin käsittelyä ja päätöstä. Valtiokonttorin lakisääteisiä tehtäviä vähennettäisiin kumoamalla Valtiokonttorista annetun lain valtion työelämän kehittämistä sekä sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkon toiminnan ja käytön kehittämistä ja valvontaa koskevat tehtävät. Lisäksi Valtiokonttorin tiedonsaantioikeuksia täsmennettäisiin ja Valtiokonttorin tai sen virkamiehen toiminnasta tehty kantelu ehdotetaan pääsääntöisesti Valtiokonttorin pääjohtajan ratkaistavaksi. Tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin lisättäisiin Valtiokonttorille tiedonsaantioikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan etuun liittyvien korvausasioiden hoitamiseksi. Esitettyjen lainsäädäntömuutosten johdosta Valtiokonttori toteaa lausuntonaan seuraavaa: Yleiset huomiot: Valtiokonttori pitää esitystä korvaustoimintansa osalta kannatettavana ja tarkoituksenmukaisena. Esityksessä ehdotettavat täsmennykset valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettuun lakiin selkeyttävät nykytilaa ja vähentävät tulkinnanvaraisuutta. Valtiokonttorista annetun lain tiedonsaantioikeuksia koskeviin säännöksiin esitettävät lisäykset ja tarkennukset ovat olennaisia vahingonkorvaus- ja takaisinperintäasioiden tehokkaan ja oikea-aikaisen käsittelyn kannalta. Pandemrix-rokotteesta aiheutuneiden vahinkojen siirtymiseen varautuminen on huomioitu esityksessä asianmukaisesti, mitä Valtiokonttori pitää välttämättömänä korvaustoiminnan katkeamattomuuden varmistamiseksi. Valtiokonttori pitää myös esitystä Valtiokonttorista annetussa laissa määriteltyjen tehtävien vähentämisestä kannatettavana. Kumottavat kohdat mahdollistavat tehtävien organisoinnin virastorakenneselvityksen linjausten ja valtiontaloutta koskevien kehyslinjausten mukaisesti ja tukevat Valtiokonttorin keskittymistä kaikkein keskeisimpiin tehtäviin. Yksityiskohtaiset huomiot: Lain Valtiokonttorista 2 b §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusia tiedonsaajia. Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietovarannon tietojen osalta tiedonsaajien joukkoa laajennettaisiin koskemaan sisäministeriötä sekä Maakuntien tilakeskus Oy:ta. Valtiokonttori pitää kyseisiä täydennyksiä tarpeellisena, mutta tuo lisäksi esille, että tiedonsaajien joukkoa olisi hyödyllistä täydentää myös Lupa- ja valvontavirastolla. Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 16 §:n mukaan investointisuunnitelmaa koskeva esitys on toimitettava valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle kalenterivuoden loppuun mennessä. Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021, myöhemmin järjestämislaki) 11 §:n mukaan sisäministeriö tekee päätöksen hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa koskevaan esitykseen sisältyvän pelastustoimen osasuunnitelman hyväksymisestä. Järjestämislain 14 §:n mukaan Lupa- ja valvontaviraston vuosittain laadittavassa asiantuntija-arviossa tarkastellaan investointien tarvetta ja vaikutuksia. Järjestämislain 19 §:n mukaan hyvinvointialueen tulee antaa sisäministeriölle ja Lupa- ja valvontavirastolle niiden pyytämät välttämättömät tiedot ja selvitykset järjestämislaissa niille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi. Valtiokonttori on erillisellä päätöksellä myöntänyt Lupa- ja valvontavirastolle pääsyn hyvinvointialueiden raportointikokonaisuuteen (HHIS-raportointikokonaisuus). Tiedonsaajajoukon täsmentäminen lakiin Valtiokonttorista selkeyttäisi edelleen asiantilaa. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tarkennettavaksi tietovarannon nimi muotoon kuntien ja hyvinvointialueiden tietovaranto. Tältä osin Valtiokonttori tuo esille, että vastaava tarkennus pykälän 3 ja 4 momenttien osalta sisältyy myös hallituksen esitykseen eduskunnalle hankintatietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi. Huomiot liittyen kumottavaksi esitettyihin Valtiokonttorin tehtäviin: Luonnoksessa ehdotetaan kumottavaksi Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n 1 momentin 9 kohdan mukainen valtion työelämän kehittämistehtävä sekä 10 kohdan mukainen tehtävä kehittää ja valvoa sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toimintaa ja käyttöä. Lain Valtiokonttorista 2 §:n 1 momentin 10 kohdan tehtävässä on kyse niin sanotusta Peppol-viranomaistehtävästä. Siltä osin kuin Peppol-viranomaistehtävään sisältyy perustuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua julkisen vallan käyttöä, tulee siitä säätää laissa. Peppol-viranomaistehtävän osalta julkisen vallan käyttöä voidaan katsoa sisältyvän erityisesti viranomaisen harjoittamaan valvontaan. Peppol-viranomaistehtävään sisältyy lisäksi kehittämiseen ja asiantuntijayhteistyöhön liittyvää työtä. Valtiokonttori Suomen Peppol-viranomaisena valvoo, että Suomessa toimivat Peppol-palveluntarjoajat noudattavat Peppol-verkoston sääntöjä ja sopimuksia, mukaan lukien Peppol-viranomaisen asettamia maakohtaisia sääntöjä. Peppol-viranomaisella on toimivalta kohdistaa sopimussuhteessaan olevaan palveluntarjoajaan seuraamuksia sekä tarvittaessa yhteistyössä verkoston katto-organisaation OpenPeppolin kanssa poistaa palveluntarjoajan oikeus toimia Peppol-verkossa (ns. PKI-sertifikaatin poistaminen). Vastaavasti Peppol-viranomainen myös myöntää oikeuden toimia Peppol-verkossa palveluntarjoajalle yhteistyössä katto-organisaatio OpenPeppolin kanssa (PKI-sertifikaatin myöntö). Valtiokonttorin tehtävän kumoamisen yhteydessä on hyvä varmistaa, että tehtävien hoitaminen jatkuu sellaisessa organisaatiossa, jonka toimialaan tehtävä soveltuu. Peppol-viranomaistehtävän hoitamista koskevan oikeusperustan yhtäjaksoiseksi jatkumiseksi Valtiokonttorista annetun lain säännöksen kumoamisen ja tehtävän säätämisen toisen viranomaisen tehtäväksi tulisi tapahtua säännösten voimaantulon näkökulmasta samanaikaisesti. Tämä edistäisi osaltaan myös Peppol-toimintaan liittyvän erityisasiantuntemuksen säilymistä virkamiesten siirtyessä Peppol-viranomaistoiminnon mukana, sekä varmistaa toiminnan jatkuvuuden suhteessa OpenPeppoliin ja Peppol-palveluntarjoajiin kohdistuviin sopimusvelvoitteisiin. Valtiokonttorissa on aloitettu valmistelut, joiden tavoitteena on turvata Peppol-viranomaistoiminnon jatkuminen valtionhallinnon puitteissa. Valtiokonttori pitää kannatettavana valtion työelämän kehittämistä koskevan tehtävän poistamista Valtiokonttoria koskevasta laista. Samoin Valtiokonttori pitää perusteltuna sitä, että eri toimijoiden työnjakoa virastorakenneselvityksen linjausten mukaisesti selkeytetään. Esityksen jatkovalmistelussa voisi selkeyden vuoksi olla aiheellista lisätä hallituksen esitykseen kuvausta työelämän kehittämistehtävän sisällöstä ja sitä koskevan säännöksen kumoamisen vaikutuksista. Valtiokonttori tulee osaltaan edistämään sitä, että valtion työelämän kehittämistehtävät voidaan jatkossa organisoida parhaillaan käynnissä olevan virastorakenneselvityksen mukaisesti. Avaa alkuperäinen lähde ↗

YDHV lakitiimi	Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava	Luokittelun peruste: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi Esityksen tavoitteita valtion vahingonkorvaustoiminnan sujuvoittamisesta, oikeustilan selkeyttämisestä sekä Pandemrix-rokotevahinkojen korvausmenettelyn keskeytyksettömän jatkumisen turvaamisesta voidaan pitää lähtökohtaisesti perusteltuina ja hyväksyttävinä. Näytä alkuperäinen vastaus Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi Esityksen tavoitteita valtion vahingonkorvaustoiminnan sujuvoittamisesta, oikeustilan selkeyttämisestä sekä Pandemrix-rokotevahinkojen korvausmenettelyn keskeytyksettömän jatkumisen turvaamisesta voidaan pitää lähtökohtaisesti perusteltuina ja hyväksyttävinä. Perustuslain 21 §:ssä turvattujen oikeusturvavaatimusten kannalta on tärkeää, että vahingonkärsineiden oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toteutuu myös tilanteessa, jossa korvausvastuun käytännön hoitaminen siirtyy Lääkevahinkovakuutuspoolilta Valtiokonttorille. Esityksessä ehdotettu järjestely näyttää osaltaan edistävän korvausmenettelyn jatkuvuutta sekä korvauksenhakijoiden oikeusasemaa. Valiokunta toteaa, että hallintoasian käsitettä ei ole laissa määritelty ja määrittely onkin kaikkiaan vaikeaa. Hallintoasia on monitahoinen juridinen käsite niin oikeuskirjallisuuden kuin oikeuskäytännönkin perusteella. Valiokunnan näkemyksen mukaan hallintoasian käsitteen määrittelyn tarvetta vähentää se seikka, että hallintolakia sovelletaan myös hallintotoimintaan. Hallinnon asiakkaiden näkökulmasta hallintoviranomaisten ja yksityisten julkisia hallintotehtäviä hoitavien tahojen toiminta näyttäytyy viranomaistoimintana, jossa keskeistä asiakkaan oikeuksien ja oikeussuojan toteuttamiseksi ei ole tunnistaa hallintoasiaa, vaan kyetä varmistumaan siitä, täyttääkö asiaa tai hallintotoimia suorittava viranomainen tai muu taho velvoitteensa asianmukaisesti. Keskeistä on myös selkeisiin säännöksiin perustuva tieto siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia hallinnon asiakkaalla on hallinnossa asioidessaan taikka käsiteltäessä hänen itsensä, jonkun muun tai viranomaisen vireillepanemaa asiaa(HaVM 29/2002 vp). Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että viranomaisen oikeudesta saada salassa pidettäviä tietoja tulee säätää täsmällisesti ja tarkkarajaisesti lailla. Tältä osin voidaan pitää asianmukaisena, että Valtiokonttorin oikeudesta saada Pandemrix-rokotevahinkojen käsittelyn kannalta välttämättömiä tietoja Lääkevahinkovakuutuspoolilta ehdotetaan säädettäväksi lain tasolla. Esityksen jatkovalmistelussa olisi kuitenkin perusteltua arvioida yksityiskohtaisemmin ehdotettujen tiedonsaantioikeuksien suhdetta perustuslain 10 §:ssä turvattuun yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Erityisesti olisi syytä täsmentää, miltä osin tiedonsaantioikeus koskee terveydentilaa koskevia tietoja, mitkä tiedot ovat välttämättömiä korvausasian ratkaisemiseksi sekä millä tavoin tietojen käyttötarkoitussidonnaisuus ja tietoturva varmistetaan. Valtiokonttorin aseman selkeyttämistä valtion edustajana vahingonkorvausasioissa voidaan pitää oikeusvarmuuden näkökulmasta kannatettavana. Samalla olisi kuitenkin aiheellista varmistaa, etteivät ehdotetut muutokset johda epäselvyyksiin toimivallan jakautumisessa muiden viranomaisten kanssa tai heikennä asianosaisten mahdollisuuksia saada tehokasta oikeussuojaa. Lisäksi voidaan kiinnittää huomiota siihen, että Pandemrix-rokotevahinkojen korvausvastuun siirtyminen valtiolle saattaa lisätä merkittävästi Valtiokonttorin tehtäviä. Perustuslain 22 §:stä johtuva julkisen vallan velvollisuus turvata perusoikeuksien toteutuminen edellyttää, että Valtiokonttorille osoitetaan riittävät henkilöstö- ja taloudelliset voimavarat korvausasioiden asianmukaiseen käsittelyyn. Edellä esitetyin huomioin esityksen tavoitteita voidaan pitää hyväksyttävinä. Jatkovalmistelussa olisi kuitenkin syytä täydentää esityksen vaikutusarviointeja erityisesti henkilötietojen suojan, tiedonsaantioikeuksien välttämättömyyden sekä korvaustoiminnan riittävän resursoinnin osalta. Avaa alkuperäinen lähde ↗