Valtioneuvoston asetus ydinvastuulain soveltamisesta tietynlaisiin ydinaineisiin ja valtioneuvoston asetus ydinvastuulain soveltamisesta pieniin ydinainemääriin ydinlaitoksen ulkopuolella

Vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla säädetään Suomessa ydinvastuulailla (484/1972), joka perustuu keskeisiltä osin kolmeen kansainväliseen sopimukseen: vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla vuonna 1960 Pariisissa tehtyyn yleissopimukseen (SopS 20/1972), sanottua yleissopimusta täydentävään vuonna 1963 Brysselissä tehtyyn lisäyleissopimukseen (SopS 4/1977) sekä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) piirissä vuonna 1963 korvausvastuusta tehdyn Wienin yleissopimuksen ja Pariisin yleissopimuksen soveltamista koskevaan, vuonna 1988 Wienissä tehtyyn yhteispöytäkirjaan (SopS 98/1994). Pariisin yleissopimuksen 1 artiklan b kohdan mukaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ydinenergiatoimiston (Nuclear Energy Agency, NEA) johtokunta voi päättää, että määrätyt tai määrätynlaiset ydinlaitokset, ydinpolttoaineet tai ydinaineet niiden aiheuttamien vähäisten riskien vuoksi eivät kuulu yleissopimuksen soveltamisalaan.