| YDHV lakitiimi | Epäselvä Automaattinen luokitus, tarkistettava | Luokittelun peruste: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman sekä kevään 2026 kehysriihen päätösten mukaisesti keventää työn verotusta, vahvistaa yritysten kasvuedellytyksiä sekä tarkistaa eräitä verotuksen yksityiskohtaisia säännöksiä. Näytä alkuperäinen vastausLausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi
Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman sekä kevään 2026 kehysriihen päätösten mukaisesti keventää työn verotusta, vahvistaa yritysten kasvuedellytyksiä sekä tarkistaa eräitä verotuksen yksityiskohtaisia säännöksiä. Tavoitteita voidaan sinänsä pitää hyväksyttävinä.
Esityksen perusteluista ei kuitenkaan kaikilta osin ilmene riittävän selvästi, miten ehdotetut muutokset suhteutuvat verojärjestelmän johdonmukaisuuteen, verovelvollisten yhdenvertaiseen kohteluun sekä julkisen talouden kestävyyttä koskeviin tavoitteisiin.
1. Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen ja indeksitarkistus
Esityksessä ehdotetaan pieni- ja keskituloisten työn verotuksen keventämistä noin 230 miljoonalla eurolla sekä ansiotuloveroperusteiden tarkistamista kaikilla tulotasoilla 3,2 prosentin indeksitarkistuksella.
Perusteluista jää kuitenkin osin epäselväksi, missä määrin ehdotettu indeksitarkistus tosiasiallisesti kohdistuu pieni- ja keskituloisiin.
Koska indeksitarkistus toteutettaisiin kaikilla tulotasoilla, myös suurituloiset hyötyvät siitä euromääräisesti enemmän.
Esityksen tavoitteena ilmoitetaan pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen, mutta ehdotettu sääntely kohdistuu osittain myös tuloryhmiin, joita ei perusteluissa mainita ensisijaisiksi hyötyjiksi.
Vaikutusarvioinneista ei ilmene, kuinka suuri osuus veronkevennyksistä kohdistuu eri tulodesiileihin.
Tästä syystä jää osin avoimeksi, vastaako sääntely aidosti sille asetettua tavoitetta.
---
2. Työsuhdeoptioiden verotuksen lykkääminen
Työsuhdeoption perusteella määräytyvän veron suorittaminen ehdotetaan siirrettäväksi osakkeiden luovutushetkeen.
Esityksen tavoitteena on helpottaa kasvuyhtiöiden henkilöstön sitouttamista.
Samalla kuitenkin poiketaan vakiintuneesta tuloverotuksen lähtökohdasta, jonka mukaan veronalainen etu verotetaan silloin, kun verovelvollinen saa määräysvallan etuuteen.
Esityksestä ei ilmene, miksi juuri listaamattomien osakeyhtiöiden työntekijöiden asemaa olisi pidettävä olennaisesti erilaisena kuin muiden palkansaajien.
Ehdotettu sääntely johtaa siihen, että samansuuruinen työstä saatu etuus voi tulla verotetuksi eri ajankohtana yksinomaan työnantajayhtiön oikeudellisen muodon perusteella.
Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti pitänyt hyväksyttävänä verotuksen eriyttämistä elinkeinopoliittisin perustein.
Esityksen perusteluista ei kuitenkaan ilmene riittävän yksityiskohtaista arviota siitä, ovatko ehdotetut poikkeukset oikeasuhtaisia suhteessa tavoiteltuihin hyötyihin.
---
3. Henkilöstöantien laajentaminen
Voimassa oleva sääntely koskee oman työnantajayhtiön osakkeita.
Rajoituksen poistamisen seurauksena verotuksellisesti edullinen henkilöstöanti voisi koskea myös konserniyhtiöitä.
Esityksen perusteluista ei ilmene, missä määrin muutos saattaa mahdollistaa verosuunnittelua tilanteissa, joissa työntekijän ja osakkeita liikkeeseen laskevan yhtiön välinen yhteys jää välilliseksi.
Jää osin epäselväksi, missä määrin sääntely edelleen toteuttaa henkilöstön sitouttamista koskevaa alkuperäistä tavoitetta.
---
4. Yrittäjävähennyksen korottaminen
Yrittäjävähennystä ehdotetaan korotettavaksi 5,5 prosenttiin.
Samanaikaisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksen keventämistä perustellaan työnteon kannustavuudella.
Esityksen perusteluista ei kuitenkaan ilmene, miksi työnteon kannustavuus edellyttää samanaikaisesti sekä palkkatulojen että yritystulojen erillistä verotuksellista suosimista.
Vaikutusarvioinneista ei myöskään ilmene, kohdistuvatko yrittäjävähennyksen hyödyt pääosin pienimuotoiseen yritystoimintaan vai korkeatuloisiin elinkeinonharjoittajiin.
Tältä osin sääntelyn jakautumisvaikutusten arviointi jää puutteelliseksi.
---
5. Yhteisetuuksien tuloveroprosentin alentaminen
Yhteisetuuden tuloveroprosentin alentamista perustellaan kilpailukyvyn vahvistamisella.
Esityksestä ei kuitenkaan ilmene, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia muutoksella tavoitellaan.
Vaikutusarviointi jää tältä osin melko yleisluonteiseksi.
---
6. Lastensuojelun tukien verovapaus
Lastensuojelulain mukaisten taloudellisten tukien säätäminen verovapaiksi sosiaalietuuksiksi voidaan pitää hyväksyttävänä.
Esityksestä ei kuitenkaan ilmene, miksi vastaavia haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille maksettavia tukimuotoja ei arvioida samassa yhteydessä.
Tämän vuoksi sääntelyn yhdenmukaisuutta sosiaalietuusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta olisi perusteltua tarkastella lähemmin.
---
7. Panttitulojen verovapaus
Juomapakkausten panteista saadun tulon säätäminen verovapaaksi perustellaan hallinnollisen taakan vähentämisellä.
Esityksen perusteluista ei kuitenkaan ilmene, missä määrin panttitulojen veronalaisuus on käytännössä aiheuttanut hallinnollisia ongelmia.
Lisäksi jää arvioimatta, onko verovapauden tarkoituksena ensisijaisesti ympäristöpoliittinen ohjauskeino vai hallinnollinen yksinkertaistaminen.
---
8. Korkovähennysrajoitusten ulottaminen yhteisetuuksiin
Korkovähennysrajoitusten laajentaminen yhteisetuuksiin voi sinänsä edistää veropohjan tiiviyttä.
Esityksessä kuitenkin samanaikaisesti ehdotetaan useita yritysverotusta keventäviä muutoksia.
Tästä näkökulmasta jää osin epäselväksi, pyritäänkö yritysverotuksen kokonaisuudessa ensisijaisesti verotuksen keventämiseen vai veropohjan vahvistamiseen.
Esityksen perusteluissa ei tarkastella näiden tavoitteiden keskinäistä painoarvoa.
---
Yhteenveto
Esityksen tavoitteita voidaan pitää hyväksyttävinä.
Vaikutusarviointeja olisi kuitenkin perusteltua täydentää erityisesti tulonjakovaikutusten, verojärjestelmän sisäisen johdonmukaisuuden sekä verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.
Lisäksi olisi syytä arvioida tarkemmin, missä määrin ehdotetut poikkeukset yleisistä tuloverotuksen periaatteista ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi. Avaa alkuperäinen lähde ↗ |
|---|