Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Akava lausuu esityksestä ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien osalta. Akava katsoo, että työelämätoimikuntia ei tule lopettaa. Sen sijaan niiden toimintaa pitää kehittää ja vahvistaa OKM:n asettaman työryhmän linjausten mukaisesti.

Työelämätoimikuntien lakkauttamista on harkittava vielä huolellisesti ja lakkautamisen vaikutuksia arvioitava perusteellisemmin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskevia ehdotuksia pääsääntöisesti kannatettavina. Tosin EK pitäisi perusteltuna, että ammatillisessa koulutuksessa ensisijaisuus katsottaisiin poikkeusoloissa niiden aiheuttaman koulutustarpeen, eikä opiskelijan iän perusteella. EK vastustaa esitystä työelämätoimikuntien lakkauttamisesta ilman korvaavaa mallia. Siksi EK ei ota tässä lausunnossa kantaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön yksittäisiin teknisiin muutoksiin, joissa poistetaan maininta työelämätoimikunnista.

EOL ry kiittää ministeriötä mahdollisuudesta lausua ja lausuu koskien työelämätoimikuntia sekä toiminnanohjauksen kokeilua. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että ammatillisen koulutuksen työelämätoimikunnat pääosin lakkautettaisiin valtiontalouden sopeuttamistoimien vuoksi. Emme kannata esitystä vaan sen sijaan työelämätoimikuntien toimintaa tulisi kehittää. Työelämätoimikunnilla on keskeinen tehtävä ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisen, toimialakohtaisen laadun varmistamisessa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennyksiä ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun kokeilulupia koskevaan sääntelyyn. Kannatamme täsmennystä. Samalla korostamme, että toiminnanohjauskokeilun osalta on noussut esille huolestuttavia piirteitä: alueellinen yhteistyö eri oppilaitosten välillä ei ole lähtenyt toteutumaan toivotulla tavalla. Jotkin kokeiluluvan myötä vapaat järjestämisoikeudet saaneet oppilaitokset ovat alkaneet tarjota opintoja, jotka jo järjestetään alueen toisessa oppilaitoksessa laadukkaasti. Tämä on resurssihukkaa ja epätoivottu kehitys myös ammatillisen koulutuksen laadun osalta. Alleviivaammekin, että jatkossa tulee varmistaa koulutuksen järjestäjien yhdenvertainen kohtelu kehittää toimintaansa ja osallistua alueensa elinvoiman kehittämiseen riippumatta siitä, onko organisaatio kokeilussa mukana vai ei. Kokeilun tavoitteiden ja vaikutusten läpinäkyvä arviointi on ehdottoman tärkeää.

Espoon kaupunki pitää lukiolakiin, ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin lisättäviä säännöksiä koulutuksen ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa pääsääntöisesti perusteltuina. Poikkeus- ja häiriötilanteiden määrittelyyn, opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen ja kohtuuttomien tilanteiden syntymisen ehkäisyyn on kuitenkin kiinnitettävä jo säännöksiä laadittaessa erityistä huomiota.

Etelä-Savon Koulutus Oy:n lausunto koskee koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuutta sekä ammatillisen koulutuksen järjestämiseen liittyviä muutoksia. Kannatamme varautumisvelvollisuuden laajentumista ja koulutuksen järjestämiseen liittyviä joustavoittamisia häiriö- ja poikkeustilanteissa. Työelämätoimikuntien lakkauttamisessa ja tehtävien siirtämisessä opetushallitukselle tulee varmistaa työelämälähtöisyyden säilyminen, opiskelijoiden oikeusturva arviointinäkökulmasta sekä työelämän keskeinen merkitys ammatillisen koulutuksen laadun kehittämisessä.

FSS anser att det är motiverat att lagstiftningen kompletteras med bestämmelser som tryggar utbildningens och studentexamens funktion även under undantagsförhållanden och störningssituationer. Samtidigt betonar FSS att undantagsarrangemang alltid måste vara proportionerliga och utformade så att de inte oskäligt försvagar studerandes rätt till utbildning, utexaminering och möjligheter till fortsatta studier. FSS anser att läropliktigas rätt till utbildning bör tryggas särskilt starkt i krissituationer. Prioriteringen får ändå inte leda till att de studerande som nyligen har fyllt 18 år och befinner sig i slutskedet av sina studier på andra stadiet blir utan faktisk möjlighet att slutföra sin examen. FSS föreslår därför att bestämmelsena ändras så att termen “läropliktiga” ersätts med “läropliktiga samt de som har rätt till avgiftsfri utbildning”. FSS understöder att studentexamensprov vid behov ska kunna flyttas med högst tre månader. Däremot bör tyngre begränsningar, såsom att studentexamen endast ordnas en gång per år eller begränsningen av rätten att skriva om prov, användas enbart i mycket allvarliga och långvariga störningssituationer. Sådana begränsningar riskerar annars att fördröja utexamineringen, försämra studerandes möjligheter att höja sina vitsord samt påverka övergången till fortsatta studier negativt. FSS anser även att undantagsarrangemang i gymnasieutbildningen måste trygga mer än enbart undervisningen. Studerande behöver även handledning, studerandevård, stöd för lärande och specialundervisning. FSS tar avstånd från förslaget om att studentexamensnämnden inte behöver motivera sina beslut i omprövningsärenden som gäller bedömningen av studentexamensprov. Studentexamensvitsorden gar stor betydelse för ungas möjligheter till fortsatta studier, och omprövningsbegäran är det enda egentliga sättet att söka ändring i bedömningen. FSS anser därför att bestämmelsen bör korrigeras så att studentexamensnämnden är skyldig att motivera sina avgöranden.

Helsingin kaupunki suhtautuu myönteisesti häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskeviin ehdotuksiin ja katsoo niiden lisäävän koulutuksen järjestäjien resilienssiä ja edellytyksiä järjestää toimintaansa opiskelijoille terveellisesti ja turvallisesti. Ehdotuksilla voi kuitenkin niitä sovellettaessa olla negatiivisia vaikutuksia oppijoiden opintojen kulkuun ja siirtymiin koulutusasteelta toiselle, ja muun muassa näihin seikkoihin on tarpeen kiinnittää ennakoiden huomiota normaaliolojen aikana. Helsingin kaupunki lausuu tässä kohdassa myös ehdotuksesta koskien tilannekuvaa häiriötilanteista ja poikkeusoloista (lukiolaki 61 b §, ammatillisesta koulutuksesta annettu laki 124 b §), koska Lausuntopalvelussa ei ole ehdotukselle omaa vastauskenttää. Kaupunki pitää ehdotusta tietojen luovutuksesta opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Lupa- ja valvontavirastolle pääsääntöisesti perusteltuna, jotta edellytykset varautumistoimenpiteiden yhteensovittamiseksi sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilannekuvan muodostamiseksi olisivat riittävät. Kaupunki kuitenkin katsoo, että pyydettävien tietojen tulisi olla aidosti välttämättömäksi katsottuja. Koulutuksen järjestäjille suunnatut tietopyynnöt tulisi suunnitella tehtäväksi sillä tavalla koordinoidusti, että ne eivät kohtuuttomasti kuormittaisi koulutuksen järjestäjiä muuttuneessa toimintaympäristössä. Toisen asteen koulutuksen lukuvuosimaksuja ja kokeilulain koulutuskeskuksia koskevat ehdotukset ovat teknisluonteisia ja perusteltuja. Ammatillisen koulutuksen työelämätoimikunnat ehdotetaan pääosin lakkautettavaksi valtiontalouden sopeuttamistoimien vuoksi. Osa työelämätoimikuntien tehtävistä ehdotetaan siirrettäväksi Opetushallitukselle. Kaupungin näkemys on, että ehdotetut muutokset ovat tehtävissä ilman, että ammatillisen koulutuksen laatu kärsii siitä.

JHL ei kannata esitettyä työelämätoimikuntien lakkauttamista. Esitys heikentäisi ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyttä, työelämän sidoksia ammatilliseen koulutukseen, sen laadunvalvontaa ja tutkintojen perusteiden uudistamisen laatua. Esitetyt säästöt myös jälleen kerran kohdistuisivat ammatilliseen koulutukseen. Työelämätoimikuntien toimintaa tulisi sitä vastoin kehittää, jotta niiden potentiaalista saataisiin paras mahdollinen hyöty. Emme ota kantaa muihin esityksen sisältöihin.

Kaupan ala on yksi yrityselämän ja Suomen talouden suurimmista toimialoista niin työllistäjänä, talouskasvun luojana kuin myös verojen maksajana. Kaupan ala on parhaillaan muutoksessa ja muutosten myötä uuden osaamisen tarve kasvaa. Ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteiden ja laadun tulee vastata kaupan alan yritysten tarpeisiin, jotta yrityksissä on tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa. Kaupan liitto pitää esitystä työelämätoimikuntien lakkauttamisesta haitallisena ja esittää työelämätoimikuntiin liittyvän esityksen palauttamista valmisteluun.

Kemianteollisuus ry kiittää ministeriötä mahdollisuudesta lausua ja lausuu koskien työelämätoimikuntia. Kemianteollisuus ry esittää työelämätoimikuntien osalta esityksen palauttamista valmisteluun. Uudessa valmistelussa tulee määritellä nykyistä kevyempi mutta vaikuttava korvaava järjestelmä, jossa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä koulutuksen asiantuntijoiden kolmikantainen edustus säilyy ja jossa turvataan ammatillisen koulutuksen ulkoinen laadunvarmistus sekä tutkintojen kehittäminen työelämän tarpeista lähtien.

Koneyrittäjät ry (myöhemmin Koneyrittäjät) kannattaa pääosin esityksen tavoitteita koulutuksen jatkuvuuden ja häiriötilanteisiin varautumisen kannalta. Lausuntomme keskittyy hallituksen esityksestä työelämätoimikuntia koskevaan osuuteen. Koneyrittäjät katsoo, että työelämätoimikuntia ei tule lakkauttaa ilman uskottavaa, pysyvää ja valtakunnallista korvaavaa järjestelmää, ja esittää työelämätoimikuntien osalta esityksen palauttamista valmisteluun. Työelämätoimikunnat ovat olleet tärkeä kanava, jonka kautta koneyritysten kokemukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadusta ja opiskelijoiden työelämävalmiuksista ovat välittyneet valtakunnalliseen koulutuksen kehittämiseen. Ymmärrämme valtion säästötarpeen, mutta katsomme, että toimikuntien tehtävät on mahdollista järjestää myös kevyemmällä rakenteella säilyttäen uskottava työelämän ja opetuksen välinen yhteys.

Koulutuskuntayhtymä OSAO pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja kannatettavina. Häiriötilanteen määrittelyä pidetään riittävänä, koska se tukee koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia arvioida tilanteita tarkoituksenmukaisesti eri tasoilla ja turvata koulutuksen jatkuvuus myös poikkeusoloissa. OSAO korostaa oppivelvollisten oikeutta koulutukseen. Uudet säännökset tukevat opintojen etenemistä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa, mahdollistavat tarvittavat muutokset opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ja keventävät koulutuksen järjestäjän velvoitteita tilanteissa, joissa toiminta ei voi jatkua normaalisti. OSAO pitää myös tarpeellisena sääntelyä, joka joustavoittaa osaamisen osoittamista pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. OSAO kannattaa logistiikan työelämätoimikunnan tehtävien siirtämistä kuljettajien ammattipätevyystoimikunnalle, työelämätoimikunnan määräaikaista asettamista sekä toiminnanohjauksen kokeilua koskevan lain lupaehtojen täsmentämistä liikenneturvallisuuden ja koulutuksen laadun vahvistamiseksi.

Kuhmon hyvinvointi- ja sivistysvaliokunta kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Kuhmon kaupunki pitää lainsäädäntökokonaisuuden tavoitetta turvata koulutuksen jatkuvuus häiriötilanteissa ja poikkeusolissa tarpeellisena ja perusteltuna. Tämä selkeyttää koulutuksen järjestämisen ennakoitavuutta poikkeustilanteissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutettaisiin siten, että lain 8 §:ään lisätään koulutus, jonka tehtävänä on parantaa merenkulkijoiden ja muiden vesillä liikkujien turvallisuutta sekä muuta turvallisuuden parantamiseen liittyvää koulutusta. Lisäksi 8 §:ssä tarkoitettuihin koulutuksiin sovellet-tavia ammatillisesta koulutuksesta annetun lain säännöksiä tarkennettaisiin. Traficom kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Merenkulun osalta Liikenne- ja viestintävirasto toteaa, ettei sillä ole erityistä lausuttavaa asiassa. Virasto pitää merenkulun koulutuksiin liittyviä muutoksia kannatettavina. Ilmailun osalta Liikenne- ja viestintävirasto kiinnittää huomiota ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:ään opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Pykä-län 1 momentin mukaan, kun tutkintokoulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka lii-kenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi pe-ruuttaa oikeuden suorittaa kyseinen tutkinto tai oikeuden suorittaa tutkinto kyseisellä osaamisalalla sekä oikeuden osallistua tutkintokoulutukseen, jos: 1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti koulutuksessa toisen hen-kilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä oppilaitoksessa, työ-paikalla tai muussa oppimisympäristössä; 2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä 40 §:n mukaisia opiskelijaksi otta-misen edellytyksiä; tai 3) opiskelija on tutkintoa suorittamaan hakeutuessaan salannut sellaisen 41 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen ottamisensa opiskelijaksi. Edelleen 81 §:n 4 momentin mukaan niistä tutkinnoista ja osaamisaloista, joihin tätä pykälää sovelletaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asiasta on annettu valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (673/2017), jonka 20 §:ssä luetellaan ne ammatilliset tutkinnot ja osaamisalat, joihin am-matillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:ää sovelletaan. Ilmailun osalta näitä ovat esimerkiksi lentokoneasennuksen perustutkinto, lentoasemapalvelu-jen ammattitutkinto ja lentokonetekniikan ammattitutkinto. Kyseessä oleva mahdollisuus opiskeluoikeuden peruuttamiseen ei kuitenkaan tule mitään kautta koskemaan lentäjien ja lennonjohtajien koulutusta, jotka mainitaan ammatilliseen tehtävään valmistavana koulutuksena lain 8 §:ssä. Liikenne- ja viestintäviraston näkemyksen mukaan myös näiden koulutusten osalta olisi tärkeää, että opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja opintojen keskeyttämiseen olisi selkeä oikeusperusta sellaisissa tilanteissa, joissa koulutettava on tehtävään selvästi soveltumaton ja siten vaarantaa koulutuksessa toisten turvallisuuden, tai jos koulutettava osoittautuu terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään tehtävään soveltumattomaksi. Asiaa sivutaan hallituksen esityksen kohdassa 2.5 (s. 20). Siinä myös viitataan eduskunnan oikeusasiamiehen 18.9.2025 antamaan päätökseen EOAK/4276/2024 (HE-perusteluissa mainittu tunnus EOAK/5276/2025 on virheellinen), jossa oikeusasiamies on todennut, että lentäjäkoulutuksen opiskeli-javalintojen terveysvaatimuksia koskeva oikeustila vaikuttaa sillä tavoin epäselvältä tai puutteelliselta, että asiaan tulisi pyrkiä löytämään ratkaisu lainsää-däntöteitse. Tämän jälkeen HE-perusteluissa todetaan, että lentäjä- ja lennon-johtokoulutusta koskevat EASA-perusasetus (EU) 2018/1139 sekä lentomiehis-töasetus (EU) N:o 1178/2011, ja että toiminnalle asetettuja vaatimuksia on lisäksi liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) ja ilmailulaissa (864/2014). Perusteluissa näiden säännösten käsittely päättyy tähän, eikä tarkemmin eritellä, millä tavoin niiden soveltaminen selkeyttää oikeustilaa esi-merkiksi opiskelijavalintojen oikeusperustasta. Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että opiskelijavalintoja ja opintojen keskeyttämistä koskevia ilmailualan säännöksiä tai niiden puutetta olisi ollut aiheellista käsitellä perusteluissa tarkemmin, ottaen erityisesti huomioon että myös oikeusasiamiehen toteamus oikeustilan epäselvyydestä perustui näihin samoihin säännöksiin. Seuraavassa erittelemme tarkemmin asiaa koskevaa EU- ja kansallista sääntelyä. Liikenteen palveluista annetun lain 134 §, samoin kuin lentomiehistöasetuksen kohta MED.A.030, vaatii lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen vasta lento-oppilaan yksinlentoa varten. Lisäksi lentomiehistöasetuksen kohdan ORA.ATO.145 mukaan hyväksytyn koulutusorganisaation on varmistettava, että oppilaat täyttävät kaikki osissa MED ja FCL asetetut koulutukseen osallistumisen edellytykset. Tässä on kuitenkin epäselvyytenä, että lääketieteellisiä kelpoisuusvaatimuksia koskevassa osassa MED ei aseteta minkäänlaisia koulu-tukseen osallistumisen edellytyksiä. Kylläkin säädetään (kohta MED.A.030), et-tä lento-oppilas ei saa lentää yksin, ellei hänellä ole kyseisen lupakirjan edellyttämää lääketieteellistä kelpoisuustodistusta. Toki terveysvaatimusten täyttymättä jääminen muodostuisi aikanaan lupakirjan saamisen esteeksi. Lisäksi on todettava, että myöskään lentomiehistöasetuksen osassa FCL (Flight Crew Licensing, ohjaamomiehistön lupakirjat) tai lennonjohtajien lupakirja-asetuksessa (EU) 2015/340 ei aseteta edellytyksiä koulutukseen osallistumisel-le. Sen sijaan lentomiehistöasetukseen liittyvässä AMC-materiaalissa (Accep-table Means of Compliance, hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi) on vaatimukset siitä, mitä hyväksytyn koulutusorganisaation koulu-tuskäsikirjaan sisältyvän koulutussuunnitelman tulee sisältää. Siinä yhteydessä mainitaan myös koulutukseen ottamisen edellytykset (pre-entry require-ments), jotka koulutusorganisaation tulisi määrittää koulutussuunnitelmassaan. Tämä materiaali ei ole oikeudellisesti suoraan sitovaa, mutta sen noudat-taminen muodostaa oletuksen vaatimusten täyttymisestä ja poikkeaminen edellyttää vaihtoehtoisen, hyväksytyn menettelyn käyttöönottoa. Kyseisessä AMC-kohdassa myös viitataan siihen, että yksittäiset jäsenvaltiot voivat asettaa koulutukseen ottamiselle kansallisia lisävaatimuksia. AMC-materiaali on saatavilla pelkästään englannin kielellä, seuraavassa suora lainaus: AMC1 ORA.ATO.230(a) Training manual and operations manual ED Decision 2018/001/R TRAINING MANUAL Training manuals for use at an ATO [Approved Training Organisation] to conduct integrated or modular flight training courses should include the following: (a) The training plan: (1) The aim of the course (ATP, CPL/IR, CPL, etc. as applicable) A statement of what the student is expected to do as a result of the train-ing, the level of performance, and the training constraints to be observed. (2) Pre-entry requirements (i) Minimum age, educational requirements (including language), medical requirements; (ii) Any individual Member State requirements. … Jotta opiskelijavalinnan edellytykset eivät jäisi yksinomaan koulutusorganisaation oman määrittelyn varaan ja pohjautuisi oikeudellisesti suoraan sitomatto-maan materiaaliin, olisi aiheellista säätää kansallisesti lakitasolla siitä, että lentäjän ja lennonjohtajan tehtäviin valmistavassa koulutuksessa opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, joka ei selvästi ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin (eikä sitä kautta myöskään lupakirjan mukaisiin tehtäviin kyseisessä ammatissa). Tällä tavoin saataisiin opiskelijavalintaan selkeämpi oikeusperusta, vaikka nimen-omaisesti lääketieteellistä kelpoisuustodistusta ei EU-lainsäädännön mukaisesti vaadita ennen ensimmäistä yksinlentoa (asetus 1178/2011, MED.A.030) tai lennonjohtajaoppilaan lupakirjan hakemista (asetus 2015/340, ATCO.B.001). Toiseksi EU-lainsäädännössä ei huomioida opiskelijaksi ottamisen esteenä tois-ten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyviä seikkoja. Mitä tulee mahdolliseen opiskeluoikeuden peruuttamiseen, lennonjohtajien osalta asetuksessa (EU) 2015/340 säädetään (kohdat ATCO.D.015 ja AT-CO.D.055), että koulutusorganisaation koulutussuunnitelmissa on kuvattava mm. koulutuksen ennenaikaiseen päättämiseen liittyvä menettely. Lentomiehistöasetuksessa vastaava vaatimus sisältyy vain AMC-materiaaliin ja liittyy lähinnä oppilaan suoriutumiseen koulutuksessa. Koulutuksen keskeyttämistä koskevat menettelyt jäävät siis EU-lainsäädännössä koulutusorganisaation itse laatimien koulutussuunnitelmien varaan, eikä niistä säädetä sitovissa säännöksissä. EU-lainsäädännössä ei myöskään mainita, millä edellytyksillä koulutus ylipäänsä voidaan keskeyttää, joten oikeusperusta jää ohueksi ottaen huomioon, että kyseessä on varsin merkittävä puuttuminen yksilön oikeuksiin. EASA-perusasetuksen liitteen IV kohdan 1.1 mukaan "ilma-aluksen ohjaamiskoulutukseen osallistuvalla henkilöllä on oltava riittävä koulutus sekä riittävän kehittyneet fyysiset ja henkiset valmiudet, jotta hän voi hankkia, ylläpitää ja osoittaa asiaan liittyvät teoriatiedot ja käytännön taidot". Vastaava säännös on lennonjohtajakoulutuksen osalta kohdassa 4.1. Tämän tarkemmista koulutukseen ottamisen tai koulutuksen keskeyttämisen edellytyksistä asetuksessa ei ole säädetty. Myöskään kansallisessa ilmailualan lainsäädännössä eli ilmailulaissa tai liikenteen palveluista annetussa laissa ei ole säädetty koulutukseen ottamisen tai koulutuksen keskeyttämisen edellytyksistä. Koulutuksen keskeyttämisestä, jos oppilas koulutuksen aikana todetaan sopimattomaksi koulutukseen, on ollut maininta lennonjohtajien koulutusta koskeneessa kansallisessa ilmailumääräyksessä ANS M1-4, joka kuitenkin on kumottu lennonjohtajia koskevan sääntelyn siirryttyä EU-lainsäädännön alle. Saman suuntainen tilanne on lentokone- ja helikopterilentäjien koulutusta koskeneen ilmailumääräyksen TRG M1-1 osalta. Nykyisellään ainoat säännökset, joiden voidaan katsoa soveltuvan myös koulu-tuksen keskeytystilanteisiin, ovat ilmailulain ja liikenteen palveluista annetun lain muutoksenhakua koskevat säännökset. Ilmailulain 181 §:n mukaan Liikenne- ja viestintävirastolta voi vaatia oikaisua mm. huoltohenkilöstön koulu-tusorganisaation tai lennonvarmistushenkilöstön koulutusorganisaation päätöksiin, ja vastaavasti liikenteen palveluista annetun lain 256 §:n mukaan 135 §:ssä tarkoitetun koulutusluvan haltijan tai ilmoituksenvaraisen koulutustoiminnan harjoittajan päätöksiin; viimeksi mainitut tarkoittavat lentomiehistön koulutusorganisaatioita. Tällaisiin päätöksiin voitaisiin katsoa lukeutuvan myös mahdolliset päätökset koulutuksen keskeyttämisestä. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea edelleen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Kuten oikeusasiamies on päätöksessään EOAK/4276/2024 todennut, perustuslain 2 §:n mukainen lainalaisuusperiaate edellyttää, että julkisen vallan käyttö - kuten opiskelijavalinnan rajoittaminen ja mitä ilmeisimmin myös opiskeluoikeuden keskeyttäminen - perustuu lakiin. Liikenne- ja viestintäviraston näke-myksen mukaan voimassa olevasta EU- ja kansallisesta lainsäädännöstä ei nykyisellään löydy selkeää oikeusperustaa lentäjä- tai lennonjohtajaopintojen opiskelijavalinnan vaatimuksille tai opiskeluoikeuden peruuttamiselle terveys- tai turvallisuussyistä, mistä asioista taas ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 ja 81 §:ssä säädetään eräiden muiden liikenneturvallisuuteen liittyvien ammattialojen osalta. Kuten eduskunnan oikeusasiamies on todennut, oikeus-tila on tältä osin epäselvä ja asiaa tulisi pyrkiä selkeyttämään lainsäädäntöteitse. Tätä varten Liikenne- ja viestintävirasto esittää, että ammatillisesta koulu-tuksesta annetun lain 81 §:ään lisättäisiin viittaus myös 8 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen siten, että myös lentäjän ja lennonjohtajan koulutuksessa opis-keluoikeuden voisi peruuttaa 81 §:n 1 § momentissa tarkoitetuista syistä. Lentäjä- ja lennonjohtokoulutuksen sisällyttämistä ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 20 §:ssä tarkoitettuihin ns. SORA-tutkintoihin ei kuitenkaan nähdä tarpeelliseksi. Nyt käsillä olevan lakimuutosehdotuksen säännöskohtaisten perustelujen mukaan 8 §:ssä tarkoitettuihin koulutuksiin ei sovellettaisi 4 luvun säännöksiä hakeutumisesta ja opiskelijaksi ottamisesta. Edelleen perusteluissa mainitaan, että ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin sekä ammattilentäjän tehtäviin heli-kopteritoiminnassa valmistavan koulutuksen opiskelijavalinnassa on noudatettava tiukkaa ilmailualan sääntelyä, joka estää henkilöä muun muassa saamas-ta lentolupakirjaa, mikäli henkilö ei läpäise tiukkoja terveydentilavaatimuksia. Liikenne- ja viestintävirasto toteaa, että nämä vaatimukset eivät koske opiske-lijavalintaa, sillä lentomiehistöasetuksen mukaan lääketieteellinen kelpoisuustodistus vaaditaan opiskelijalta vasta ennen ensimmäistä yksinlentoa tai vas-taavasti lennonjohtajien lupakirja-asetuksen mukaan siinä vaiheessa, kun oppilas hakee lennonjohtajaoppilaan lupakirjaa. Lisäksi perustelujen mukaan koulutuksen järjestäjät päättäisivät jatkossa itse hakeutumismenettelyistä ja opiskelijavalinnasta niitä velvoittavien muiden säädösten rajoissa. Liikenne- ja viestintävirasto toteaa, että tällä hetkellä lentäjien ja lennonjohtajien koulutusta koskeva EU-sääntely ei sisällä säännöksiä opiskelijavalinnasta muutoin kuin jossain määrin AMC-tasolla, joten oikeustila jäisi edelleen epäselväksi. Opiskelijavalintaa (samoin kuin opintojen keskeyttämismahdollisuutta) koskevat vaatimukset jäävät EU-lainsäädännössä koulutusorganisaatioiden itse määriteltäväksi koulutuskäsikirjoissaan. Tämä ei viraston näkemyksen mukaan täytä oikeusasiamiehen mainitsemaa edellytystä siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, eikä perustuslain 80 §:n vaatimusta, jonka mukaan yksilön oikeuksien perusteista on säädettävä lailla. Kun oikeusperusta opiskeluoikeuden rajoittamiselle ja mahdolliselle peruuttamiselle olisi säädetty lakitasolla, koulutusorganisaatiot voisivat EU-lainsäädännössä tai siihen liittyvässä heikommin velvoittavassa materiaalissa mainitulla tavalla määrittää edellytykset tarkemmin koulutuskäsikirjoissaan. Mikäli lentäjien ja lennonjohtajien koulutuksen opiskelijavalintoihin ei jatkossa sovelleta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 luvun säännöksiä hakeu-tumisesta ja opiskelijaksi ottamisesta, tulisi selventää lakitasolla säännökset, joita niihin sovelletaan. Liikenne- ja viestintäviraston näkemyksen mukaan tar-koitukseen soveltuisivat hyvin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 §:n 1 ja 2 momentin säännökset siitä, että "opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin tai osaamisaloihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa" sekä "kun kysymyksessä on 81 §:ssä tarkoitettu tutkinto tai osaamisala, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös mainitun pykälän […] mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos tois-ten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät". Muilta osin se, että lain 8 §:ssä tarkoitettuihin koulutuksiin ei sovellettaisi 4, 5, 6, 7 ja luvun säännöksiä, on Liikenne- ja viestintäviraston mielestä kannatettavaa. Lopuksi Liikenne- ja viestintävirasto nostaa esiin vielä ilma-alusten matkustamomiehistön koulutuksen, jota nykyisellään ei mainita ammatillisesta koulu-tuksesta annetun lain 8 §:ssä mutta joka on terveys- ja turvallisuusvaatimusten osalta pitkälti verrattavissa lentäjien ja lennonjohtajien koulutukseen. Myös matkustamomiehistön koulutukseen hakeutuva tai sitä suorittava voisi olla terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ammattiin soveltumaton tai vaarantaa toisten turvallisuuden. EU:n lentomiehistöasetuksen mukaan matkustamomiehistöltä vaaditaan terveydentilatodistus (kohdat MED.C.030 ja MED.C.005), mutta vasta siinä vaiheessa kun hänelle osoitetaan ilma-aluksessa suoritettavia tehtäviä eikä heti koulutuksen alkaessa. Lentomiehistö-asetuksessa ei myöskään säädetä matkustamomiehistön koulutuksen keskeyt-tämisen edellytyksistä. Tästä syystä Liikenne- ja viestintävirasto ehdottaa, että ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 § muutettaisiin kuulumaan: "Sen lisäksi, mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään, ammatillisena koulutuksena voidaan järjestää sellaista ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta, joka valmis-taa ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, ammattilentäjän tehtäviin helikopteritoiminnassa, ilma-aluksen matkustamomiehistön tehtäviin sekä lennonjohtajan tehtäviin." Tätä kautta edellä ehdotetut viittaukset lain 40 ja 81 §:ään opiskeluoikeuden rajoittamisesta ja peruuttamisesta tulisivat koskemaan myös matkustamomiehistöä. Teknisenä muutoksena virasto ehdottaa samalla, että poistettaisiin erillinen maininta ammattilentäjän tehtävistä helikopteritoiminnassa, sillä myös helikopterilentäjinä ammattimaisesti toimivilta vaaditaan ansio- tai liikennelentäjän lupakirja. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artiklan mukaan liikenne on jaetun toimivallan ala. Tämä merkitsee sitä, että unioni ja jäsenvaltiot voivat toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä kyseisellä alalla, jolloin jäsenvaltiot käyttävät toimivaltaansa siltä osin kuin unioni ei ole käyttänyt omaansa. Jaetun toimivallan käytöstä annetun pöytäkirjan N:o 25 mukaan unionin toteuttaessa toimintaa tietyllä alalla, tämä toimivallan käytön soveltamisala ei kata muuta kuin kyseessä olevassa unionin säädöksessä säädellyt asiat, eikä siten koske asianomaista alaa kokonaisuudessaan. Koska EU-lainsäädännössä ei ole otettu kantaa opiskelijavalintoihin lentäjien ja len-nonjohtajien koulutuksessa eikä koulutuksen keskeyttämisen edellytyksiin, Lii-kenne- ja viestintävirasto katsoo, että asiasta on edelleen mahdollista säätää kansallisesti. Tätä näkemystä vahvistaa myös lentomiehistöasetuksen AMC-materiaalin kohdassa AMC1 ORA.ATO.230(a) oleva viittaus siihen, että koulu-tukseen ottamisen edellytyksistä voisi olla tarkempia vaatimuksia yksittäisissä jäsenvaltioissa.

Liiketoiminnan työelämätoimikunta vastustaa esitystä työelämätoimikuntien lakkauttamisesta. Työelämätoimikunnat ovat vakiinnuttaneet asemansa ammatillisen koulutuksen näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistajina sekä työelämäyhteistyön konkreettisena toteuttajana etenkin tutkinnon perusteiden kehittämistyössä. Toimikuntatyössä työnantajat, työntekijät ja opetusalan edustajat osallistuvat yhdessä opetushallituksen edustajien kanssa laadun varmistamiseen ja tutkintojen kehittämiseen. Tämä yhteistyö ei ole korvattavissa virkamiestyöllä. Lopettamista perustellaan valtiontalouden sopeuttamistoimilla, mutta HE-luonnos ei esitä euromääräisiä säästölaskelmia. Järjestelmä kuitenkin toimii asiantuntijaverkoston laajuuteen nähden pienehköillä resurssikustannuksilla (sihteeristö ja jäsenpalkkiot). Suhteessa ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitukseen toimikuntatoiminnan kustannukset lienevät pienet etenkin, kun huomioidaan kuinka merkittävän laajasti työelämä saadaan toimikuntatyössä mukaan etenkin tutkinnon perusteiden kehittämistyöhön. Perusteluissa mainitaan, että ammatillisen koulutuksen laadun keskeinen varmistaja ovat tutkinnon perusteet. Tutkinnon perusteet ovat kuitenkin vain vaatimukset, joihin opiskelijoiden osaamisen hankkiminen tähtää ja jonka mukaan arviointi tehdään. Tosiasiassa laadun varmistamista tulisi tehdä tarkastelemalla sitä, miten näytöt on järjestetty ja mihin osaamisen arviointi on perustunut. Työelämätoimikunnat ovat arvioineet näyttöjen toteutuksia ja osaamisen arvioinnin laatua valtakunnallisten datatietojen perusteella, vierailukäynneillä ja käsittelemällä opiskelijoiden oikaisupyyntöjä. Näiden tarkasteluiden pohjalta liiketoiminnan työelämätoimikunnalla on selvä näkemys siitä, että lakisääteistä laadunvarmistusta tarvitaan. Vaikka 126 § edellyttää koulutuksen järjestäjiltä laadun arviointia ja kehittämistä, niin tosiasiassa tämä harvoin ulottuu osaamisen osoittamisen arviointiin. Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmien lakisääteisyyden poistumisen jälkeen ei ole myöskään mitään järjestelmällistä tapaa varmistaa, että osaamisen osoittaminen suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan lain ja tutkinnon perusteiden mukaan. Ehdotamme, että Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää toimikuntajärjestelmän kehittämistyön, jossa tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen – ei rakenteen purkaminen. Nykyiselle 34 toimikunnan mallille voisi löytyä myös kevyempiä vaihtoehtoja, datapohjaista seurantaa tulisi hyödyntää ja toimikuntien tuottaman tiedon hyödyntämistä tulisi selkiyttää.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on nimensä mukaisesti LVI-asennusalan työnantajajärjestö ja edustaa osaltaan säännösluonnoksiin liittyen työelämää. LVI-TU ottaa lausunnossaan kantaa ainoastaan luonnosten työelämätoimikuntia koskeviin osiin.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää esityksen tavoitetta koulutuksen jatkuvuuden turvaamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa kannatettavana. Jatkovalmistelussa on varmistettava, että toimeenpano turvaa maaseutualueiden koulutuksen saavutettavuuden, huoltovarmuuden kannalta tärkeiden alojen osaamistarpeet sekä työelämälähtöisyyden ja arvioinnin laadun. Työelämätoimikuntien tehtävien uudelleenjärjestelyssä on huolehdittava siitä, ettei arvioinnin laadunvarmistus, työelämälähtöisyys tai alakohtainen asiantuntemus heikkene maa- ja metsätalousaloilla.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä ”MaRa”) lausuu luonnoksesta hallituksen esitykseksi seuraavaa: MaRa ottaa lausunnossaan kantaa vain ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntia koskevaa muutosehdotukseen. MaRa vastustaa työelämätoimikuntajärjestelmän lakkauttamista, sillä muutos heikentäisi ammatillisen koulutuksen laatua, työelämälähtöisyyttä ja opiskelijoiden oikeusturvaa. MaRa katsoo, että ammatillisen koulutuksen tulee vastata työelämän todellisia tarpeita ja ammatillisella koulutuksella on oltava vankat yhteydet työelämään. Tästä syystä työelämätoimikuntien toiminta tulee turvata ja toimikuntien toimintaa tulee kehittää edelleen vaikuttavana yhteistyöfoorumina. Työelämätoimikuntien toiminta on tukenut myös osaamistarpeiden ennakointia sekä vahvistanut yritysten ja opetusalan viranomaisten välistä vuoropuhelua. Yhteistyö on tärkeää koulutuksen laadun, vetovoiman ja työllistymisen kannalta, sillä ilman työnantajien ja koulutuspolitiikkaa linjaavien viranomaisten vuoropuhelua koulutusta järjestävillä oppilaitoksilla ei välttämättä ole riittävästi ajantasaista tietoa siitä, millaista osaamista erilaisissa työtehtävissä ja erikokoisissa yrityksissä tarvitaan.

Muuramen kunta kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausunto annetaan erityisesti kunnan koulutuksen järjestäjän, lukiokoulutuksen, sivistyspalvelujen sekä lasten ja nuorten koulutuspolkujen jatkuvuuden näkökulmasta. Muuramen kunta pitää esityksen tavoitteita pääosin kannatettavina erityisesti koulutuksen jatkuvuuden, varautumisen ja häiriötilanteiden sääntelyn selkeyttämisen näkökulmasta. On perusteltua, että ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin, lukiolakiin, ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin lisätään säännöksiä koulutuksen järjestämisestä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Muuramen kunta korostaa, että sääntelyn tulee olla mahdollisimman selkeää, yhdenmukaista ja koulutuksen järjestäjien kannalta käytännössä toimeenpantavaa. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjien ei tule joutua tulkitsemaan epäselviä toimivaltasäännöksiä tai vastuunjakoa. Erityisen tärkeää on turvata opiskelijoiden yhdenvertainen oikeus opetukseen ja ohjaukseen, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden asema, opiskeluhuollon ja muun tuen jatkuvuus, henkilöstön työjärjestelyjen kohtuullisuus sekä digitaalisten palvelujen saavutettavuus, tietoturva ja toimintavarmuus. Ylioppilastutkintoa ja englanninkielistä lukiokoulutusta koskevien muutosten osalta Muuramen kunta pitää tärkeänä opiskelijan oikeusturvan, tietosuojan ja hallinnollisen kohtuullisuuden varmistamista. Työelämätoimikuntien pääosin lakkauttamiseen Muuramen kunta suhtautuu varauksellisesti, mikäli muutoksella heikennetään ammatillisen koulutuksen yhteyttä työelämään ja alueellisiin osaamistarpeisiin.

Pidän esityksen tavoitteita koulutusjärjestelmän toimintakyvyn turvaamiseksi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä sääntelyn selkeyttämiseksi lähtökohtaisesti perusteltuina. Samaan aikaan kuin erilaiset vakaviin häiriötilanteisiin liittyvät toimivaltuudet ja myös näiden olosuhteiden määritelmät erilaisessa lainsäädännössä yleistyvät lainsäädäntökokonaisuudesta voi tulla hankalasti kokonaisuutena hahmottuva ja epäyhtenäinen. Ministeriön on aiheellista omalla toimialallaan seurata lainsäädäntökehitystä myös tältä kannalta. Pidän aiheellisena tuoda esiin eräitä perusoikeuksien toteutumiseen, hyvän hallinnon vaatimuksiin sekä sääntelyn täsmällisyyteen liittyviä näkökohtia, joiden arviointia olisi perusteltua täsmentää esityksen jatkovalmistelussa.

OAJ kannattaa tietyin rajauksin ja varauksin esitettyjä lakimuutoksia pois lukien esityksen työelämätoimikuntien lakkauttamisesta. OAJ:n näkemys on, että työelämätoimikuntia ei tule lopettaa vaan niiden toimintaa pitää kehittää ja vahvistaa OKM:n asettaman työryhmän linjausten mukaisesti.

Työelämätoimikunnat ovat olleet keskeinen osa ammatillisen koulutuksen laadun varmistamista ja työelämävastaavuuden kehittämistä. Niiden lakisääteiset tehtävät ovat kohdistuneet erityisesti osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen, oikaisupyyntöjen käsittelyyn, tutkintorakenteen kehittämiseen sekä ammatillisen koulutuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen toimialakohtaisen osaamistarvetiedon pohjalta. Työelämätoimikunnat perustettiin tilanteessa, jossa aiemmat tutkintotoimikunnat lakkautettiin ja vastuuta siirrettiin vahvemmin koulutuksen järjestäjille. Tämän muutoksen tavoitteena oli lisätä joustavuutta ja työelämälähtöisyyttä. Työelämätoimikunnat toimivat tällöin tärkeänä linkkinä koulutuksen ja työelämän välillä sekä tukirakenteena yhteistyön kehittämiselle. Nyt esitetty työelämätoimikuntien lakkauttaminen herättää vakavia huolia ammatillisen koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja oikeusturvan näkökulmasta.

Media-alan työelämätoimikunnan näkemys on toisin kuin esityksessä todetaan, esityksellä on suoria vaikutuksia koulutuksen järjestäjiin, opiskelijoihin ja työelämäyhteistyöhön. Työelämätoimikunnat toimivat oman työnsä ohella pelkällä kokouspalkkiolla. Näin ollen säästöt toimikuntien osalta ovat erittäin pienet verrattuna saatuihin hyötyihin, toiminnan vaikutukseen ja merkityksellisyyteen sekä opiskelijoiden oikeusturvaan.

Palvelualojen työnantajat Palta ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä. Palta ei kannata työelämätoimikuntien lakkauttamista esitetyllä tavalla. Esitys tulee palauttaa valmisteluun, koska se heikentäisi ammatillisen koulutuksen valtakunnallista työelämäyhteyttä ilman, että tilalle esitetään korvaavaa mallia tai vaikutuksia arvioidaan riittävästi. Palta on yksi EK:n suurimmista jäsenliitoista ja edustaa noin 2 500 palvelualoilla toimivaa jäsenyritystä. Koko 2000-luvun ajan uudet yritykset ja työpaikat ovat syntyneet erityisesti palvelualoille. Yksityisillä palvelualoilla työskentelee noin miljoona työllistä, joista noin 40 prosentilla on ammatillinen koulutus. Siksi ammatillisen koulutuksen tutkintojen laadulla ja työelämävastaavuudella on suora merkitys palvelualojen osaavan työvoiman saatavuudelle.

Rakennusliitto vastustaa työelämätoimikuntien lakkauttamista. Työelämätoimikunnat ovat keskeinen osa ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta, tutkintojen kehittämistä sekä työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä. Niiden poistaminen ilman toimivaa korvaavaa rakennetta heikentäisi merkittävästi järjestelmän laatua, työelämälähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. Rakennusliiton näkemyksen mukaan työelämäyhteistyötä tulee vahvistaa, ei purkaa.

Rakennusteollisuus RT:n lausunto koskee hallituksen esityksestä vain työelämätoimikuntia. RT esittää työelämätoimikuntien osalta palauttamista valmisteluun, jotta ammatillisen koulutuksen luotaisi korvaa ulkoisen laadunhallinnan ja tutkintojen kehittämisjärjestelmä. RT ymmärtää, että säästötarpeen ja toimikuntien tehtävät olisi mahdollista järjestää myös kevyemmällä rakenteella.

Rautavaaran kunta pitää esitettyä lainsäädäntökokonaisuutta lähtökohtaisesti tarpeellisena ja sen tavoitteita, erityisesti koulutuksen jatkuvuuden turvaamista häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, perusteltuina ja kannatettavina. Häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskevan sääntelyn selkeyttäminen parantaa koulutuksen ennakoitavuutta ja tukee yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Koronapandemian kokemukset osoittavat, että koulutuksen järjestämiseen tarvitaan ennakoitavat ja yhdenmukaiset toimintamallit. Ehdotetut säännökset tukevat koulutuksen järjestäjien toimintaa poikkeusolojen ja häiriötilanteiden aikana. Rautavaaran kunta pitää hyvänä, että lainsäädäntöön tuodaan mahdollisuus poiketa opetusjärjestelyistä häiriötilanteissa, mutta korostaa, että sääntelyn toimeenpanossa tulee varmistaa riittävä paikallinen liikkumavara ja toisaalta käytännönläheinen ohjeistus. Etäopetukseen, opetusjärjestelyihin ja varautumiseen liittyvissä ratkaisuissa paikalliset olosuhteet vaihtelevat merkittävästi, eikä yhdenmukainen sääntely kaikilta osin vastaa eri alueiden tarpeita. Erityisesti etäopetuksen hyödyntämiseen liittyvät ratkaisut eivät ole kaikilta osin ongelmattomia harvaan asutuilla alueilla, joissa tietoliikenneyhteydet ja opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua opetukseen voivat vaihdella. Ylioppilastutkintoa koskevien muutosten osalta kunta pitää perusteltuna tutkinnon järjestämiseen liittyvän joustavuuden lisäämistä poikkeusoloissa. Muiden muutosten osalta kunta pitää tärkeänä, ettei opiskelijoiden oikeusturva heikenny merkittävästi. Erityisesti ehdotusta poiketa oikaisuvaatimusmenettelyn perusteluvelvollisuudesta tulee arvioida huolellisesti ja pohtia sille myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kokonaisuutena kunta katsoo, että esityksen jatkovalmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sääntelyn käytännön toteutettavuuteen, kuntien erilaisiin toimintaympäristöihin sekä opiskelijoiden riittävään oikeusturvan säilymiseen.

Savon koulutuskuntayhtymä pitää hallituksen esitystä kokonaisuutena kannatettavana ja puoltaa sen hyväksymistä. Esityksen tavoitteet ovat perusteltuja ja tukevat ammatillisen koulutuksen järjestämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta on tärkeää, että esityksessä huomioidaan myös varautumisvelvollisuus sekä velvoite laatia ja ylläpitää ajantasaista valmiussuunnittelua. Näiden vaatimusten selkiyttäminen lainsäädännössä on perusteltua. Savon koulutuskuntayhtymällä ei ole esitykseen muutosehdotuksia.

Sisäministeriö toteaa, että sillä ei ole lausuttavaa esityksestä.

Sivistysala ry:n tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa. Pidämme ehdotettuja säännöksiä koulutuksen järjestämisestä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa perusteltuina ja tarkoituksenmukaisina. Sivista pitää esityksen tavoitteita pääosin perusteltuina ja kannattaa sääntelyä, joka vahvistaa koulutuksen järjestämisen jatkuvuutta poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Häiriötilanteen määrittelyä pidetään riittävän kattavana, ja yksityisten koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuuden laajentaminen nähdään tarkoituksenmukaisena. Velvoitteen toimeenpano edellyttää kuitenkin selkeää ohjeistusta ja riittävää siirtymäaikaa. Sivista kannattaa ehdotuksia, joilla lisätään mahdollisuuksia joustaa opetuksen, näyttöjen, henkilökohtaistamisen ja ylioppilastutkinnon järjestämisessä poikkeuksellisissa tilanteissa. Sivista korostaa, että oppivelvollisten ensisijaisuutta koskevaa sääntelyä tulisi tarkentaa siten, että se turvaa nuoren mahdollisuuden suorittaa ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto loppuun saakka myös silloin, kun oppivelvollisuus on jo päättynyt. Aikuisopiskelijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua on turvattava, ja normaaliin toimintaan on palattava mahdollisimman nopeasti häiriötilanteen päätyttyä. Lisäksi Sivista kannattaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ään ehdotettuja muutoksia. Työelämätoimikuntien osalta Sivista pitää tärkeänä, että mahdolliselle toiminnasta luovuttaessa rakennetaan selkeä korvaava malli ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen, työelämävuoropuhelun ja arvioinnin oikaisumenettelyjen turvaamiseksi. Ammatillisen koulutuksen tulee jatkossakin perustua työelämän tarpeisiin ja vahvaan osaamisen laatuun.

Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskevan sääntelyn kehittämistä sekä koulutuksen järjestäjien varautumisen vahvistamista. Ministeriö pitää tärkeänä, että sääntelyn toimeenpanossa huomioidaan opiskelijoiden turvallisuus, hyvinvointi sekä eri viranomaisten välinen yhteistyö. Ministeriö korostaa erityisesti tukea tarvitsevien opiskelijoiden asemaa tilanteissa, joissa poiketaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmien laatimista koskevista menettelyistä tai joissa koulutusta järjestetään tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa poikkeuksellisin järjestelyin. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee varmistaa, että opiskelijoiden tarvitsema ohjaus ja tuki voidaan toteuttaa heidän yksilölliset tarpeensa huomioon ottaen. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää lisäksi tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntia koskevien muutosten toimeenpanossa varmistetaan sosiaali- ja terveysalan työelämän riittävä osallistuminen tutkintojen kehittämiseen ja laadunhallintaan myös jatkossa, koska koulutuksen tuottamalla osaamisella on välitön yhteys asiakas- ja potilasturvallisuuteen.

STTK:n lausunto käsittelee työelämätoimikuntien lakkauttamista ja sen vaikutuksia ammatillisen koulutuksen järjestelmään. STTK ei kannata esitystä työelämätoimikuntien lakkauttamisesta ja katsoo, että työelämäyhteistyön toteutumista ammatillisessa koulutuksessa tulee kehittää opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotusten pohjalta.

Esityksessä esitetään ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien lakkauttamista. Lakiin jätetään mahdollisuus työelämätoimikuntien nimittämiseksi, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa. SAK vastustaa työelämätoimikuntien lakkauttamista. Esitys heikentää ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja laatua. Työelämätoimikuntien toimintaa pitää kehittää kesäkuussa 2026 julkaistun työryhmämuistion esitysten perusteella (Työelämäyhteistyön uudistaminen ammatillisen koulutuksen järjestelmän ja tutkintorakenteen kehittämisessä, OKM 1.6.2026). Muihin esityksessä esitettyihin muutoksiin SAK:lla ei ole huomautettavaa. SAK pitää hyvänä, että häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varaudutaan myös koulutuskentällä.

Työntekijäliiton näkökulmasta merenkulun koulutus- ja pätevyysjärjestelmä eroaa olennaisesti muusta ammatillisesta koulutuksesta sen kansainvälisen sääntelypohjan ja turvallisuuskriittisyyden vuoksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että ehdotettuja koulutuksen järjestämistä koskevia joustoja ei sovelleta merenkulkualaan tavalla, joka voisi heikentää pätevyyksien tasoa tai vaarantaa turvallisuuden. Liitto katsoo, että erityisesti poikkeusoloihin liittyvät osaamisen osoittamista koskevat joustot sisältävät merkittäviä riskejä merenkulun turvallisuudelle, mikäli käytännön työtilanteisiin perustuva näyttö ja osaamisen arviointi korvautuvat laajamittaisesti kevennetyillä menettelyillä. Merenkulussa pätevyyden tulee kaikissa olosuhteissa täyttää kansainväliset STCW-vaatimukset, eikä tästä tule olla kansallista poikkeamismahdollisuutta. Lisäksi liitto pitää ongelmallisena sitä, että ammatilliseen tehtävään valmistavaa turvallisuuskoulutusta koskevassa sääntelyssä poiketaan useista koulutukseen ja arviointiin liittyvistä oikeusturvasäännöksistä. Näiltä osin tulisi varmistaa, että koulutukseen osallistuvilla on riittävät oikeussuojakeinot myös erityissääntelyn piirissä. Liitto korostaa, että merenkulku on Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittinen ala, ja että laivan päällystön osaamisen jatkuvuus on välttämätöntä yhteiskunnan toimivuudelle kaikissa oloissa. Tämän vuoksi koulutuksen jatkuvuus, saavutettavuus sekä riittävät resurssit tulee turvata myös poikkeusoloissa. Lopuksi liitto katsoo, että työelämätoimikuntajärjestelmän lakkauttamisen yhteydessä on varmistettava merenkulun alan työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen koulutuksen kehittämiseen ja laadunvalvontaan.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa: SLL pitää häiriötilanteen määritelmän lisäämistä lainsäädäntöön tarpeellisena. Määritelmästä ei kuitenkaan käy ilmi, kuka toteaa häiriötilanteen, miten se todetaan tai kuinka vakava tai pitkäkestoinen häiriötilanteen tulee olla. SLL katsoo, että häiriötilanteen toteamisen tulisi olla opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla ja määritelmän tulisi olla nykyistä tarkkarajaisempi. SLL suhtautuu kriittisesti ehdotukseen, jonka mukaan oppivelvolliset olisivat etusijalla lukiokoulutuksessa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Aikuisopiskelijoita on vähän (arviolta 1–1,5 % lukio-opiskelijoista), joten saavutettava resurssisäästö olisi vähäinen erityisesti lyhyellä aikavälillä. Moni aikuislukion opiskelija on tosiasiassa juuri oppivelvollisuusiän ylittänyt nuori, joka viimeistelee lukio-opintojaan ja ylioppilastutkintoaan aikuislukion puolella. Opintojen rajoittaminen näiltä opiskelijoilta lisäisi syrjäytymisriskiä. Vaikutusarvioissa ei ole riittävästi huomioitu aikuislukioiden opiskelijoihin kohdistuvia haittoja. SLL katsoo, että ylioppilastutkintoon häiriötilanteessa esitettävien rajoitusten käyttöönoton vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin, valmistumiseen ja jatko-opintoihin ei ole arvioitu esitysluonnoksessa riittävästi. SLL esittää, että ylioppilastutkintolaissa tulisi noudattaa vähimmän haitan periaatetta, eli ensin käytettäisiin lievempiä keinoja ja vasta erittäin vakavissa ja pitkäkestoisissa tilanteissa siirryttäisiin raskaampiin rajoituksiin. Kaikkien rajoitusten yhtäaikaista käyttöä tulisi välttää viimeiseen asti. SLL suhtautuu kriittisesti ehdotukseen, joka sementoisi lainsäädäntöön sen, ettei ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) tarvitse jatkossakaan perustella oikaisuvaatimuspäätöksiään. Koska oikaisuvaatimus on käytännössä ainoa muutoksenhakukeino ylioppilaskokeen arvosteluun, päätösten perustelut ovat opiskelijan oikeusturvan kannalta erittäin tärkeitä.

Suomen Nuoriso-opisto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Suomen Nuoriso-opisto pitää esitystä kokonaisuutena tarpeellisena ja ajankohtaisena, sillä se vahvistaa koulutusjärjestelmän kykyä turvata toiminnan jatkuvuus häiriö- ja poikkeustilanteissa sekä selkeyttää koulutuksen järjestäjien toimintamahdollisuuksia poikkeavissa olosuhteissa. Esitys tukee koulutuksen järjestämisen ennakoitavuutta ja yhtenäistää toimintamalleja tilanteissa, joissa normaali koulutustoiminta ei ole mahdollista. Samalla korostamme, että sääntelyn tulee säilyä riittävän joustavana ja suhteutettuna eri kokoisiin ja erilaisissa toimintaympäristöissä toimiviin koulutuksen järjestäjiin. Sääntelyn toimeenpanon onnistuminen edellyttää selkeää ohjeistusta, käytännön soveltamista tukevia malleja sekä hallinnollisen kuormituksen kohtuullisena pitämistä erityisesti pienemmillä toimijoilla. Pidämme tärkeänä, että sääntely tukee koulutuksen jatkuvuutta, varmistaa opiskelijoiden oikeusturvan toteutumisen myös poikkeusoloissa sekä säilyttää koulutuksen laadun ja työelämärelevanssin. Esitys edistää koulutusjärjestelmän kriisinkestävyyttä, mutta edellyttää täsmennyksiä ja huolellista toimeenpanoa, jotta sääntelyn tavoitteet voidaan saavuttaa ilman, että koulutuksen joustavuus, saavutettavuus ja laatu vaarantuvat.

Suomen Rehtorit ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Suomen Rehtorit ry pitää tärkeänä, että toisen asteen koulutusta koskeva lainsäädäntö mahdollistaa koulutuksen jatkuvuuden turvaamisen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Koronapandemia osoitti, että koulutusjärjestelmän toimintakykyä tukeville säädöksille on tarvetta myös tilanteissa, joissa normaali toiminta ei ole mahdollista. Esityksen tavoitteita voidaan pitää kannatettavina. Suomen Rehtorit ry korostaa kuitenkin, että esityksessä ei ole riittävästi arvioitu muutosten vaikutuksia oppilaitosten käytännön johtamiseen, rehtoreiden vastuisiin, oppilaitosjohdon työmäärään eikä koulutuksen järjestäjien hallinnollisiin velvoitteisiin. Monien ehdotusten käytännön toteuttaminen jää oppilaitosjohdon vastuulle, minkä vuoksi sääntelyn tulee olla mahdollisimman selkeää, toimivallat yksiselitteisiä ja viranomaisten ohjaus yhdenmukaista Monien ehdotusten käytännön toteuttaminen jää oppilaitosjohdon vastuulle, minkä vuoksi sääntelyn tulee olla mahdollisimman selkeää, toimivallat yksiselitteisiä ja viranomaisten ohjaus yhdenmukaista. Järjestö pitää tärkeänä, että mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa turvataan opiskelijoiden oikeus koulutukseen, mutta samalla huolehditaan siitä, ettei oppilaitosjohdolle muodostu kohtuuttomia uusia velvoitteita ilman riittävää resursointia tai kansallista tukea. Suomen Rehtorit ry tarkastelee esitystä erityisesti oppilaitosjohtamisen, rehtoreiden vastuiden, koulutuksen järjestäjien hallinnollisten velvoitteiden sekä häiriötilanteiden käytännön toimeenpanon näkökulmasta.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Suomen Yrittäjien lausunnon keskeisin huomio kohdistuu ammatillisen kou-lutuksen työelämätoimikuntia koskevaan ehdotukseen. Suomen Yrittäjät vastustaa työelämätoimikuntien lakkauttamista. Työelämätoimikunnat muodostavat ammatillisen koulutuksen ainoan lakisääteisen rakenteen, jossa työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat yhdes-sä koulutuksen laadun arviointiin, tutkintojen kehittämiseen ja työelämävas-taavuuden varmistamiseen. Suomen Yrittäjät esittää, että työelämätoimikuntien lakkauttamisesta luovu-taan ja valmistelutyötä jatketaan työelämäyhteistyön uudistamisen työryhmän ehdotusten pohjalta kustannustehokkaan, jatkuvan, systemaattisen ja alueellisesti kattavan työelämäyhteistyön toimintamallin kehittämiseksi. Suomen Yrittäjät pitää välttämättömänä, että työ- ja elinkeinoelämän osallistumiselle on jatkossakin lakisääteinen ja pysyvä rakenne. Suomen Yrittäjät kannattaa työryhmän esittämää pysyvää kansallista työelämäyhteistyön neuvottelukuntaa, sille viittä alueellista jaostoa sekä toimialakohtaista asian-tuntijarekisteriä. Tavoitteena on vahvistaa työelämän osallistumista ammatillisen koulutuksen kokonaiskehittämiseen, lisätä alueellista yhteistyötä ja parantaa koulutustarjonnan työelämävastaavuutta. Ammatillisen koulutuksen laatu, työelämävastaavuus ja yritysten osallistu-minen koulutuksen kehittämiseen ovat keskeisiä edellytyksiä Suomen kilpailukyvylle, alueiden elinvoimalle ja osaavan työvoiman saatavuudelle. Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna, että koulutusjärjestelmän toimintakykyä vahvistetaan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Koulutuksen jatkuvuus, opiskelijoiden yhdenvertaisuus sekä osaavan työvoiman saatavuus ovat osa yhteiskunnan ja yritysten kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta. Esityksen ta-voitteet koulutuksen järjestämisen jatkuvuuden turvaamisesta, varautumis-velvoitteiden selkeyttämisestä sekä koulutusjärjestelmän toimintakyvyn vahvistamisesta ovat kannatettavia. Suomen Yrittäjät korostaa kuitenkin, että poikkeusoloja koskevien säännösten toimeenpanossa tulee huomioida myös elinkeinoelämän ja erityisesti pk-yritysten osaajatarpeet. Työpaikalla tapahtuva oppiminen, oppisopimukset, näytöt sekä jatkuvan oppimisen koulutukset tulee turvata aina, kun se on turvallisesti mahdollista. Huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen koulutuksen jatkuvuudesta on huolehdittava myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Suomen Yrittäjät pitää myönteisinä myös muita esitykseen sisältyviä teknisiä ja sääntelyä selkeyttäviä muutoksia. Englanninkielistä ylioppilastutkintoa koskevat muutokset tukevat koulutusjärjestelmän ennakoitavuutta ja samalla Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien näkökulmasta. Ylioppilastutkintoa koskevissa muutoksissa sekä lukuvuosimaksuja koskevassa sääntelyssä tulee kuitenkin varmistaa hallinnollinen sujuvuus, opiskelijoiden oikeusturva sekä koulutuksen saavutettavuus.

STUL ry antaa lausuntonsa hallituksen esityksestä eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi työelämätoimikuntien osalta. STUL ry katsoo, että ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä tulee vahvistaa eikä heikentää. Työelämätoimikuntien toiminnan päättäminen vaarantaisi tämän tavoitteen ja heikentäisi mahdollisuuksia varmistaa tutkintojen ajantasaisuus sekä koulutuksen korkea laatu. Edellä esitetyin perustein STUL ry ei kannata työelämätoimikuntien lakkauttamista.

Talonrakennus- ja pintakäsittelyalan työelämätoimikunta lausuu hallituksen esitykseen, joka koskee työelämätoimikuntia. Työelämätoimikunta esittää, että esitys palautetaan valmisteluun.

Tampereen kaupungin näkemyksen mukaan lakiesitykseen sisältyvät muutokset koskien koulutuksen järjestä-mistä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa ovat ammatillisen koulutuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja selkeyttävät toiminnallisia periaatteita normaalista poikkeavissa tilanteissa. Tampereen kaupunki pitää ehdotettuja muutoksia lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa koskevaan sääntelyyn pääosin perusteltuina ja tarpeellisina. Esityksen keskeinen tavoite on vahvistaa koulutusjärjestelmän toimintakykyä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Esitetyt muutokset lisäävät lukiokoulutuksen järjestämisen joustavuutta tilanteissa, joissa normaali opetustoiminta ei ole mahdollista, ja tukevat siten opiskelijoiden opintojen jatkuvuutta ja koulutuksellista yhdenvertaisuutta.

Tehy pitää hallituksen esityksen tavoitteita häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen vahvistamisesta pääosin perusteltuina. Sääntelyn kehittäminen tukee koulutuksen jatkuvuutta ja osaltaan myös yhteiskunnan huoltovarmuutta tilanteissa, joissa koulutuksen järjestäminen vaikeutuu. Sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta esityksessä korostuvat erityisesti koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Tehy pitää tärkeänä, että poikkeusoloihin liittyvät joustot (mm. näyttöjen toteutustavat ja henkilökohtaistamisen menettelyt) rajataan aidosti välttämättömiin tilanteisiin, eikä niillä heikennetä tutkintojen tuottaman osaamisen tasoa. On ensiarvoista, että opintojen rakenne ja taso on sosiaali- ja terveysalalla, pidetään yhdenvertaisina riippumattomana häiriö- tai normaalitilanteesta. Korostamme, että sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutuksessa osaamisen riittävä taso on suoraan yhteydessä potilas- ja asiakasturvallisuuteen. Siksi työelämäyhteys ja käytännön osaamisen arviointi ovat keskeisiä laadun varmistamisessa myös häiriötilanteissa. On ensi arvoista, että opiskelijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus turvataan myös poikkeusoloissa. Lisäksi huomioitava oikeusturva (koulutuksen aikataulutus, toimeentuloon liittyvät seikat, poikkeustilan keston ennakoimattomuus). Työelämätoimikuntajärjestelmän purkaminen on merkittävä muutos, jonka vaikutukset kohdistuvat erityisesti tutkintojen kehittämiseen ja osaamisen laadunvarmistukseen. Tehy pitää välttämättömänä, että työelämän ja ammattijärjestöjen asiantuntemus integroidaan jatkossakin systemaattisesti osaksi koulutuksen ohjausta, tutkintorakenteiden kehittämistä ja osaamisen arviointia. Kokonaisuutena Tehy katsoo, että esitys vahvistaa koulutusjärjestelmän kykyä toimia poikkeusoloissa, mutta edellyttää huolellista toimeenpanoa ja jatkuvaa seurantaa erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan osaamistarpeiden, koulutuksen laadun sekä työelämäyhteistyön näkökulmasta.

Toholammin kunnalla ei ole lausuttavaa.

Traffica Oy pitää esityksen tavoitteita pääosin kannatettavina. Traffica korostaa kuitenkin, että muutosten toimeenpanossa tulee turvata koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset, riittävä joustavuus sekä työelämälähtöisyys.

Turun kaupunki pitää ehdotettuja muutoksia lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa koskevaan sääntelyyn pääosin perusteltuina ja tarpeellisina. Esityksen keskeinen tavoite vahvistaa koulutusjärjestelmän toimintakykyä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa on ajankohtainen ja kokemuksiin perustuva. Turun kaupunki pitää hallituksen esitystä ammatillisen koulutuksen osalta kokonaisuutena kannatettavana. Esityksen tavoitteet ovat perusteltuja ja tukevat ammatillisen koulutuksen järjestämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Ehdotetut muutokset lisäävät koulutuksen järjestämisen joustavuutta, parantavat opiskelijoiden opintojen jatkuvuutta sekä vahvistavat koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Erityisen tärkeää on, että sääntely antaa koulutuksen järjestäjille riittävän selkeän toimivallan tehdä nopeita ratkaisuja tilanteissa, joissa opetuksen tai tutkinnon tavanomainen toteuttaminen ei ole mahdollista. Kokonaisuutena Turun kaupunki arvioi, että ehdotus tukee koulutusjärjestelmän jatkuvuutta ja kriisinkestävyyttä. Turun kaupunki pitää tärkeänä, että valtakunnalliset ohjeet ovat selkeitä ja yhtenäisiä. Samanaikaisesti on tärkeää, että koulutuksen järjestäjille jää riittävä mahdollisuus tehdä paikallisia ratkaisuja. Ohjeistuksen tulisi tukea ennakoivaa varautumista, selkeitä vastuunjakoja ja yhdenmukaista viestintää opiskelijoille, huoltajille ja henkilöstölle. Sääntelyn toimeenpanossa tulee varmistaa opiskelijoiden oikeusturva, yhdenvertaisuus sekä tutkinnon vertailtavuus.

Työelämätoimikuntien lakkauttamista koskevaa lakiehdotuksen vaikutus ammatillisen koulutukseen olisi, että laadunvarmistus heikkenisi entisestään. Työelämätoiminkuntien alakohtainen sekä alueellinen asiantuntemus on keskeisessä osassa ammatillise koulutuksen- laadun varmistusta, kehittämistä ja oppilasturvan varmistamista. Työelämätoimikuntien lakkauttaminen vaarantaa osaamisen arvioinnin laadun sekä työelämälähtöisyyden tärkeän osan. Opetushallituksen tulisi huomioida tämä lakimuutosta harkitessaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto koskee esitystä työelämätoimikuntien lakkauttamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää esitystä valitettavana ja esittää, että asian valmistelua jatkettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ehdotusten pohjalta.

Uudenmaan Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta. 1 Lausunnon kohde ja keskeinen kannanotto Tämä lausunto koskee hallituksen esitysluonnoksen (22.5.2026, OKM008:00/2026) ehdotusta, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen työelämätoimikunnat pääosin lakkautettaisiin valtiontalouden sopeuttamistoimien vuoksi 1.1.2027 alkaen. Osa toimikuntien tehtävistä siirrettäisiin Opetushallitukselle. Uudenmaan Yrittäjät vastustaa ehdotettua lakkauttamista. Esitys on ristiriidassa ammatillisen koulutuksen laadun, työelämärelevanssin ja alueellisen tasa-arvon tavoitteiden kanssa. Kokonaisvaltainen vaikutusarvio on puutteellinen: ehdotuksen välittömät eurosäästöt ovat vaatimattomat, mutta sen välilliset kustannukset koulutuksen laadun, yritysten rekrytointiedellytysten ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kannalta voivat olla huomattavat. 2 Nykyjärjestelmä ja sen toimivuus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta laadittu Owal Groupin nykytila-arviointi (2022) osoitti, että toimikuntajärjestelmä on vakiintunut ja jäsenistö sitoutunutta. Keskeisiä arviointilöydöksiä: • 73 % toimikuntien jäsenistä arvioi näyttöjen laadunvarmistukseen liittyvän tiedontuotannon toteutuvan hyvin. • 80 % arvioi järjestämislupa-lausuntojen antamisen toteutuvan hyvin – OKM:lle toimitettavat lausunnot ovat käytännössä osoittautuneet järjestämislupapäätöksen kannalta merkittäviksi. • 78 % arvioi tutkintorakenne- ja perustetyöhön osallistumisen toteutuvan vähintään tyydyttävästi. • Toimikunnat ovat kyenneet tunnistamaan systemaattisia laadunpoikkeamia, joihin yksittäinen koulutuksen järjestäjä tai Opetushallitus ei yksin pysty reagoimaan. Arviointiraportti suositteli järjestelmän vahvistamista ja toimikuntien vaikuttavuuden parantamista, ei lakkauttamista. Keskeisiä kehittämissuosituksia olivat muun muassa toimikuntien tuottaman tiedon systemaattisempi hyödyntäminen opetushallinnossa, vuoropuhelun tiivistäminen järjestäjien ja OPH:n kanssa sekä puuttumisvälineiden kehittäminen yksittäisten järjestäjien laadunpoikkeamiin. 3 Ehdotuksen keskeiset ongelmat 3.1 Koulutuksen ja työelämän rajapinta hajoaa Toimikunnat ovat ainoa lakisääteinen rakenne, jossa työnantajat, työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat yhdessä osallistuvat ammatillisen koulutuksen laadun varmistamiseen ja tutkintojen kehittämiseen. Tämä kolmikantainen rakenne ei ole korvattavissa Opetushallituksen virkatyöllä. Ammatillinen koulutus on reformin (2018) jälkeen rakentunut yhä vahvemmin osaamisperusteisuudelle ja työpaikalla järjestettäville näytöille. Juuri tässä ympäristössä riippumaton, työelämän edustaminen sisältävä laadunvalvontarakenne on välttämätön. Ilman sitä näyttöjen arviointilaatu jää ainoastaan koulutuksen järjestäjien itsearviointiin – mikä on laadunvarmistuksen näkökulmasta riittämätön tae. HE-luonnos itsekin myöntää (luku 4.2.6), että "työnantajilla ja työelämällä on edelleen merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisessa". Silti esitys poistaa ainoan rakenteen, joka tähän rooliin institutionaalisesti kytkeytyy. 3.2 Vaikutusarvio on puutteellinen ja osittain ristiriitainen HE-luonnos toteaa samassa virkkeessä kaksi keskenään ristiriitaista väitettä: • "Ehdotettavalla muutoksella ei arvioida olevan merkityksellisiä vaikutuksia ammatillisen koulutuksen laatuun" (s. 27). • "Työelämätoimikuntien edellytykset arvioida ammatillista koulutusta kattavasti ovat olleet rajalliset" (s. 28). Ensimmäinen väite käytetään perustelemaan lakkauttamista, toinen selittämään miksi toimikunnat eivät ole pystyneet tekemään tehtäväänsä täysimääräisesti. Nämä argumentit ovat keskenään ristiriitaisia: rajalliset toimintaedellytykset ovat seurausta resurssipulasta – ne eivät tarkoita, ettei tarve toimikunnille ole olemassa. Oikea johtopäätös on riittävien resurssien turvaaminen, ei rakenteen purkaminen. Lisäksi vaikutusarvio sivuuttaa kokonaan pitkän aikavälin epäsuorat vaikutukset: • Näyttöjen arviointilaadun heikkeneminen ja siitä seuraava osaamistason lasku. • Yritysten rekrytointivarmuuden heikkeneminen, kun tutkintojen signaaliarvo laskee. • Ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja maineen pitkäaikainen eroosioriski. 3.3 Tehtävien siirto Opetushallitukselle ei ole toiminnallisesti kestävä ratkaisu HE esittää, että oikaisupyyntöjen käsittely siirtyisi Opetushallitukselle. Tämä muutos hämärtää viranomaistoiminnan ja itsenäisen laadunvalvonnan rajan. Opetushallitus on osa opetushallintoa – se ohjaa ja kehittää ammatillista koulutusta. On rakenteellinen ongelma, jos sama taho sekä kehittää tutkintojen perusteita että arvostelee niiden perusteella tehtyjen arviointien oikaisupyyntöjä. Toimikuntajärjestelmä on tarjonnut tähän riippumattoman, kolmikantaisen vastavoiman. Tutkintorakenteen ja perusteiden kehittämiseen toimikuntien panos muuttuu lisäksi epäsäännölliseksi: OKM voi jatkossa asettaa "määräaikaisen työelämätoimikunnan" (uusi 119 §:n 2 mom.), mutta tämä on ad hoc -menettely ilman jatkuvuutta tai institutionaalista muistia. 3.4 Alueellinen eriarvoisuus kasvaa Toimikunnat ovat toteuttaneet vierailukäyntejä myös pienempiin ja alueellisiin ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. Ilman tätä rakennetta laadunvalvonnan tosiasiallinen peitto kapenee kaupunkiseutujen suurimpiin järjestäjiin – jotka osaavat myös parhaiten hyödyntää hallinnollisia kanavia. Pienemmät järjestäjät, jotka monesti palvelevat yritystoiminnan kannalta kriittisiä aloja, jäävät laadunvalvonnan katvealueeseen. 3.5 Ammatillisen koulutuksen vetovoima ja brändi vaarantuvat Ammatillinen koulutus kärsii jo nyt vetovoimahaasteesta osassa koulutusaloja. Yhtenä osatekijänä on koulutuksen uskottavuus: tuottaako ammatillinen koulutus todella osaajia, joihin työnantaja voi luottaa? Toimikunnat ovat olleet osa tätä uskottavuuden rakentamista – niiden poistuminen lähettää signaalin, että koulutuksen ja työelämän välinen yhteys heikkenee institutionaalisen rakenteen tasolla. 4 Kustannus-hyötytarkastelu HE-luonnos ei esitä euromääräisiä säästölaskelmia. Vertailun vuoksi: järjestelmä toimii kohtuullisilla resurssikustannuksilla (sihteeristö, jäsenpalkkiot). Suhteessa ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitukseen – joka on useita miljardeja euroja vuodessa – toimikuntatoiminnan kustannukset ovat marginaaliset. Säästetty summa on häviävän pieni verrattuna laadunvalvonnan romahtamisesta syntyviin potentiaalisiin kustannuksiin: heikkenevästi kohdennettu koulutustarjonta, madaltunut osaamistaso ja sen vaikutukset yritysten kilpailukykyyn ja rekrytointikustannuksiin. 5 Vaihtoehtoinen lähestymistapa Uudenmaan Yrittäjät katsoo, että toimikuntatoiminnan kehittäminen ja priorisointi on lakkauttamisen sijaan oikea ratkaisu. Konkreettisia vaihtoehtoja ovat: • Toimikuntien lukumäärän harventaminen tutkintorakennetta vastaavaksi siten, että yhteen toimikuntaan voidaan yhdistää rakenteellisesti läheiset alat – nykyinen 34 toimikunnan rakenne ei ole ainoa mahdollinen. • Sihteeristön toimintamallin tehostaminen digitalisaation avulla, jolloin fyysisten vierailukäyntien sijaan voidaan hyödyntää systemaattisempaa datapohjaista seurantaa. • Toimikuntien tuottaman tiedon hyödyntämisen selkeyttäminen: Owal Groupin arvioinnin mukaan tämä oli suurin yksittäinen kehityskohta. Kyse ei ole rakenteesta vaan prosessista. • Toimivaltuuksien vahvistaminen yksittäisiin laadunpoikkeamiin puuttumisessa – mikä oli keskeinen kehittämistarve jo vuoden 2022 arvioinnissa. 6 Yhteenveto ja vaatimukset Uudenmaan Yrittäjät esittää, että: • Ehdotus ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien lakkauttamisesta poistetaan hallituksen esityksestä. • Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää toimikuntajärjestelmän kehittämistyön, jossa tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen – ei rakenteen purkaminen. • Mahdollisista sopeuttamistoimista neuvotellaan sidosryhmien kanssa siten, että niiden kohdentaminen ei vaaranna ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen ydintä. • Ennen päätöksentekoa laaditaan kattava vaikutusarvio, jossa huomioidaan myös epäsuorat ja pitkän aikavälin vaikutukset yritysten rekrytointiedellytyksiin ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaan. Uudenmaan Yrittäjät on valmis osallistumaan kehittämistyöhön sekä toimikuntajärjestelmän uudistamiseen tavalla, joka turvaa ammatillisen koulutuksen laadun ja koulutuksen sekä työelämän välisen strategisen rajapinnan.

Esityksen tavoitteita koulutuksen jatkuvuuden, turvallisuuden ja varautumisen vahvistamiseksi voidaan pitää pääosin kannatettavina. Sääntelyn selkeyttäminen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen osalta on tarpeen erityisesti tilanteissa, joissa koulutuksen järjestämisen edellytykset voivat nopeasti muuttua esimerkiksi kyberhäiriöiden, pandemioiden, turvallisuusuhkien tai kriittisen infrastruktuurin häiriöiden vuoksi. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että poikkeusoloja koskeva toimivaltasääntely säilyy täsmällisenä, tarkkarajaisena ja perusoikeusjärjestelmän vaatimusten mukaisena. Esityksessä ehdotetut toimivaltuudet vaikuttavat osin avoimilta ja tulkinnanvaraisilta. Erityisesti häiriötilanteen määrittelyn, opetuksen järjestämistapojen muuttamisen sekä opiskelijoiden oikeusturvan osalta sääntelyä olisi perusteltua täsmentää. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti poikkeuksellisia toimivaltuuksia koskevan sääntelyn tulee olla välttämätöntä, oikeasuhtaista ja ajallisesti rajattua. Pidämme tärkeänä, että oppivelvollisten oikeus opetukseen turvataan myös poikkeusoloissa. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei muiden opiskelijaryhmien asema muodostu kohtuuttomaksi esimerkiksi tutkintojen suorittamisen, opiskeluhuollon tai erityisen tuen saatavuuden näkökulmasta. Ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntien lakkauttamista koskeva ehdotus herättää huolta työelämäyhteistyön riippumattomuuden, alueellisen asiantuntemuksen ja näyttöjen laadunvarmistuksen näkökulmasta. Vaikutusarviointia olisi tältä osin syytä täydentää. Lisäksi katsomme, että ylioppilastutkintoa sekä englanninkielistä lukiokoulutusta koskevien tiedonsaanti- ja oleskelulupasäännösten osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota tietosuojan, yhdenvertaisuuden ja hallinnon oikeusperiaatteiden toteutumiseen.

Yksityiskoulujen Liitto ry:n mukaan lakiesitykseen sisältyvät muutokset koskien koulutuksen järjestämistä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa ovat lukiokoulutuksen näkökulmasta hyviä ja tarkoituksenmukaisia. Ne selkeyttävät nykyistä tilannetta, koska yksityisillä koulutuksen järjestäjillä ei ole ollut velvollisuutta tehdä varautumissuunnitelmaa. Tämä on vaikeuttanut yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Yksityiskoulujen Liitto pitää ehdotettuja muutoksia ylioppilastutkintoa koskevaan sääntelyyn pääosin perusteltuina ja tarpeellisina. Esityksen keskeinen tavoite on vahvistaa koulutusjärjestelmän toimintakykyä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Esitetyt muutokset lisäävät lukiokoulutuksen järjestämisen joustavuutta tilanteissa, joissa normaali opetustoiminta ei ole mahdollista, ja tukevat siten opiskelijoiden opintojen jatkuvuutta ja koulutuksellista yhdenvertaisuutta.

Ylioppilastutkintolautakunta kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksen luonnoksesta. Lautakunta pitää esitystä kokonaisuutena tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena sekä kannattaa ehdotettuja muutoksia. Esitys vahvistaa koulutusjärjestelmän toimintakykyä poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa sekä selkeyttää ylioppilastutkintoa koskevaa sääntelyä.