| YDHV lakitiimi | Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava | Luokittelun peruste: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi jäteverolain 5 §:n ja liitteen muuttamisesta Yleiset huomiot Lausunnonantaja pitää jäteveron ohjausvaikutuksen vahvistamista sekä kiertotalouden edistämistä lähtökohtaisesti kannatettavina tavoitteina. Näytä alkuperäinen vastausLausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi jäteverolain 5 §:n ja liitteen muuttamisesta
Yleiset huomiot
Lausunnonantaja pitää jäteveron ohjausvaikutuksen vahvistamista sekä kiertotalouden edistämistä lähtökohtaisesti kannatettavina tavoitteina. Samalla kuitenkin katsoo, että esitysluonnoksessa jää osittain epäselväksi, toteutuuko veropohjan laajentaminen johdonmukaisesti jäteveron alkuperäisen tarkoituksen, verotuksen neutraalisuuden sekä hallitusohjelmassa asetettujen reunaehtojen mukaisesti.
Jäteveron keskeisenä tavoitteena on ollut ohjata jätettä pois loppusijoituksesta kohti hyödyntämistä. Nyt ehdotetussa sääntelyssä veron piiriin sisällytettäisiin myös sellaisia jätejakeita, joiden osalta hyötykäyttöä on jo todettu olevan. Tämän vuoksi esityksen taustalla oleva ohjauslogiikka kaipaisi täsmällisempää perustelua.
Huomiot jäteveron tavoitteiden ja ehdotetun sääntelyn suhteesta
Esityksen tavoitteena todetaan olevan veropohjan laajentaminen niihin jätejakeisiin, joilla on todettua hyötykäyttöä.
Jäteveron perinteinen toimintalogiikka on kuitenkin perustunut siihen, että vero kohdistuu ensisijaisesti sellaiseen jätteen sijoittamiseen, jota halutaan vähentää ympäristösyistä.
Tältä osin voidaan todeta, että ehdotettu sääntely sisältää tietynlaisen jännitteen:
* jos jätejakeella on jo toimivat hyödyntämismarkkinat ja todettua käyttöä,
* voidaan kysyä, onko veron asettaminen kyseisille jätteille enää ympäristöohjauksen näkökulmasta välttämätöntä.
Toisaalta, mikäli tavoitteena on ehkäistä jätteen ohjautumista kaatopaikoille, olisi perusteltua esittää tarkempia tietoja siitä, kuinka suuri osuus kyseisistä jätejakeista päätyy edelleen loppusijoitukseen.
Muutoin voi syntyä vaikutelma, että veropohjan laajentamisen ensisijainen tarkoitus on julkisen talouden vahvistaminen eikä ympäristöohjaus.
Hallitusohjelman tavoitteiden toteutuminen
Hallitusohjelmassa on korostettu, ettei verorasitus kohdistuisi alkutuotantoon, kotitalouksiin eikä yritysten maksutaakka nousisi kohtuuttomasti.
Esitysluonnoksessa arvioidaan verotuottojen kasvavan noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa vuodesta 2029 lähtien.
Perusteluista ei kuitenkaan ilmene riittävän tarkasti:
* mille toimialoille kustannusvaikutukset kohdistuvat;
* missä määrin yritykset voivat siirtää kustannuksia tuotteiden hintoihin;
* aiheutuuko sääntelystä kilpailuvaikutuksia kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä;
* missä määrin verorasitus voi välillisesti siirtyä kotitalouksien maksettavaksi.
Näin ollen hallitusohjelmassa asetettujen reunaehtojen toteutumista on vaikea arvioida.
Verotasojen eriyttäminen
Esityksessä ehdotetaan, että:
* mineraalisiin villajätteisiin ja eräisiin maanrakennusjätteisiin sovellettaisiin verotasoa 80 euroa tonnilta vuodesta 2027 alkaen;
* rakeistettuun nikkelikuonaan ja kaasunpesulietteisiin sovellettaisiin verotasoa 30 euroa tonnilta vuodesta 2029 alkaen.
Perustelumuistiossa olisi hyödyllistä täsmentää, millä objektiivisilla perusteilla verotasot eroavat toisistaan.
Jos perusteena ovat esimerkiksi:
* hyödyntämismahdollisuudet,
* markkinoiden kehittyneisyys,
* käsittelykustannukset,
* ympäristövaikutukset,
olisi nämä perusteet syytä tuoda esiin nykyistä yksityiskohtaisemmin.
Muutoin voi syntyä vaikutelma, että verotasojen porrastaminen perustuu enemmän fiskaalisiin tavoitteisiin kuin ympäristöperusteisiin arvioihin.
Siirtymäaikojen arviointi
Esityksessä sääntelyn toimeenpano toteutettaisiin kahdessa vaiheessa vuosina 2027 ja 2029.
Siirtymäaikojen käyttöä voidaan pitää lähtökohtaisesti perusteltuna.
Toisaalta jää epäselväksi, miksi osa jätejakeista sisällytetään veropohjaan välittömästi vuonna 2027, kun taas toisten osalta siirtymäaika ulottuu vuoteen 2029.
Jos kyse on toiminnanharjoittajien investointitarpeista tai markkinoiden sopeutumisesta, olisi perusteltua arvioida tarkemmin:
* kuinka paljon sopeutumisaikaa tarvitaan;
* miksi juuri kahden vuoden lisäaikaa pidetään tarkoituksenmukaisena;
* voitaisiinko saman tavoitteen saavuttaa myös asteittaisella verokannan korotuksella.
Vaikutusarvioiden riittävyys
Esitysluonnoksessa arvioidaan verollisen jätteen määrän kasvavan noin 300 000 tonnilla vuodessa.
Sen sijaan jää osin avoimeksi:
* väheneekö jätteen syntyminen tosiasiallisesti;
* lisääntyykö materiaalien kierrätys;
* syntyykö riskiä siitä, että jätteitä ohjautuu hyödyntämisen sijasta muihin käsittelymuotoihin;
* millaisia vaikutuksia ehdotuksella on kotimaiseen teollisuuteen ja rakentamiseen pitkällä aikavälillä.
Koska kyseessä on ympäristöveroluonteinen sääntely, vaikutusten arvioinnissa olisi hyödyllistä tarkastella myös saavutettavia ympäristöhyötyjä eikä ainoastaan verotuottojen kasvua.
Yhteenveto
Lausunnonantaja pitää kiertotalouden edistämistä sekä jäteveron kehittämistä hyväksyttävinä tavoitteina. Esityksen jatkovalmistelussa olisi kuitenkin perusteltua täydentää perusteluja erityisesti seuraavilta osin:
* jäteveron ympäristöohjausvaikutuksen osoittaminen suhteessa fiskaalisiin tavoitteisiin;
* hallitusohjelmassa asetettujen verorasitusta koskevien reunaehtojen toteutumisen arviointi;
* verotasojen eriyttämisen perusteiden tarkempi kuvaaminen;
* siirtymäaikojen pituuden perusteleminen;
* ympäristövaikutusten ja kilpailuvaikutusten yksityiskohtaisempi arviointi.
Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä mukaillen voidaan todeta, että sääntelyn tavoitteita voidaan pitää hyväksyttävinä, mutta esityksessä jää osittain avoimeksi, ovatko ehdotetut ratkaisut kaikilta osin välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja johdonmukaisia suhteessa jäteveron alkuperäiseen ohjaustarkoitukseen. Avaa alkuperäinen lähde ↗ |
|---|