Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi

Ei lausuttavaa

Ei lausuttavaa

Metsäkeskus pitää tarkoituksenmukaisena, että lakiehdotuksessa on rangaistusten osalta esitetty säädettävän sekä rangaistusluonteisista hallinnollisista seuraamusmaksuista ja menettelyistä että rikosoikeudellisista seuraamuksista. Menettely on hallinnollisesti tarkoituksenmukainen koska metsäkatoasetuksen säätelyn piiriin kuulu hyvin eritasoista toimintaa ja vain vakavimmat rikkomukset ohjatuvat siten esitutkintaan.

Esitysluonnoksen 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa ehdotetaan, että Ruokaviraston on samassa yhteydessä, kun se määrää 23 §:ssä tarkoitetun hallinnollisen seuraamusmaksun, päätettävä, että kyseinen taho suljetaan julkisten hankintamenettelyjen ja tarjouskilpailumenettelyjen ulkopuolelle kuuden kuukauden ajaksi lainvoimaisen päätöksen antamisesta. Esitetyn lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että ehdotetusta sääntelystä kouluttaminen voisi soveltua Suomen Kuntaliiton yhteydessä toimivalle Julkisten hankintojen neuvontayksikölle. Kuntaliiton organisaatiossa toimiva Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (JHNY) neuvoo maksutta kaikkia suomalaisia hankintayksiköitä hankintalainsäädännön soveltamisesta. Neuvontatyö on rahoitettu työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisrahoituksella. Koulutus julkisiin hankintoihin liittyvistä lainsäädäntömuutoksista kuuluu neuvontayksikön tehtäviin. Suomen Kuntaliitto kuitenkin korostaa, että neuvontayksikön työ- ja elinkeinoministeriöltä saama rahoitus on määräaikainen ja myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Palvelutoiminnan jatkuvuus on riippuvainen rahoituksen jatkuvuudesta. Rahoituksen olles-sa määräaikaista JHNY voi järjestää hankintoihin liittyvää koulutusta kaikille hankintayksiköille vain, mikäli työ- ja elinkeinoministeriö päättää toimintaa rahoittaa. Ehdotettu sääntely ei myöskään sisällä uusia velvollisuuksia hankintayksiköille. Vastuu Ruokaviraston antaman päätöksen noudattamisesta on sillä toimijalla, jolle päätös määräaikaisesta sulkemisesta osoitetaan. Näin ollen hankintayksiköiden laajamittainen kouluttaminen lainsäädännöstä ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan olisi tarpeen. Kuntaliitto katsoo, että maininta Julkisten hankintojen neuvontayksikön antamasta koulutuksesta olisi hyvä selvyyden vuoksi poistaa hallituksen esityksen perusteluista.

Suomen metsäkeskukselle lakiesityksessä esitetyt tehtävä säilyvät pääosin nykyisellään. . Metsäkeskuksen olisi ilmoitettava Ruokavirastolle, jos se metsälakiin liittyvän valvonnan yhteydessä toteaisi, että sillä on todennäköisiä perusteita epäillä metsänkäyttöilmoituksen toimittamatta jättämisen tapahtuneen. Valvontatyö tehdään jo osana Metsäkeskuksen muuta metsälain mukaista valvontaa. Ilmoitusvelvollisuuden Ruokavirastolle ei arvioida lisäävän merkittävästi Metsäkeskuksen työmäärää.

Kuntaliiton lausunto Ottaen huomioon Ruokaviraston nykyinen tehtävä ja viraston toimiala, on perusteltua, että Ruokavirasto jatkaa toimivaltaisena viranomaisena myös metsäkatoasetuksen myötä. Kuntaliitto kannattaa ehdotusta, jonka mukaan laissa ei ehdoteta säädettäväksi kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle uutta tehtävää. Tämän sijaan lain 5 §:n 3 momentin perusteluiden mukaan Ruokavirasto voisi tarvittaessa valtuuttaa erikseen sopien kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tarkastuksen tekemiseen eli tämä voisi toimia kyseisessä momentissa tarkoitettuna Ruokaviraston erikseen valtuuttamana asiantuntijana. Kuntaliitto huomauttaa, että kunnalla tulee olla mahdollisuus laskuttaa Ruokavirastolta metsäkatoasetuksen valvonnasta aiheutuneet kustannukset, mikäli kunnan elintarvikeviranomainen suorittaa tarkastuksia Ruokaviraston valtuuttama asiantuntijana. Kuntaliitto on ollut erittäin huolissaan edelleen jatkuvasta kuntien valvontaviranomaisten tehtäviä lisäävistä säädösmuutoksista. Kuntaliitto on jo useissa edellisissä lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota säädösmuutoksiin, jotka lisäävät kuntien valvontaviranomaisten vastuita ja osaamistarpeita, mutta joiden työmäärän lisäyksen kunnille katsotaan siinä yksittäisessä muutoksessa muodostuvan vähäisiksi. Jatkuvien yksittäisten muutosten aiheuttama työmäärän lisäys on kokonaisuutena jo merkillepantava. Kuntien rooli ja kuntia koskevat vaatimukset muun muassa infrarakentamisen tai metsän hankintakauppana tehtävän myynnin yhteydessä tarvittavien DD-vakuutusten tai yksinkertaistettujen ilmoitusten osalta on jäänyt epäselväksi. Kuntaliitto toteaa, että kuntia tulee ohjeistaa ja kouluttaa kuntia koskevista vaatimuksista ja kuntien roolista niiden soveltaessa EUDR-asetuksen vaatimuksia. Määräaikainen sulkeminen hankintojen ja julkisen rahoituksen ulkopuolelle (30 §) Esitysluonnoksen 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa ehdotetaan, että Ruokaviraston on samassa yhteydessä, kun se määrää 23 §:ssä tarkoitetun hallinnollisen seuraamusmaksun, päätettävä, että kyseinen taho suljetaan julkisten hankintamenettelyjen ja tarjouskilpailumenettelyjen ulkopuolelle kuuden kuukauden ajaksi lainvoimaisen päätöksen antamisesta. Esitetyn lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että ehdotetusta sääntelystä kouluttaminen voisi soveltua Suomen Kuntaliiton yhteydessä toimivalle Julkisten hankintojen neuvontayksikölle. Kuntaliiton organisaatiossa toimiva Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (JHNY) neuvoo maksutta kaikkia suomalaisia hankintayksiköitä hankintalainsäädännön soveltamisesta. Neuvontatyö on rahoitettu työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisrahoituksella. Koulutus julkisiin hankintoihin liittyvistä lainsäädäntömuutoksista kuuluu neuvontayksikön tehtäviin. Suomen Kuntaliitto kuitenkin korostaa, että neuvontayksikön työ- ja elinkeinoministeriöltä saama rahoitus on määräaikainen ja myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Palvelutoiminnan jatkuvuus on riippuvainen rahoituksen jatkuvuudesta. Rahoituksen ollessa määräaikaista JHNY voi järjestää hankintoihin liittyvää koulutusta kaikille hankintayksiköille vain, mikäli työ- ja elinkeinoministeriö päättää toimintaa rahoittaa. Ehdotettu sääntely ei myöskään sisällä uusia velvollisuuksia hankintayksiköille. Vastuu Ruokaviraston antaman päätöksen noudattamisesta on sillä toimijalla, jolle päätös määräaikaisesta sulkemisesta osoitetaan. Näin ollen hankintayksiköiden laajamittainen kouluttaminen lainsäädännöstä ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan olisi tarpeen. Kuntaliitto katsoo, että maininta Julkisten hankintojen neuvontayksikön antamasta koulutuksesta olisi hyvä selvyyden vuoksi poistaa hallituksen esityksen perusteluista. SUOMEN KUNTALIITTO Pirjo Sirèn Kaisa Mäntynen Johtaja, yhdyskunta- ja ympäristö Kehittämispäällikkö

Koneyrittäjät ry, jäljempänä Koneyrittäjät, kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi. Koneyrittäjät toteaa lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta seuraavaa: EU:n metsäkatoasetusta on muutettu kaksi kertaa sen voimaantulon jälkeen ennen kuin asetuksen soveltaminen on keskeisitä osiltaan alkanut. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, viimeisimmän metsäkatoasetuksen soveltamisen lykkäyksen taustalla oli huoli siitä, etteivät yritykset ja viranomaiset olisi valmiita täysimääräiseen EU:n metsäkatoa koskevan asetuksen toimeenpanoon, erityisesti IT järjestelmän teknisten ongelmien ja hallinnollisen kuormituksen vuoksi. Koneyrittäjät toteaa, että metsäkatoasetuksen toimeenpanoon liittyy edelleen epävarmuutta, joka häiritsee toimijoiden valmistautumista uusien velvoitteiden täyttämiseksi. Osa toimijoista on investoinut tietojärjestelmiin, jotka perustuivat aikaisempiin vaatimuksiin, osa ei uskalla investoida järjestelmiin nykyisiin vaatimuksiin perustuen, jos vaatimukset vielä muuttuvat. Metsäkatoasetuksen valmisteluprosessi on ollut sekava ja etenkin pienien toimijoiden on ollut vaikea ennakoida, mitä heiltä jatkossa edellytetään. Sekavuus juontaa Koneyrittäjien näkemyksen mukaan siitä, että alkuperäinen metsäkatoasetus ei ollut sääntelynä erityisen onnistunut. Sinänsä Koneyrittäjät näkee positiivisena, että alkutuotannon mikro- tai pientoimijan velvoitteita on kevennetty muutoksissa. Koneyrittäjät toteaa, että vaikutusten arvioinnissa on arvioitu perusteellisesti metsäalan vaikutuksia puun ostajien ja metsänomistajien näkökulmasta. Vaikutuksia ei ole kuitenkaan arvioitu puunkorjuuta toteuttavien yrittäjien tai metsäkoneenkuljettajien näkökulmasta. Ikimetsien tunnistamisen osalta uusi sääntely voi johtaa tilanteeseen, jossa metsäkoneenkuljettajien tai yrittäjien odotetaan arvioivan, että jokin työkohteeksi määrätty leimikko ei täytä ikimetsän kriteereitä. Koneyrittäjät korostaa, että ikimetsien tunnistaminen tulee tehdä suunnitteluvaiheessa, ei silloin, kun metsäkoneet on jo kuljetettu paikalle. Ehdotetussa laissa säädettäisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Ruokavirasto. Koneyrittäjät toteaa, että Ruokavirasto on paras viranomaistaho Suomessa, joka voisi toimia toimivaltaisena viranomaisena. Esitysluonnoksen 3 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi määritelmistä. Koneyrittäjät esittää harkittavaksi, että pykälän perusteluissa todettaisiin esitettyä tarkemmin, minkä kaltaisia toimijoita alkutuotannon mikro- ja pientoimijoilla tarkoitetaan. Koneyrittäjät katsoo, että esimerkiksi pienet hakeyrittäjät, jotka ostavat pystykaupalla puuta, hakettavat ja toimittavat metsähaketta asiakkailleen, täyttäisivät asetuksen määritelmän. Esimerkkien kautta määritelmät olisivat selkeämmät toimijoille. Koneyrittäjät toteaa, että esitysluonnoksen 13 §:ssä ehdotettu sääntely perustelluista huolenaiheista on suhteellisen tasapainoinen kokonaisuus. Koneyrittäjät toivoo, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeus esittää kirjallisesti Ruokavirastolle perusteltuja huolenaiheita ei johda toimintamalliin, jossa hallinnon niukkoja resursseja menetetään runsaasti aiheettomien ilmoitusten perusteella. Hallituksen esityksen jatkovalmistelussa tulisi etsiä ratkaisuja sille, miten mahdolliset toistuvat oikeuden väärinkäytökset tai väärinkäytösten haitalliset vaikutukset voitaisiin estää. Koneyrittäjät toteaa, että seuraamusmaksuja koskeva luku neljä on periaatteeltaan kannatettava. Rikkomusmaksut ja hallinnolliset seuraamusmaksut ovat kannatettava malli, jota voisi harkita hyödynnettävän metsä- ja ympäristölainsäädännössä laajemminkin. Vaihtoehtoinen rikosoikeudellinen prosessi on arviomme mukaan huomattavasti hitaampi, raskaampi ja yhteiskunnalle kalliimpi vaihtoehto.